Lue keskustelun säännöt.
äitini, alzheimer
18.05.2015 |
...soittaa minulle ehkä 15 kertaa päivässä. KEskimäärin.
En voi koko ajan vastata kun töissäkin olen. Sitten soittaa sukulaisille, että ei saa minuun yhteyttä, "kukaan ei käy katsomassa". Joka päivä joku lähiomainen on hänen kanssaan kotona useita tunteja kuitenkin.
Ei muista.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua, hyvin tuttua. Meillä sai laitospaikan vasta sitten kun ei enää päässyt sängystä ylös vessaan.
mä hoidan mun vanhaa miestäni. Ihan hemmetin raskasta. Soitan välillä muistisairaitten omaisille numeroon. Ei tota kukaan tajua miten raskasta se on ja yleensäkin "luopua" rakkaastaan. Kaupan päälle joutu vielä pyörätuoliin. Voimia sulle ja voimia kaikille jotka asian kanssa kamppailee
Lohduttaako se sinua paljonkaan, että sairauden edetessä ei kohta enää osaa soittaa?
Oikeasti kannattaisi nyt järjestää sellaiseen paikkaan, jossa on sekä seuraa että hoitoa. Meillä saatiin laitospaikka, eli "palveluasunto" siinä vaiheessa, kun oli ollut vuosia intervallihoidossa ja erään hoitojakson aluksi ilmoitimme, että nyt ei enää haeta kotiin. Siinä vaiheessa jouduttiin pitämään lukon takana, kun ei kotona voinut kukaan vahtia ympäri vuorokauden.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 00:59"]mulla on alakouluikäiset lapset, joten aikamoinen syyllisyys on kaikkia kohtaan...kaikki on tarvitsevia, enkä voi itseäni kokonaan viipaloida koska sitten en pysy kasassa itse
Omaishoitajalehtisessä kehotettiin pitämään huolta itsestä nimenomaan siksi "jotta jaksaa pitää huolta omaisesta"...ja ajatus jatkuu... eikä kunnalle tule kuluja
[/quote]
Mulla oli alle kouluikäisiä kun olin omaishoitaja. Muistan senkin illan, kun lapsi surullisena pyysit "äiti tuu jo lukeen satu että minä pääsen nukkumaan". Isällään oli muuta puuhaa ja minun piti paimentaa sitä dementoitunutta mummoa. Jo 4-vuotiaana tämä lapsi meni edelle mummostaan ja kuulostihan se hassulta, kun pikkuinen neuvoo mummoa ruuanlaitossa " ei mummo, laita päälle tuo toinen levy".
Kotona oikeasti pysyy paremmassa kunnossa, sillä laitoksissa usein pyritään aktiivisesti saamaan asukkaat hoidettavaan kuntoon. Kuntouttava hoito-ote oli ainakin viime vuosikymmenellä täysin vieras ajatuksenakin, vaikka kuinka oli dementiahoitoon erikoistunutta henkilkuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 03:20"]
mä hoidan mun vanhaa miestäni. Ihan hemmetin raskasta. Soitan välillä muistisairaitten omaisille numeroon. Ei tota kukaan tajua miten raskasta se on ja yleensäkin "luopua" rakkaastaan. Kaupan päälle joutu vielä pyörätuoliin. Voimia sulle ja voimia kaikille jotka asian kanssa kamppailee
[/quote]
Pyörätuoliin joutumisessa on ainakin joku hyvä puoli: ei lähde liikkeelle autolla, eikä kukaan soita jostain monen kilometrin päästä ja kysy, että mihin tämä teidän isäntä on menossa. Ja löytyy sieltä, mihin pyörätuolilla pääsee eikä jostain metsästysreissulta keskeltä erämaata niin kuin useampikin lappilaispappa.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 23:28"]
Laita hoitokotiin mamma
[/quote]Luultko sen olevan helppoa. Hoitokoteihin ei pääse kuin viittä vaille kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 23:41"]
Iso ongelma vaan on se, mistä löydät sen hoitokodin. Julkinen terveydenhuolto suostuu hoitokotiin laittoon vasta, kun henkilö on karannut kotoaan ja eksynyt täydellisesti - ja toivottavasti löydetty elossa.
Yksityinen hoitokoti taas maksaa maltaita eikä sellaiseen ole kaikilla varaa.
Näin meidän poliitikkomme ovat päättäneet: laitospaikkoja karsitaan ja kotihoito on ainoa oikea hoitotapa.
[/quote]
Ei suostu, ainakaan Helsingissä. Mummoa toi harva se yö poliisit takaisin kotiiin milloin mistäkin, kaupungin ainoa ratkaisu oli ovihälytin. Kun kaikkilaitospaikat on täynnä ne on täynnä eikä sille kukaan mitään tunnu mahtavan.
Jos et halua laittaa äitiäsi heti hoitokotiin, suosittelen lämpimästi intervallihoitoa. Esimerkiksi 5 päivää kuukaudessa, jolloin näet, miten äitisi siihen reagoi sekä saisitte ns. lomaa ja ehkä saisitte vietyä hoidollisia suunnitelmia eteenpäin. Voimia teille, on rankkaa kun läheinen kuolee, mutta on rankempaa menettää hänet kahdesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alzheimer on hirvittävän surullinen sairaus, etenkin läheisille. Jossain vaiheessa itse potilas armahdetaan ymmärtämästä.
Paljon voimia ja lämpimiä ajatuksia sinulle!
Haluaisin että voi olla kotona.
Tuntuu niin epäreilulta että kun kaikkensa yrittää, soitellaan ympäri että ei käydä edes katsomassa.
Tiedän että taudista johtuu, karmea tauti on. Silti raskasta-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 23:31"]
Haluaisin että voi olla kotona.
Tuntuu niin epäreilulta että kun kaikkensa yrittää, soitellaan ympäri että ei käydä edes katsomassa.
Tiedän että taudista johtuu, karmea tauti on. Silti raskasta-
[/quote]
Toivottavasti ymmärrät, että jossain vaiheessa äitisi ei itsekään nauti tai hyödy siitä kotona olosta. Hoitokotiin laittamisessa ei ole mitään väärää, siellä hän on turvassa ja hoidossa. Nyt äitiäsi jo selvästi alkaa yksinolo ahdistaa, ja siksi soittelee.
t. 4
Iso ongelma vaan on se, mistä löydät sen hoitokodin. Julkinen terveydenhuolto suostuu hoitokotiin laittoon vasta, kun henkilö on karannut kotoaan ja eksynyt täydellisesti - ja toivottavasti löydetty elossa.
Yksityinen hoitokoti taas maksaa maltaita eikä sellaiseen ole kaikilla varaa.
Näin meidän poliitikkomme ovat päättäneet: laitospaikkoja karsitaan ja kotihoito on ainoa oikea hoitotapa.
Oma äitini sai talvella 1.5 vuoden jonotuksen jälkeen kunnan myöntämällä palvelusetelillä paikan hoitokodista.
Ihmettelen miten muut vanhukset ovat sinne päässeet, kun äitini muistisairaus on paljon pidemmälle edennyt kuin muilla saman diagnoosin saaneilla.
Viimeinen puoli vuotta mentiin todella riskirajoilla, ettei äidille tapahtunut mitään asuessaan yksin kotona metsän keskellä.
Muutaman kerran lähti yöllä hortoilemaan, ei saatu paikkaa siltikään.
Kotipalvelu saatiin taistelun jälkeen käymään edes 2 kertaa päivässä.
Vaikka kuinka me omaiset ja kotipalvelu painostimme niin yhtään paikkaa ei muka vapautunut aikaisemmin.
Äitini on jo kauan elänyt nuoruusaikaansa, ei ole vuosiin tuntenut minua ym.
Mielestäni muistisairaat eivät missään nimessä kuulu kotihoitoon kun tauti on pidemmälle edennyt. Liian usein lehdistä saa lukea juttuja kateissa olevista vanhuksista :(
Köyhät kunnat (sama juttu taitaa olla kaupungeissa) eivät ota vastuuta vaan se sysätään omaisille.
Nauti ajasta jonka voit viettää äitisi kanssa, kun hän vielä tuntee sinut.
olen miettinyt....että ei pidä alkaa viralliseksi omaishoitajaksi ettei kunta voi vedota siihen että hoito on järjestety...
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 00:27"]
Oma äitini sai talvella 1.5 vuoden jonotuksen jälkeen kunnan myöntämällä palvelusetelillä paikan hoitokodista. Ihmettelen miten muut vanhukset ovat sinne päässeet, kun äitini muistisairaus on paljon pidemmälle edennyt kuin muilla saman diagnoosin saaneilla. Viimeinen puoli vuotta mentiin todella riskirajoilla, ettei äidille tapahtunut mitään asuessaan yksin kotona metsän keskellä. Muutaman kerran lähti yöllä hortoilemaan, ei saatu paikkaa siltikään. Kotipalvelu saatiin taistelun jälkeen käymään edes 2 kertaa päivässä. Vaikka kuinka me omaiset ja kotipalvelu painostimme niin yhtään paikkaa ei muka vapautunut aikaisemmin. Äitini on jo kauan elänyt nuoruusaikaansa, ei ole vuosiin tuntenut minua ym. Mielestäni muistisairaat eivät missään nimessä kuulu kotihoitoon kun tauti on pidemmälle edennyt. Liian usein lehdistä saa lukea juttuja kateissa olevista vanhuksista :( Köyhät kunnat (sama juttu taitaa olla kaupungeissa) eivät ota vastuuta vaan se sysätään omaisille. Nauti ajasta jonka voit viettää äitisi kanssa, kun hän vielä tuntee sinut.
[/quote]
mulla on alakouluikäiset lapset, joten aikamoinen syyllisyys on kaikkia kohtaan...kaikki on tarvitsevia, enkä voi itseäni kokonaan viipaloida koska sitten en pysy kasassa itse
Omaishoitajalehtisessä kehotettiin pitämään huolta itsestä nimenomaan siksi "jotta jaksaa pitää huolta omaisesta"...ja ajatus jatkuu... eikä kunnalle tule kuluja
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 23:41"]
Iso ongelma vaan on se, mistä löydät sen hoitokodin. Julkinen terveydenhuolto suostuu hoitokotiin laittoon vasta, kun henkilö on karannut kotoaan ja eksynyt täydellisesti - ja toivottavasti löydetty elossa.
Yksityinen hoitokoti taas maksaa maltaita eikä sellaiseen ole kaikilla varaa.
Näin meidän poliitikkomme ovat päättäneet: laitospaikkoja karsitaan ja kotihoito on ainoa oikea hoitotapa.
[/quote]
Sitä se demokratia teettää. Vanhusten ylivoimainen enemmistö haluaa asua väkisin kotona hengenlähtöön asti ja vanhukset äänestävät ahkerimmin.