Onko muita, jotka totesivat, että toinen lapsi

On kyllä rauhoittanut toista. Ikään kuin uhma olisi laimentunut kun lapsi on saanut toisesta tukea kun on" kaksi vastaan kaksi" eikä 1:2. Nyt on mukavan leppoisaa kun kuopus tulee viikon päästä vuoden♡

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 22:00"]On kyllä rauhoittanut toista. Ikään kuin uhma olisi laimentunut kun lapsi on saanut toisesta tukea kun on" kaksi vastaan kaksi" eikä 1:2. Nyt on mukavan leppoisaa kun kuopus tulee viikon päästä vuoden♡
[/quote]

Ihana kuulla ❤ se eka vuosi on vaikein ja sitten sen jälkeen helpottaa vauvan hoito :)

Kuopuksesta on kyllä kuoriutunut aika draamaa sisupussi. Ihan eri maata rauhallisen kiltin isosiskon rinnalla. Että mielenkiinnolla seuraan helpottaako vai toiseen suuntaan... :)

Eka vuosi on helpoin!!! Sittenhän se homma vasta alkaa uhmineen ja muineen. Pieni pötkylä, joka ei paljoa tee on vielä helppo hoidettava. 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 22:11"]Kuopuksesta on kyllä kuoriutunut aika draamaa sisupussi. Ihan eri maata rauhallisen kiltin isosiskon rinnalla. Että mielenkiinnolla seuraan helpottaako vai toiseen suuntaan... :)
[/quote]

Mun esikoinen (poika) on juuri sellainen temperamenttinen tyyppi. Se jääräpäisyys ei poistu.. Mutta aikuisena se jääräpäisyys (kolikon kääntöpuoli on päämäärätietoinen) tulee olemaan hänen paras ominaisuus, koska menee vaikka kiven ja kannon, että saavuttaa tavoitteensa (esim opiskeluiden, menestymisen ym). Tsemppiä ❤

Meillä toinen lapsi oli juuri mitä esikoinen tarvitsi. Kaveri ja ihailija, joku jonka kanssa on pakko jakaa kaikki ja vuorotella. Toisten huomioonottaminen ja oman vuoron odottaminen on tullut tutuksi. Nyt isompi huolehtii että pienellä on ensin kaikki ok, sitten vasta omat tarpeet. Lapset 6 ja 3.

Aivan helvettiä alkuun, suoraan sanottuna, mutta sen jälkeen vain positiivinen juttu. Kyllä sisaruksia pitää olla! Ihan varmasti kaks on helpompaa kuin yks, kaikille. Ja kolmas menee siinä jatkona jo tottumuksesta. :)