Lue keskustelun säännöt.
Mieheni haluaa minun olevan mahdollisimman "tyhmä"
20.05.2015 |
Jos sanon jotain tyhmää, hän suorastaan ilahtuu ja palkitsee heti suudelmalla ja jos sanon jotain fiksua ja oivaltavaa, niin hän lyttää heti ideani, naureskelee sille, sekä yrittää palauttaa ruotuunsa, esim. sanoen, että "menehän nyt laittamaan sitä ruokaa/tiskaamaan/pesemään pyykkiä. Jos olen eri mieltä jostain asiasta tai minulla onkin perustellumpi mielipide kuin miehelläni, niin mies muuttuu todella vihaiseksi ja alkaa jopa huutaa tai raivota joskus.
Olen myös mielestäni huomattavasti tyhmentynyt mieheni seurassa sekä alituisesti pelkään sanoa jotain fiksua tai keskustella jostain älyllisesti kiinnostavasta aiheesta fiksulla tavalla. Minua ahdistaa tämä kuvio suunnattomasti, sillä en saisi olla vapaasti oma itseni, vaan joudun koko ajan himmailemaan ja sensuroimaan ajatuksiani. Onneksi toisaalta olen aika hyvin oppinut olemaan kertomatta ajatuksiani ja ideoitani hänelle. Toisaalta minulla ei ole juurikaan aikuisia juttukavereita, joten elämä tuntuu hieman yksitoikkoiselta monesti, kun en siis saa edes avoimesti keskustella mieheni kanssa.
Kun menemme anoppilaan, niin nykyään vain kauniisti hymyilen jutuille siellä, enkä enää edes ota juuri mihinkään kantaa - en ainakaan mitään kyseenalaistavaa. Nykyään olen jotenkin "laitostunut" ja passivoitunut miehen käytöksen vuoksi ja en jotenkin enää uskalla tehdä tai sanoa mitään. Mitä tekisin tässä tilanteessa?
Kommentit (24)
Olen pahoillani, kunpa osaisin auttaa sinua. Kaikkea hyvää toivon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa äsken illemmalla tein taas tyhmän mokan ja menin paljastamaan jotain ideoitani ja ajatuksiani miehelle, jotka hän toki heti lyttäsi ja sitten vaihtoi puheenaihetta pikaisesti. Tiedän aiemmasta, että hän saattaa jopa kostaa ne hetket, kun olen skarpimpana - saatan saada jopa nyrkistä, jotta hän palauttaisi minut taas ruotuunsa. Pelottaa jopa, jos hän taas kostaa. :( Noh, nyt päätän, että en vahingossakaan sano mitään ns. fiksua hänelle, sillä siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää.
Suurin osa naisista on juuri tuollaisia kuin miehesi. Oletko aivan varma että miehelläsi on munat?
Jätä tuollainen idiootti
Terkuin mies joka haluaisi viisaan naisen jonka kanssa keskustella pitkään asioista
Onko miehesi sitä mieltä, että naisen kuuluu olla aivoton kana nyrkin ja hellan välissä? Siltä ainakin kuulostaa.
Minä jättäisin tuollaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä jatkat suhdetta? Lähde pois heti.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 01:19"]
Tuossa äsken illemmalla tein taas tyhmän mokan ja menin paljastamaan jotain ideoitani ja ajatuksiani miehelle, jotka hän toki heti lyttäsi ja sitten vaihtoi puheenaihetta pikaisesti. Tiedän aiemmasta, että hän saattaa jopa kostaa ne hetket, kun olen skarpimpana - saatan saada jopa nyrkistä, jotta hän palauttaisi minut taas ruotuunsa. Pelottaa jopa, jos hän taas kostaa. :( Noh, nyt päätän, että en vahingossakaan sano mitään ns. fiksua hänelle, sillä siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää.
[/quote]
Nyt jätät sen. Turpasaunaa ei kenenkään tarvitse kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 01:19"]Suurin osa naisista on juuri tuollaisia kuin miehesi. Oletko aivan varma että miehelläsi on munat?
[/quote]
Joo, mutta se on eri asia. Mieheltä katoaa miehekkyys jos hän on naistaan fyysisesti heikompi. Naiselta taas katoaa naisen arvo jos hän on miestään tyhmempi. Sen sijaan tuo ap:n miehen käytös on vaan turhaa vallanhalua.
No eihän tuo nyt varmaan toimi jos olet älykkäämpi kuin miehesi ja hän ei sitä kestä. Mikä siinäkin sitten ajan kanssa muuttuisi, muuta kun pahempaan.
Ja yleensä näissä ketjuissa sitten selviää että "lähtisin jos ei olisi lapsi tuloillaan". Joko teillä kn perheen lisäystä (tulossa) tuohon idyliiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 01:17"]
Mitä tekisit? No painut kauas tollasesta äijästä. Ja vielä tarvii kysyä? Taidat kyllä olla niin tyhmä, kuin miehes toivoo
[/quote]
Siis ennen olin tarmokas ja osasin puolustaa itseäni; nykyään menen tällaisissa tilanteissa ihan paniikkiin, kun olen tosiaan laitostunut, uhriutunut ja passivoitunut miehen käytöksen vuoksi. En enää osaa toimia fiksusti, kun aina kaikki aloitteellisuutta ja innokkuutta ilmaisevat jutut lytätään aivan täysin ja saan naurut päälle. Esim. oltiin eroamassa ja hankin asunnon, niin hän vain naureskeli, että ihanko oikeasti olin oikein asunnonkin osannut etsiä tms. ja nauroi vain koko eroajatuksilleni, kun minä olin tosissani. Hän puhui kuin lapselle, että "ethän sä nyt tietenkään tosissasi oo haha" tms. Ennen kuin tapasin mieheni, niin olin ihan hyväpalkkaisessa asiantuntijatyössä ja aina lomilla reissasin ulkomailla yksikseni. Naimisiinmenon jälkeen en ole enää käytännössä voinut matkustaa mihinkään; mies päättää, että menemme anoppilaan ja se on ainoa lomakohde meille. :( Tämä kuulostaa aivan säälittävältä ja surkealta, mutta näin alas olen miehen vuoksi vajonnut.
Totta.Näin se menee monessa asiassa.Pukeudu pieniin ja kuvittele olevasi hemaiseva.Oletko kuitenkin tyhmäÄ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TAAS sinä? Mikä helvetti siinä on ettet pääse hullun miehesi luota pois vaan availet vain tänne ketjuja jatkuvasti? Joko sinä häivyt tai enemmin tai myöhemmin miehen väkivaltaisuus saavuttaa viimeisen pisteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 01:28"]
TAAS sinä? Mikä helvetti siinä on ettet pääse hullun miehesi luota pois vaan availet vain tänne ketjuja jatkuvasti? Joko sinä häivyt tai enemmin tai myöhemmin miehen väkivaltaisuus saavuttaa viimeisen pisteen.
[/quote]
En ole kyllä aikoihin tänne kirjoitellut. Pärjäisin mieheni kanssa, jos vain jaksaisin ja osaisin näytellä tarpeeksi yksinkertaista, jotta hän saisi loistaa. Olen vain luonnostani niin rehellinen ja suora, että en jaksa tai oikeastaan osaakaan teeskennellä kovin kauan. Olen viime aikoina yrittänyt "skarpata", toisin sanoen olen vain kiltisti pitänyt suuni kiinni tilanteissa, joissa olisi pitänyt joku asia tehdä toisin. Päätin, että pidän vain ajatukseni ja asiani omana tietonani ja olen mahdollisimman hiljainen, kun ei mieheni niistä kuitenkaan ole kiinnostunut. Kokkaan ja siivoan jne., mutta en siis "rasita" miestä ajatuksillani (edes oikeasti oivaltavilla jutuilla) liikaa. Juttelen sitten omien kavereitteni kanssa netissä mielenkiintoisista ja hauskoista aiheista ja elelen miehen kanssa vain kämppiksenä. Mutta vaikeaa tämäkin on, kun sitten joskus lipsautan jotain ja saan taas kuulla vähättelyä ja ilkeilyä, ja nähdä jopa aggressiivista käytöstä.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 01:34"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 01:28"]
TAAS sinä? Mikä helvetti siinä on ettet pääse hullun miehesi luota pois vaan availet vain tänne ketjuja jatkuvasti? Joko sinä häivyt tai enemmin tai myöhemmin miehen väkivaltaisuus saavuttaa viimeisen pisteen.
[/quote]
En ole kyllä aikoihin tänne kirjoitellut. Pärjäisin mieheni kanssa, jos vain jaksaisin ja osaisin näytellä tarpeeksi yksinkertaista, jotta hän saisi loistaa. Olen vain luonnostani niin rehellinen ja suora, että en jaksa tai oikeastaan osaakaan teeskennellä kovin kauan. Olen viime aikoina yrittänyt "skarpata", toisin sanoen olen vain kiltisti pitänyt suuni kiinni tilanteissa, joissa olisi pitänyt joku asia tehdä toisin. Päätin, että pidän vain ajatukseni ja asiani omana tietonani ja olen mahdollisimman hiljainen, kun ei mieheni niistä kuitenkaan ole kiinnostunut. Kokkaan ja siivoan jne., mutta en siis "rasita" miestä ajatuksillani (edes oikeasti oivaltavilla jutuilla) liikaa. Juttelen sitten omien kavereitteni kanssa netissä mielenkiintoisista ja hauskoista aiheista ja elelen miehen kanssa vain kämppiksenä. Mutta vaikeaa tämäkin on, kun sitten joskus lipsautan jotain ja saan taas kuulla vähättelyä ja ilkeilyä, ja nähdä jopa aggressiivista käytöstä.
[/quote]
Miksi olet tuossa suhteessa?
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 01:24"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 01:17"]
Mitä tekisit? No painut kauas tollasesta äijästä. Ja vielä tarvii kysyä? Taidat kyllä olla niin tyhmä, kuin miehes toivoo
[/quote]
Siis ennen olin tarmokas ja osasin puolustaa itseäni; nykyään menen tällaisissa tilanteissa ihan paniikkiin, kun olen tosiaan laitostunut, uhriutunut ja passivoitunut miehen käytöksen vuoksi. En enää osaa toimia fiksusti, kun aina kaikki aloitteellisuutta ja innokkuutta ilmaisevat jutut lytätään aivan täysin ja saan naurut päälle. Esim. oltiin eroamassa ja hankin asunnon, niin hän vain naureskeli, että ihanko oikeasti olin oikein asunnonkin osannut etsiä tms. ja nauroi vain koko eroajatuksilleni, kun minä olin tosissani. Hän puhui kuin lapselle, että "ethän sä nyt tietenkään tosissasi oo haha" tms. Ennen kuin tapasin mieheni, niin olin ihan hyväpalkkaisessa asiantuntijatyössä ja aina lomilla reissasin ulkomailla yksikseni. Naimisiinmenon jälkeen en ole enää käytännössä voinut matkustaa mihinkään; mies päättää, että menemme anoppilaan ja se on ainoa lomakohde meille. :( Tämä kuulostaa aivan säälittävältä ja surkealta, mutta näin alas olen miehen vuoksi vajonnut.
[/quote]Tuollaiset ihmiset osaavat hyvin taidokkaasti manipuloida. Älä syytä itseäsi, moni fiksu voi olla uhri. Se tapahtuu katsos niin hitaasti ja peitellysti ettei sitä lähes huomaakaan. Sun pitää vaan päästä pois. Menet vaikka muutamaksi päiväksi hotelliin niin saat toimintasuunnitelmaa selväksi. Halaus ja voimia.
Mitä teet? Ainoa vaihtoehto on ero. Melkein jo onnistuitkin lähtemään, mutta mies manipuloi sinut ilmeisesti jäämään. Ihan karmea tilanne sinulla. Lähde pian. Ehkäpä jopa salaa, jottei mies tee mitään arvaamatonta. Todella hälyttävän kuuloista.
Tee päätös erota ja pidä siitä kiinni. Poistu taloudestanne äläkä puhu miehellesi kun hän kerran ei pidä sinua missään arvossa. Pakkaa kamasi ja häivy, ei tuollaisen ihmisen kanssa vaikuta olla jos menettää itsensä ja itseluottamuksensa eikä tilanne ole korjattavissa. Lähde vielä kun käsität miten kieroutunut tilanteesi on.
Mitä tekisit? No painut kauas tollasesta äijästä. Ja vielä tarvii kysyä? Taidat kyllä olla niin tyhmä, kuin miehes toivoo