Miksi tunnen kiitollisuutta yhtä miestä kohtaan

Musta tuntuu, että me ollaan keskusteltu tästä samasta asiasta ennenkin. :-) Hiukkastason yhteys, anyone?

[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 22:02"]

Musta tuntuu, että me ollaan keskusteltu tästä samasta asiasta ennenkin. :-) Hiukkastason yhteys, anyone?

[/quote]

Ehkä? :) Joo, varmaan ;) Tämä asia johdatti minut melkoisen hörhöilyn äärelle :DDD Ja sanon hyvällä tavalla hörhöilyn. Uskon henkimaailman yhteyksiin tämän jälkeen melkein tosissaan :)

ap

[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 22:00"]

Huh pelottavan hyvin mua tunnet.

[/quote]

Ai toi äitijuttu? Jos se, niin itselläni varmaan sitä samaa. Vaikka olen nainen. Se ei lie niin harvinainen juttu. IKÄVÄ KYLLÄ. 

ap

[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 21:53"]

Paljasta ap edes ikäsi. Voidaa porukalla puida onko kukaan meistä se varamiehesi ;)

[/quote]

42v.

ap

[/quote]

Aika sekava triangeli sulla. Vanhojako miehet ovat ja mistä päin Suomea? Miten tapasitte?

h?

tää koko ketju on kuin itseni kirjottamaa. terapeuttista lukea tätä, samalla vähän outoa...

Jokohan ap uskalsi ottaa yhteyden mieheensä ja kysyä missä mennään?

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:34"]

Jokohan ap uskalsi ottaa yhteyden mieheensä ja kysyä missä mennään?

[/quote]

No eeen... Ei näillä asioilla ole kiire. Edellisestä kontaktista on katsokaas 5 kuukautta. Eli jos heinäkuuhun mennessä tapahtuu jotain, ois jees. Mutta tuskin tapahtuu :(  Tää on tällaista katkeruudesta itseni uloskampeamista nyt. Missä tuo kiitollisuus on välivaihe ja osana isompia tunnemyräköitä. En siis sano, että olisin sitä kadottanut, en (onneksi) missään nimessä, haluankin olla kiitollinen, mutta se ei ole kaikki mitä tunnen, kuten sanottu. 

Tajusin tänään, että mulla on liian huono itsetunto rakkauteen ja siinä sitä nyt sitten ollaan. Miehellä ehkä myös. Mulla on liian huono itsetunto rakkauteen ja siksi toivoin, ettei mies olisikaan ikinä tullut puhumaan minulle ja tää on se katkeruusosa. Sätin häntä tänään mielessäni niin, että "kunpa et ikinä olisi tullut puhumaan minulle ja se, että olit siellä paikassa jossa tapasimme oli kauhea vääryys ja virhe" siis ihan tällaista aivokääpiötä itsekeskeistä vihapuhetta... Mutta se auttoi. En ikinä menisi hänelle sanomaan noin, vaikka itseasiassa mieli tekisi ja aiemmin elämässä aina tavallaan meninkin sanomaan. Eli poltin sillat takanani. En enää ikinä halua tehdä niin. Minun jostain keskeneräisistä asioistahan se johtuu, että olen katkera hänelle ja että satutin itseni. Ei hän muuta tehnyt kuin otti kontaktia. 

Ei tajunnut (kai) että naisellakin voi olla liian huono itsetunto etenemään mihinkään suhteessa. Hän on tuonut esille sen, että hänellä on. En itsekään käsittänyt, että no niin minullakin. 

ap

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 22:20"]

Mies on sinkku, empaattinen ja kiltti...ap rakastunut ja haluaa häntä, mutta mies ei halua rakastella. Been there: Mies on homo tai täysin impotentti.

[/quote]

Itsekin olin aseksuaali kun häneen tutustuin. Tai siis luokittelin itseni sellaiseksi, seksi oli aivan evvk enkä siitä edes nauttinut. Hän veti siksikin puoleensa, kun ei yrittänyt mitään. Mutta tiedän myös, ettei ole homo tai etteikö haluaisi naisen. Huoh, ei se, jos olet sielullisesti "vammautunut" jo lapsuuskodissasi ole niin helppoa sitten osata olla vastakkaisen sukupuolen kanssa oikein mitenkään tekemisissä, näin sen näkisin. En kylläkään enää ole aseksuaali, mielestäni ymmärrän jos toinen ei halua, olinhan itsekin sellainen. Tai ei kykene. Näissä asioissa mulla ei ole kiire. Itse henkilö on tärkeämpi minulle, kuin suoraviivainen eteneminen seksiin tms.

ap

Siis kyllä hän mielestäni iskeä yritti, mutta ei yrittänyt mitään "sellaista". Ei mitään Toimi Kankaanniemen vihjailuja tai sinnepäinkään. Ei silti tullut vaikutelmaa, etteikö seksikin kiinnostaisi sinänsä. Ajattelin herrasmieheksi. ap

Eikä mua siis ainakaan seksuaalisuudella vihjailemalla yleensäkään isketä. Ihastun ihmisiin persoonina. Ajattelin, että mies kykenee odottamaan, jos näkee, että olen seksuaalisesti arka (kuten olinkin) ja siihenkin ihastuin. Ei minusta se, ettei ole vihjailemassa, että haluaisin sinun kanssasi sänkyyn tarkoita että mies ei haluaisi suhdetta.  ap

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 21:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:17"]

Eikä mua siis ainakaan seksuaalisuudella vihjailemalla yleensäkään isketä. Ihastun ihmisiin persoonina. Ajattelin, että mies kykenee odottamaan, jos näkee, että olen seksuaalisesti arka (kuten olinkin) ja siihenkin ihastuin. Ei minusta se, ettei ole vihjailemassa, että haluaisin sinun kanssasi sänkyyn tarkoita että mies ei haluaisi suhdetta.  ap

[/quote]

Eipä tarkoita ei. Lähinnä tulee mieleen ns. varovainen etenijä.

M40

[/quote]

Jep, itse sorrun samaan. Joskus harmittaa jälkeenpäin. :(

Niin. Kun itsekin on naisena kovin epävarma, sitä tulkitsee, ettei toista kiinnosta. Kuten hänkin voinee tulkita minut. Vähän on ikävä tätä tyyppiä kyllä on :))  Toisaalta oon ajatellut, etten ansaitse häntä, enkä hänenkään mielestä, kun hän ei tee oikein sen enempää, että tapaisimme, mutta tulin sit ajatelleeksi tänään, että ei se niin ole, ettenkö ansaitsis. Tavallaan se on jopa niin, että jos häntä ei kiinnosta niin sittenhän mä ansaitsen parempaa. Mutta kun hänestä ei ota selvää että mitä haluaa. Tavallaan ei halua mitään, mutta miten paljon siinä on pelkoa tai sitä, ettei itsekään usko ansaitsevansa. Vaikea tietää. Haluaisin kyl rohkaistua ottamaan yhteyttä. Mutta jos kysyn taas, että mitä kuuluu, niin se on enempi "vaatimus" kuin iloa siitä, että tunnemmme. ap

Jospa se on tuo kuuluisa hämäläinen mentaliteetti, kun hannaa vastaan, jos kaikki 3? sieltä päin.

Kukaan ei ole alkujaan Hämeestä :) ap

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 22:23"]

Niin. Kun itsekin on naisena kovin epävarma, sitä tulkitsee, ettei toista kiinnosta. Kuten hänkin voinee tulkita minut. Vähän on ikävä tätä tyyppiä kyllä on :))  Toisaalta oon ajatellut, etten ansaitse häntä, enkä hänenkään mielestä, kun hän ei tee oikein sen enempää, että tapaisimme, mutta tulin sit ajatelleeksi tänään, että ei se niin ole, ettenkö ansaitsis. Tavallaan se on jopa niin, että jos häntä ei kiinnosta niin sittenhän mä ansaitsen parempaa. Mutta kun hänestä ei ota selvää että mitä haluaa. Tavallaan ei halua mitään, mutta miten paljon siinä on pelkoa tai sitä, ettei itsekään usko ansaitsevansa. Vaikea tietää. Haluaisin kyl rohkaistua ottamaan yhteyttä. Mutta jos kysyn taas, että mitä kuuluu, niin se on enempi "vaatimus" kuin iloa siitä, että tunnemmme. ap

[/quote]

Mulla vähän sama. Toinen vain yht'äkkiä vaikenee.

M40

Niin no, mä olin nyt se, joka viimeisenä vaikenin. Mies sanoi minua siskoksi. Tuli sellainen olo, että koska tunnen niin paljon enemmän, niin antaa olla. Tosin miksi en haluaisi siskokaan olla, onhan hän mukava mies, mutta...jos on surkea itsetunto rakkausasioissa kuten minulla niin eihän tuo nyt suoranaisesti naisellista itsetuntoa hivele... Pitäisi iskeä se mies, eikä minusta oo siihen! Sitä se minusta odottaa, mutta samalla on maailman arin ja itse päättelin, että sisko-kommentti liittyi siihen, että työntää minua kauemmas, kun mies kuvittelee kai, etten mä ymmärrä, miten arka hän on. Äh, vaikeaa selittää! Mutta ainakin menin kauemmas, vaikken halunnut :(( ap

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 22:23"]

Niin. Kun itsekin on naisena kovin epävarma, sitä tulkitsee, ettei toista kiinnosta. Kuten hänkin voinee tulkita minut. Vähän on ikävä tätä tyyppiä kyllä on :))  Toisaalta oon ajatellut, etten ansaitse häntä, enkä hänenkään mielestä, kun hän ei tee oikein sen enempää, että tapaisimme, mutta tulin sit ajatelleeksi tänään, että ei se niin ole, ettenkö ansaitsis. Tavallaan se on jopa niin, että jos häntä ei kiinnosta niin sittenhän mä ansaitsen parempaa. Mutta kun hänestä ei ota selvää että mitä haluaa. Tavallaan ei halua mitään, mutta miten paljon siinä on pelkoa tai sitä, ettei itsekään usko ansaitsevansa. Vaikea tietää. Haluaisin kyl rohkaistua ottamaan yhteyttä. Mutta jos kysyn taas, että mitä kuuluu, niin se on enempi "vaatimus" kuin iloa siitä, että tunnemmme. ap

[/quote]

Kysy siltä ihan avoimesti. Jos se on fiksu mies, mikset voisi kirjoittaa hälle ihan rehellistä viestiä omista tunteistasi? Ei se ota jos ei annakaan. Mitä sitä pelkäät? Noloutta? Häpeää? Ne on ihan turhia tunteita ja olemassa vain oman pääsi sisällä. Anna mennä ja näytä sydämesi sille miehelle! Saatat yllättyä tuloksesta.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 23:31"]

Niin no, mä olin nyt se, joka viimeisenä vaikenin. Mies sanoi minua siskoksi. Tuli sellainen olo, että koska tunnen niin paljon enemmän, niin antaa olla. Tosin miksi en haluaisi siskokaan olla, onhan hän mukava mies, mutta...jos on surkea itsetunto rakkausasioissa kuten minulla niin eihän tuo nyt suoranaisesti naisellista itsetuntoa hivele... Pitäisi iskeä se mies, eikä minusta oo siihen! Sitä se minusta odottaa, mutta samalla on maailman arin ja itse päättelin, että sisko-kommentti liittyi siihen, että työntää minua kauemmas, kun mies kuvittelee kai, etten mä ymmärrä, miten arka hän on. Äh, vaikeaa selittää! Mutta ainakin menin kauemmas, vaikken halunnut :(( ap

[/quote]

Jomman kumman, tod. näk. sun täytyy vain rikkoa jää ja katsoa mitä tapahtuu.

M40

Siis tunnistaako

ap