milloin kannattaa luovuttaa opiskekupaikan suhteen ja siirtyä suunnitelmaan b?

Mulla ei ole suunitelmaa b

Älä stna luovuta ;) tänä vuonna voi tärpätä. Tai hankit lohtupaikan jossa käyt syksyn. Et on edes joku paikka.

Minne haet? Miksi et ole päässyt? Vaikuttaa aika paljon estääkö sisäänpääsyn esim. psykologinen testi vai valintakoe. Myös alan työllistävyyttä kannattaa miettiä. Moni hake monta kertaa putkeen koulutukseen, jolla ei saa lopulla töitä ja sitten ne vuodet melko hukkaan heitettyjä onkin, jos joutuu vielä uudelleen koulun penkille.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:26"]Älä stna luovuta ;) tänä vuonna voi tärpätä. Tai hankit lohtupaikan jossa käyt syksyn. Et on edes joku paikka.
[/quote]

Eikun ainii noi lohtupaikat ei oo enää mahdollisia. Kiitos kiurun. Aika moni jää tolle lohtupaikkatielle ja valmistuu mutta niitä ei enää kannata ottaa vastaan. Välivuodet senku lisääntyy. Onneksi sain sen plan b paikan viime syksynä, jos vaikka tulisin vahingossa raskaaksi tai mies työkyvyttömäksi tai joku muu katastrofi tapahtuisi voisi sieltä valmistua.

Jos olet jo tehnyt kaikkesi, lukenut hulluna (tai mitä sisäänpääsyyn sitten vaaditaankaan), käynyt valmennuskurssit sun muut, niin enpä itse ainakaan jaksaisi enää hakea jos en nyt pääsisi. Siirtyisin suunnitelma b:hen, tai alkaisin kartottaa jos haluamaani alaa voisi opiskella ulkomailla paikassa, johon minulla olisi mahdollisuus päästä. (Siis mikäli ulkomaillelähtö ei olisi alunperin suunnitelma b).

Tänään oli lääkikseen pääsykokeet, oliko muita pääsykokeita tänään???? Poika lähti aamulla ja on lukenut fysiikan, biologian ja kemian kirjoja ja maolia myös. Ei tunnusta mihin pyrkii. Saako muuten miten paljon pisteitä kun on kirjoittanut ällät kemiasta, fysiikasta, enkusta  ja pitkästä matematiikasta???

Kolme kertaa meinasin juuri ehdottaa. Siinä vaiheessa on jo kerrattu asiota niin paljon, että jos valintakokeista olisi pääsemässä läpi niin olisi jo suurimmalla todennäköisyydellä tapahtunut. Mutta kuten kutonen vinkkasi, plan b voi aivan hyvin sisältää jopa sen nimenomaisen alan opiskelun: ulkomailla, muissa oppilaitoksissa, tai avoimen yliopiston kautta (jolloin mahdollisuutena on ns väylän kautta hakeminen tai taitojen petraantuminen niin, että pääsee kokeista lävitse).

Nykyään on lisäksi ihan tyypillistä joutua aikuisena opiskelemaan toinen ammatti. Vaikka lähtisikin välissä jotain muuta uraa ja työtä rakentamaan, on vanhempana ja viisaampana mahdollista yrittää uudestaankin.

Harmi ettet ole päässyt sisään vielä, toivottavasti tänä vuonna tärppää ja vaikkei niin kävisikään, saat varmasti saat keksittyä jotain muuta hienoa elämääsi :)

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:34"]

Tänään oli lääkikseen pääsykokeet, oliko muita pääsykokeita tänään???? Poika lähti aamulla ja on lukenut fysiikan, biologian ja kemian kirjoja ja maolia myös. Ei tunnusta mihin pyrkii. Saako muuten miten paljon pisteitä kun on kirjoittanut ällät kemiasta, fysiikasta, enkusta  ja pitkästä matematiikasta???

[/quote]

Av:n uusi jankkaaja: "poika ehkä lääkikseen" -jankkaaja :D Kuinka monessa ketjussa olet tätä nyt puinut? Anna sen poikasi olla! Eiköhän se sullekin selviä ennen pitkää. Ei ihme, ettei halunnut kertoa, kun äiti hössöttää noin.

Riippuu mistä jää kiinni. Jos kyseessä on ns. taitokoe, niin jossain vaiheessa varmaan huomaat ettet enää opi enempää. Jos se on taas ns. ulkoalukukoe, niin eihän siinä mitään rajaa ole. Jokainen vuosi on puhdas pöytä, kaikki riippuu siitä oletko sen sadan tai kahdensadan ahkerimman lukijan joukossa.

Riippuu mihin haet ja mistä sisäänpääsy on jäänyt kiinni :)

Mikä on sen haluamasi alan sisältö? Voiko sen samansisältöisen työn löytää jotain muuta väylää pitkin, jonain muuna tutkintona? Entä mikä on alan työllisyysnäkymä? Sitäkin kannattaa miettiä, ja miettiä voiko jotain toista kautta päästä lähelle liippaavaa alaa, mutta paremmin työllistävää. Esimerkiksi kemisteillä, biologeilla ja biokemisteillä ei mene hirveän kummoisesti noin työllisyyden osalta suuressa osassa maata, mutta bioanalyytikoilla menee hyvin, samoin sairaanhoitajilla. Kummassakin on kyse kuitenkin pohjimmiltaan samoista asioista.

Joten ei kannata jumia vaan yhteen vaihtoehtoon, koska opiskeluaika on vaan väline päästä haluamiinsa töihin, ja muitakin mielekkäitä töitä voi löytyä.