Voiko joku muka olla tyytyäväinen vain perheeseen?t.ammattivalittaja

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 10:55"]

Mitä jos ap luopuisit niistä haluamisista ja niiden pohtimisista. Olisit vaan ja keskittyisit siihen mitä sulla on, sen sijaan mitä sulla ei ole. 

Minulla ei ole sitäkään mitä sinulla. Ei ole työtä eikä miestä eikä perhettä, ei ystäviä jne. Minä olen silti varsin onnellinen ihminen. Minä nimittäin en halua mitään ihmeempää, elän vaan hetki kerrallaan ja jos hetkessä on kärsittävää, kestän, ja jos hetkessä on nautittavaa, niin nautin.

Tänä aamuna olen jo nauttinut monesta asiasta. Oli ihanaa kun heräsin ja koirani kuono oli poskellani ja sen tassut rintaani vasten. On ihanaa, kun eläin rakastaa ja haluaa olla lähellä! Lenkillä nautin harmaan sateisen päivän harmonisista väreistä ja renkaista joita sadepisarat tekivät lammikoihin. Näin myös pulun istumassa katulampun päällä, talitintti tuli lähelle minua katsomaan puusta ja mustarastaankin näin. Tällä hetkellä nautin sisäilman lämmöstä ja siitä että on hyvä olo, ei ole mitään kipuja tai ahdistuksia. Puolentoista tunnin päästä aion nauttia hyvästä ruoasta ja kupillisesta kahvia. Iltapäivällä päiväunista. 

On ihanaa olla näin yksinkertainen ihminen, että voi olla tyytyväinen vain elämiseen yleensä, ilman lisähaluja :) 

[/quote] Mä en vaan osaa olla tuollainen vaikka olen sitäkin yrittänyt. Haluaisin yrittää elämässä niin monenlaisia asioita esim perustaa jotain pientä bisnestä yms mutta kun mies sanoo kaikkeen ei. Kyllä hänelle se sopisi jos minulla olisi työ esim klo 8-16 tai 9-17 ja hoitasin sit illat lasta mutta kun en sellaista saa niin huokuttaisi keksiä joku oma juttu mutta kun se ei vaan hänelle ikinä sovi. Hän kyllä on aina tälläkin viikolla 10-12 tunnin päiviä töissä.ap

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 10:55"]

Mitä jos ap luopuisit niistä haluamisista ja niiden pohtimisista. Olisit vaan ja keskittyisit siihen mitä sulla on, sen sijaan mitä sulla ei ole. 

Minulla ei ole sitäkään mitä sinulla. Ei ole työtä eikä miestä eikä perhettä, ei ystäviä jne. Minä olen silti varsin onnellinen ihminen. Minä nimittäin en halua mitään ihmeempää, elän vaan hetki kerrallaan ja jos hetkessä on kärsittävää, kestän, ja jos hetkessä on nautittavaa, niin nautin.

Tänä aamuna olen jo nauttinut monesta asiasta. Oli ihanaa kun heräsin ja koirani kuono oli poskellani ja sen tassut rintaani vasten. On ihanaa, kun eläin rakastaa ja haluaa olla lähellä! Lenkillä nautin harmaan sateisen päivän harmonisista väreistä ja renkaista joita sadepisarat tekivät lammikoihin. Näin myös pulun istumassa katulampun päällä, talitintti tuli lähelle minua katsomaan puusta ja mustarastaankin näin. Tällä hetkellä nautin sisäilman lämmöstä ja siitä että on hyvä olo, ei ole mitään kipuja tai ahdistuksia. Puolentoista tunnin päästä aion nauttia hyvästä ruoasta ja kupillisesta kahvia. Iltapäivällä päiväunista. 

On ihanaa olla näin yksinkertainen ihminen, että voi olla tyytyväinen vain elämiseen yleensä, ilman lisähaluja :) 

[/quote] Mä en vaan osaa olla tuollainen vaikka olen sitäkin yrittänyt. Haluaisin yrittää elämässä niin monenlaisia asioita esim perustaa jotain pientä bisnestä yms mutta kun mies sanoo kaikkeen ei. Kyllä hänelle se sopisi jos minulla olisi työ esim klo 8-16 tai 9-17 ja hoitasin sit illat lasta mutta kun en sellaista saa niin huokuttaisi keksiä joku oma juttu mutta kun se ei vaan hänelle ikinä sovi. Hän kyllä on aina tälläkin viikolla 10-12 tunnin päiviä töissä.ap

[/quote]

Onko sinulla konkreettisia,tarkempia suunnitelmia siitä minkälaista bisnestä haluat? Meinaan varmaan se mies sanookin ei jos tuntuu ettei juttu ole hyvin suunniteltu ja realistinen.

Elämä vaan on sellaista, että kaikkea mitä haluaa ei voi saada. Se vanha tyyneysrukous on hyvä, jossa ensin pyydetään  tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Sinunkin olisi hyvä realistisesti miettiä mitä asioita oikeasti voit muuttaa, ja sitten tavoitella niitä, ja ne loput mitä ehkä haluat mutta et voi muuttaa, niin hyväksyä vain, koska ei-hyväksymällä vain hakkaat päätäsi koko ajan kiviseinään: ei se seinä murru mutta sinun päähäsi sattuu.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 11:01"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 10:55"]

Mitä jos ap luopuisit niistä haluamisista ja niiden pohtimisista. Olisit vaan ja keskittyisit siihen mitä sulla on, sen sijaan mitä sulla ei ole. 

Minulla ei ole sitäkään mitä sinulla. Ei ole työtä eikä miestä eikä perhettä, ei ystäviä jne. Minä olen silti varsin onnellinen ihminen. Minä nimittäin en halua mitään ihmeempää, elän vaan hetki kerrallaan ja jos hetkessä on kärsittävää, kestän, ja jos hetkessä on nautittavaa, niin nautin.

Tänä aamuna olen jo nauttinut monesta asiasta. Oli ihanaa kun heräsin ja koirani kuono oli poskellani ja sen tassut rintaani vasten. On ihanaa, kun eläin rakastaa ja haluaa olla lähellä! Lenkillä nautin harmaan sateisen päivän harmonisista väreistä ja renkaista joita sadepisarat tekivät lammikoihin. Näin myös pulun istumassa katulampun päällä, talitintti tuli lähelle minua katsomaan puusta ja mustarastaankin näin. Tällä hetkellä nautin sisäilman lämmöstä ja siitä että on hyvä olo, ei ole mitään kipuja tai ahdistuksia. Puolentoista tunnin päästä aion nauttia hyvästä ruoasta ja kupillisesta kahvia. Iltapäivällä päiväunista. 

On ihanaa olla näin yksinkertainen ihminen, että voi olla tyytyväinen vain elämiseen yleensä, ilman lisähaluja :) 

[/quote] Mä en vaan osaa olla tuollainen vaikka olen sitäkin yrittänyt. Haluaisin yrittää elämässä niin monenlaisia asioita esim perustaa jotain pientä bisnestä yms mutta kun mies sanoo kaikkeen ei. Kyllä hänelle se sopisi jos minulla olisi työ esim klo 8-16 tai 9-17 ja hoitasin sit illat lasta mutta kun en sellaista saa niin huokuttaisi keksiä joku oma juttu mutta kun se ei vaan hänelle ikinä sovi. Hän kyllä on aina tälläkin viikolla 10-12 tunnin päiviä töissä.ap
[/quote]
Kieltämättä melkein mahdotom yhtälö, että kumpikin vanhempi tekee kellon ympäri töitä. Mutta sekin on järjesteltävissä sopimalla aikatauluja tai joustamalla, ja kyllä sulla sen bisneksen aloittamiseen menee sen verran aikaa että teidän lapsi on jo isompi. Eli ei kun yrittäjäkursseille/alan kouluun/johonkin joka vie asiaa eteen päin.
Mutta asiaan: jos olet niin onneton, niin ei kun ero vetämään, oma katto pään päälle ja töihin. Jokainen on oman onnensa seppä, ja jos sinä haluat jäädä tilanteeseen jossa et ole onnellinen, on sinulla oikeus siihen jäädä, mutta silloin on turha valittaa tai leikkiä marttyyria. Ihan tasan sulla, kuten muillakin, on mahdollisuudet avoinna. Musta vaan tuntuu että sä haluat jumia ja valittaa, et edetä tai tehdä elämästä mieluista. Onnelisuus koostuu siitä että osaa nauttia nykyhetkestä ja tavoitella unelmiaan. t. Se, joka tuolla ylempänä kertoi tehneensä duunia elämänsä eteen.

minkä ikäinen olet ammattivalittaja?

itse ajattelin samoin joskus, mut kävin juttelemassa psykologille jne. se auttoi :)

Sulla kuule taitaa olla keski-iän kriisi

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 09:48"]

Jos´ei ole elämässään muuta saanut. Miten se on mahdollista että olisi vain siihen tyytyväinen?

[/quote]Miksei olisi? Jos lisäksi osaa elää olematta pienisieluinen kusipää, niin siinä on jo aika paljon saavutettu.