Kuinka nopeasti luet kirjan
Kommentit (17)
400 sivuisen dekkarin saatan lukea muutamassa päivässä, ellei ole muuta tekemistä mutta 400 sivuisen tenttikirjanlukemiseen saattaa toisinaan mennä vielä toinen muutama päivä lisää...
Riippuu kirjasta. Kerran luin 550 sivua päivässä (koronan alussa). Yleensä kuitenkin 400 sivuun menee noin viikon verran (luen iltaisin).
Kyllä siihen useampi päivä menee. Olen hidas lukemaan ja luen joka ikisen sanan. En osaa silmäillä tekstiä enkä hallitse pikalukemista, vaan luen ikään kuin lukisin ääneen.
Pari viikkoa. Luen vain illalla sängyssä hetken aikaa ennen nukkumaan menoa. Paitsi Oneironia luin vuoden, oli niin pas*a kirja, että luin vain pari sivua kerrallaan ja jätin välillä muutaman viikon väliin sen lukemisessa.
Riippuu kirjasta. On kirjoja joita ei vaan jaksa lukea pitkään ja sitten toisaalta myös on kirjoja joita ei malttaisi laskea ollenkaan käsistään ja joiden teksti vie niin sulavasti tarinaa eteenpäin.
Yleensä luen n. 300 sivuisen viihdekirjan noin neljässä tunnissa, voi mennä toki kauemminkin kuten sanoin. Tietokirjoja ja oppikirjoja luen paaaaaljon hitaammin. Menee parikymmentä tuntia helposti.
5h.
luen kymmenen kirjaa viikossa. Kirjana pidän noin 500 sivua paksua mötköä.
Olen älykkö.
Olen nopea lukemaan, ja tuollaisen peruskirjan lukisin yhdessä illassa. Siinä toki on taukoja, kun pitää koiraa käyttää ulkona ja ruokkia lapsia, niin sanoisin, että 3,5-4,5 tuntia. Jos ei olisi häiriöitä, niin yhteen putkeen lukiessa menisi 3-4 tuntia. Keskeytykset aina vähän häiritsee ja sitten ehkä pitää lukea uudestaan edellistä sivua.
Jotain Taru Sormusten herrasta joutuu kuitenki lukemaan useamman päivän.
Riippuu kirjasta. Muutamassa tunnissa, parissa päivässä tai jotain sillä välillä.
Mitenhän surkeita kirjoja ihmiset lukee jos noinkin paksun kirjan lukasee päivässä parissa. Eikö mikään kohta pistä ajattelemaan tai mitään, tottuuko lukemiseen sillein että kaikki kirjat alkavat vaan muistuttamaan toisiaan ja ne voi selata läpi ilman suurempia ajatuksia tai tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän surkeita kirjoja ihmiset lukee jos noinkin paksun kirjan lukasee päivässä parissa. Eikö mikään kohta pistä ajattelemaan tai mitään, tottuuko lukemiseen sillein että kaikki kirjat alkavat vaan muistuttamaan toisiaan ja ne voi selata läpi ilman suurempia ajatuksia tai tunteita.
Laidasta laitaan luen kirjoja. Osa on hyvinkin arvostettuja teoksia, osa välillä kevyempää. Ei se vaikuta lukunopeuteeni ja kirjat herättävät kyllä ajatuksia, ja huomaan kyllä sen milloin kieli on kuvailevaa ja kaunista. Mutta on yksi kirja, jonka lukeminen on vienyt todella paljon muita pidempään. Se oli Alastalon salissa.
Illassa lukee jos on kevyttä lukemista, oppikirjana menisi varmaan viikko.
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän surkeita kirjoja ihmiset lukee jos noinkin paksun kirjan lukasee päivässä parissa. Eikö mikään kohta pistä ajattelemaan tai mitään, tottuuko lukemiseen sillein että kaikki kirjat alkavat vaan muistuttamaan toisiaan ja ne voi selata läpi ilman suurempia ajatuksia tai tunteita.
Mukaansa tempaava juoni saa ahmimaan. Haluaa tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten kaikki päättyy. Monesti itselle käynyt niin, että ajattelen lukevani vain yhden luvun ja laitan sitten nukkumaan, aamulla herätys. Aamulla neljän aikaan huomaan yhden luvun muuttuneen yhdeksi kirjaksi, kun viimeinen lause on luettu. Nämä kirjat luetaan juuri tunteella.
Joissain kirjoissa on myös tunteita lukiessa, mutta niissä kestää pidempään, kun mieli alkaa kirjoittamaan omaa versiota jatkosta, siinä vaiheessa saa kirjan pois kädestä, nukahtaminen on sitten taas oma lukunsa.
Niitäkin kirjoja on, joissa on jotain, mistä haluaa tietää lisää ja päätyy tunneiksi netin syövereihin.
Ne surkeat kirjat jäävät kesken, jos eivät herätä tunteita, ajatuksia tai saa mielikuvitusta liikkeelle.
Pari päivää.