Lapsen k-vika

Onko ollut jo 6v neuvola? Mitä puheterapiassa sanottiin?

Meillä oli saman ikäisellä vaikeuksia sanoa erilaisia kirjain yhdistelmiä kuten rn torni=toomi, tj ketju=ketujuu. Ne korjaantuivat itsestään eskari vuoden aikana.

Saako lapsi k:tä tulemaan millään vippaskonsteilla? Esim. painat lusikalla kielen kärkeä ja lapsi koittaa sanoa vaikka tutti. Kun kielen kärki ei pääse nousemaan, yleensä kielen kanta automaattisesti nousee ja tuleekin kukki. Perusperiaate on se, että ensin opetellaan äänne yksittäin tai tavutasolla (esim. Kaa kaa kuu kuu kiikii jne), sitten siirrytään helppoihin sanoihin (yleensä sanan alussa helpoin) ja vasta sitten yleistetään spontaanipuheeseen. Monesti harjoittelu menee pieleen siinä vaiheessa, kun lapselle aletaan huomautella äännevirheestä ja vaatia oikeaa muotoa, vaikkei hän edes tiedä miten se uusi äänne tuotetaan.

T. Puheterapeutti äitiyslomalta. Jos tarviitte, niin voin koittaa naputella jotain yksityiskohtaisempiakin ohjeita.

Mulla on kaveri joka ei vieläkään osaa sanoo K ja on jo kolmissakymmenissä :) Hän sanoo sen jotenkin sellasena ihme ynähdyksenä kurkusta. Esim _issa, _oira, _u__a..... sitä on hankala kuvailla. Mutta koskaan ei oo ollut tilannetta etten ois saanut hänen puheesta selvää, ollaan oltu kavereita yli 20 vuotta jo.

No just se on ongelmana et ei suostu harjoituksia tekemään meidän vanhempien kanssa.Toi kurlauskin päättyy siihen että meinaa tukehtua..

Sanoo yleensä kun pitäs ruveta harjoitteleen että ei huvita ja tuskastuu..

Kavrit siitä vaan rupee pilkkaan sitä ja toinen juttu on että pikkusisarukset matkii ja puhuuu samalla tavalla.

Ollaan joo kyllä vähä kettuiltu sille asiasta,aateltiin että se motivois harjoittelemaan..

Joo meidänkin lapsella todettiin olevan jotenkin herkkä oksennusrefleksi ja siitä johtuu tää k-vika..just mietin että onko se vaan kiduttamista koittaa saada tuleen se "väkisin" jos tekee sille jotenkin huonoa..

Yleensähän nuo korjaantuu ajan myötä. Eiköhän puheterapeutti osaa ohjata tarvittavin toimin. Sanoo sitten kun on valmis sanomaan k:n :)

No ensinnäkin harjoittelusta pitää tehdä kivaa. Teette jotain mukavaa, esim pelaatte jotain lautapeliä ja aina oman vuoron jälkeen tehdään joku yksi pieni harjoitus. Jos harjoittelu alkaa tuntua epämiellyttävältä, niin sitten unohdetaan se siltä kertaa ja pelataan vaan peli loppuun. Kettuilemalla tuskin saavutatte haluamaanne tulosta, palkitsemalla ennemminkin.
.
Aloittakaa vaikka vaan tutustumaan siihen k-äänteeseen. Miettikää yhdessä missä sanoissa k kuuluu, niin että vanhempi sanoo sanan ja lapsi kuuntelee, kuuluiko k. Voitte vaikka askarrella k-vihkon niin, että leikkaatte/tulostatte vihkoon paljon k-sanoja jostain lapselle mieluisasta aiheesta. Itse tiedät mistä lapsesi pitää, oli ne sitten kaivurit tai hello kittyt. Voitte myös tehdä tunnistusharjoituksia niin että aikuinen sanoo jonkun sanan joko oikein tai lapsen tavalla (esim. tissa). Lapsi saa sitten tunnistaa menikö oikein vai väärin. Sitten voidaan yhdessä naureskeli kun AIKUINEN mokasi.
.
Tämän jälkeen lähtekää harjoittelemaan joko k:n tuottamista tai tavuja. Nyt UNOHTAKAA k sanoissa ja varsinkin siinä lapsen spontaanipuheessa. Pienin askelin. Esim. tuolla lusikkatempulla: lapsi sanoo taa, painetaan kielen kärkeä lusikalla ja sitten siitä todennäköisesti tulee "kaa". Sitä toistelette sitten paljon. Vaikka just pelaatte jotain noppapeliä ja aina oman vuoron jälkeen nopan lukumäärän verran toistetaan sitä tavua. Ja aikuinen omalla vuorollaan tekee myös samat harjoitukset. Pikkuhiljaa koitetaan, onnistuuko "kaa" ilman lusikkaa.
.
Eli siis jotain kivaa tekemistä, ja siinä sivussa vähän harjoitellaan. Homman pitää pysyä mielekkäänä. Trampoliinikin on kiva apu, pompitaan ja joka hypyllä se "kaa". Ja kun tulee onnistumisia, niin kehutaan paaaaaljon.

T. Se puheterapeutti

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 10:15"]Joo meidänkin lapsella todettiin olevan jotenkin herkkä oksennusrefleksi ja siitä johtuu tää k-vika..just mietin että onko se vaan kiduttamista koittaa saada tuleen se "väkisin" jos tekee sille jotenkin huonoa..
[/quote]

Tämmöstä on ehkä vähän riskiä kommentoida kun ei ole tavannut lasta, mutta kommentoin jotenkin yleisellä tasolla. Jos suun alue on herkkä, oksennusrefleksi voi tosiaan laueta jo vaikka suun etuosasta ja k:n ääntäminen voi tuntua inhottavalta kun kielen kantaa pitäisi nostaa siellä suun takaosassa. Tästä herkkyydestä voi pikkuhiljaa siedättyä pois erilaisilla aistimuksilla. Esim värinä: sähköhammasharjalla surruutetaan poskia, leukaa, otsaa, huulia, vähän suun sisältäkin jos ei tunnu lapsesta pahalta. Samoin kylmä ja kuuma, jääpalalla/lämpimällä vesikääreellä sivellään jne. Niin että suun alueen aistit tottuvat erituntuisiin asioihin. Mitään sellaista ei tietty saa tehdä, mikä tuntuu lapsesta pahalta! Ja tällainen vie tietty kauan aikaa, että sensoriikka alkaa tottua. Mutta ihan vinkiksi, jos vaikka hammaspesun yhteydessä haluatte tärisyttää vähän poskia ja huulia :)
T. Se puheterapeutti