Lue keskustelun säännöt.
Rautavaaralla Pohjois-Savossa 15 prosenttia asukkaista on Korhosia
19.01.2022 |
Heh, Rautavaaran terveyskeskuksessa ei varmaan parane huutaa pelkällä sukunimellä.
Itse asun Turussa enkä tunne yhtään Korhosta. Monta Virtasta ja Mäkistä kyllä.
Suomen kymmenen suosituinta nimeä ovat tässä järjestyksessä: Korhonen, Virtanen, Mäkinen, Nieminen, Mäkelä, Hämäläinen, Laine, Heikkinen, Koskinen, Järvinen.
Kommentit (25)
Aika v*****sti. Kainuussa on sanonta: Heikkisiä enin helvetissäkin, toinen kimppu Kinnusia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satakunnassa Korhonen ei ole edes 50 yleisimmän joukossa. Kärkeä pitää Virtanen, Mäkelä, Laine, Lehtonen
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000007136923.html
Entäs sitten?
Korhonen ei ole mikään yksi jättimäinen suku, vaan useita eri sukuja, joilla on sama nimi.
Korhosten tyrannia, vaiko vain klaani?
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten?
Korhonen ei ole mikään yksi jättimäinen suku, vaan useita eri sukuja, joilla on sama nimi.
No onhan tuo aika epätavallista että yksi nimi hallitsee noin. Ja nimi on tosiaan pakkautunut Savon seudulle, lännessä jopa harvinainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korhosten tyrannia, vaiko vain klaani?
Klaani. Ovat ystävällisiä ihmisiä.
Hyrynsalmella joka kuudes väestöstä on nimeltään Heikkinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat juuret on Juukassa ja Rautavaaralla, elikkäs menee sinne 1600-luvun puolelle tukevasti ja siitä kauemmas. (tutkin siis sukuani) Pohjois-Savo asutettiin 1500-1600 lukujen välillä, ja kirkonkirjoja kun lukee, niin sinne muuttivat ne ensimmäiset Korhoset, Karppiset, Pitkäset, Nevalaiset, Ikoset, Hyvöset, Väisäset, Apellit, Suhoset jne. noihin aikoihin ja raivasivat maatiloja.....koska matkat oli pitkiä ja sen ajan kinttupoluilla hankalia, niin vaimo otettiin naapurista tai sen naapurista, ja muuttoliike suuntautui suurimmaksi osaksi n. 50 km säteelle, eli tietyissä paikoissa on sitten näitä sukunimikeskittymiä.
Muuttoliike helpottui oikeastaan vasta 1800-luvulla ja sen jälkeen. Suurin osa pääkaupunkiseudulla asuvista on jo opiskelun tai työn paikalle tuomia tai 70-luvun muuttoaallon toisen tai kolmannen polven jälkeläisiä.
Nen-loppuisia on ihan liikaa. Aina kun ihmiset menee naimisiin niin pitäisi ottaa se toinen sukunimi jos se on ilman nenniä.
Meidän rapussa on 32 asuntoa joissa listan mukaan asuu 34 nen loppuista. 3 muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan 15%, luulisi että 50%, joka toinen vastaantulija Rautavaaralla on yleensä Korhonen.
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Nurmeksen+seurakunna…
tuostakin rippikirjasta jo pari miespuolista Korhosta löytyy, ja tuo on Rautavaaran vanhin rippikirja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat juuret on Juukassa ja Rautavaaralla, elikkäs menee sinne 1600-luvun puolelle tukevasti ja siitä kauemmas. (tutkin siis sukuani) Pohjois-Savo asutettiin 1500-1600 lukujen välillä, ja kirkonkirjoja kun lukee, niin sinne muuttivat ne ensimmäiset Korhoset, Karppiset, Pitkäset, Nevalaiset, Ikoset, Hyvöset, Väisäset, Apellit, Suhoset jne. noihin aikoihin ja raivasivat maatiloja.....koska matkat oli pitkiä ja sen ajan kinttupoluilla hankalia, niin vaimo otettiin naapurista tai sen naapurista, ja muuttoliike suuntautui suurimmaksi osaksi n. 50 km säteelle, eli tietyissä paikoissa on sitten näitä sukunimikeskittymiä.
Muuttoliike helpottui oikeastaan vasta 1800-luvulla ja sen jälkeen. Suurin osa pääkaupunkiseudulla asuvista on jo opiskelun tai työn paikalle tuomia tai 70-luvun muuttoaallon toisen tai kolmannen polven jälkeläisiä.
Korho ilmeisesti tarkoittaa huonokuuloista mutta mikä tausta noilla nimillä "Ikoset, Hyvöset, Väisäset, Apellit, Suhoset" mahtaa olla?
Lännessä luontonimet on yleisiä, harvemmin tällaisia joiden merkitystä ei tiedä.
Korjaan, tämä 1690 alkava on vanhin ja Kuokkastensalmessa on Niels Kårhoin eli Niilo Korhonen...
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Nurmeksen+seurakunna…
NImet on jo tosi kristillisiä, eipä näy Mielikkia, Untamoa ym. pakananimiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi noiden nimien alkuperä olla niin vanhaa suomea että tiedä kielentutkijatkaan. Apell voi olla juuristaan Itämeren alapuolelta esim. linnoitustöihin tuotiin Baltian maista ja Saksasta porukkaa.
Nen-päätteiset sukunimet olivat käytössä Itä-Suomessa. Länsisuomessa oltiin Antti Antinpoikia, mikä tekee sukututkimuksesta aika haastellista.
Ja naisten ei ollut pakko ottaa miehen sukunimeä ennen 1920-lukua. Nainen oli rippikirjassa omalla syntymäsukunimellään.
Rautavaaralla onkin vain jotain 1500 asukasta. Meijän suvun -nen-loppuinen sukunimi on myös yks Savon yleisimmistä sukunimistä ja on yks yleisimmistä sukunimistä Keski-Savossa ainakin Joroisissa ja Varkaudessa. Mun iskä on siis alunperin Joroisista ja äiti Varkaudesta. Onneksi ollaan asuttu myös Etelä-Suomessa ja on asunu äitini kanssa Etelä-Pohjanmaalla, jossa meijän sukunimi ei oo yleinen. Joka kerta mummolassa ja nykyisin myös äidin luona käydessä Varkaudessa pistää mut ihmettelemään, miten levveetä savoa tiällä Varkaudessa huastellaan, kun oma puheeni on hämäläismurteiden ja savon murteen sekoitusta. Sama homma on iskän puolen isovanhempien mummolassa Joroisissa, vaikka iskän puolen mummo kuolikin viime kesänä ja nykyään muistisairas ukki asuu vanhainkodissa kirkonkylällä.
T: junantuoma yliopisto-opiskelija Helsingistä joka on asunut vain 2 vuotta tähänastisesta elämästään Savossa
"Meidän rapussa on 32 asuntoa joissa listan mukaan asuu 34 nen loppuista. 3 muuta. "
Minun rapussa on enemmistö ulkomaalaisia nimiä ja suomalaisia/suomenruotsalaisia ihan vähemmistö. Enää tosin ei tarvise laittaa nimeään esille, mutta hyvin eksoottiselta näyttää vanhan perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Voi noiden nimien alkuperä olla niin vanhaa suomea että tiedä kielentutkijatkaan. Apell voi olla juuristaan Itämeren alapuolelta esim. linnoitustöihin tuotiin Baltian maista ja Saksasta porukkaa.
Nen-päätteiset sukunimet olivat käytössä Itä-Suomessa. Länsisuomessa oltiin Antti Antinpoikia, mikä tekee sukututkimuksesta aika haastellista.
Ja naisten ei ollut pakko ottaa miehen sukunimeä ennen 1920-lukua. Nainen oli rippikirjassa omalla syntymäsukunimellään.
Mun suvussa talonnimi tyyliä "Lehtola" siirtyi 1800-luvulla kahdesti vaimolta miehelle. Nimi on edelleen käytössä sukunimenä.
Itikoilla iliman pillaa, vuan puol mualimaa Makkosilla.
Ja kaikilla sama isä?