Miksi finnien puristeleminen on niin nautinnollista? Mikä primitiivinen tarve siinä täyttyy?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
En jaksa tähän nyt kirjallisuuskatsausta aiheesta koostaa, mutta jotkut ihmiset käyttävät puristelemista tunteidensäätelykeinona. Jotain hypnoottista siinä on, kun katsoo valkopään tulemista ulos. Siinä vaipuu transsiin tai flow-tilaan. Kielteinen tunne menee ohi. Tästä muodostuu ajan mittaan käyttäytymismalli eli aina, kun tulee kielteinen tunne, sormet hakeutuvat etsimään mehevää finniä. Mutta tässä on jo kyse psykiatrisesta tilasta eli dermatillomaniasta.
Näin saatiin tämäkin harmiton ilmiö medikalisoitua 😆. Kai tälle on laadittu käypä hoito suositus?
"Mätäpaiseita" käytetään usein kielellisinä vertauskuvina ikävistä asioista, ja mätäpaiseen puhkaisu ja tyhjennys on tietenkin puhdistava ja tarpeellinen toimenpide. Tämä siis toteutuu pienessä ja konkreettisessa mittakaavassa ihmisen omalla iholla. Ihonhoitoa yleensäkin markkinoidaan lähestulkoon sielullisena katarsiksena, ja uskonnollisiin rituaaleihinhan kuuluu usein peseytymistä ja fyysistä puhdistautumista. Ei siis ihme että finnien puristelu on mukavaa.
T. työtön filosofian maisteri
Jos siinä PN jotain samaa kuin kirppujen etsimisessä turkista? Ymmärtäisin myös tarpeen saada ihosta irti kaikki mahdollinen, mikä on siihen kiinnittynyt ja mahdollisesti tunkemassa läpi ( ötökät siis). Ehkä siinä finnin ulos saamisessa on jotain samaa helpottavaa.
Itse en jaksa uskoa, että se olisi haitallista, kunhan ei ole liian kovakourainen. Vaikka kosmetologit ym. siitä aina varoittelevat. Joskus finnit ovat sellaisia, etteivät oikein parane muuten.
Joskus luin, että olisi perua siitä, että erilaisia syöpäläisiä ja tuholaisia, esimerkiksi matoja, puristettiin pois ihosta ja näin ollen puristelusta nauttineet yksilöt pysyivöt terveempiä -> lisääntyivät runsaammin.
Mikähän tässä oli lähde? Jäi mieleen, kun nautin myös itse puristelusta.
Vierailija kirjoitti:
Jos siinä PN jotain samaa kuin kirppujen etsimisessä turkista? Ymmärtäisin myös tarpeen saada ihosta irti kaikki mahdollinen, mikä on siihen kiinnittynyt ja mahdollisesti tunkemassa läpi ( ötökät siis). Ehkä siinä finnin ulos saamisessa on jotain samaa helpottavaa.
Itse en jaksa uskoa, että se olisi haitallista, kunhan ei ole liian kovakourainen. Vaikka kosmetologit ym. siitä aina varoittelevat. Joskus finnit ovat sellaisia, etteivät oikein parane muuten.
Mulla ei ole ainakaan ollut tässä 30 vuoden aikana mitään haittaa kun olen tehnyt sen varovaisesti ja puhdistanut ihon hyvin jälkeen.
Kosmetologien kommentit jätän omaan arvoonsa, minulla ei ole koskaan ollut iho niin huonossa kunnossa kuin kosmetologikäynnin jälkeen.
Terveisin ikuinen rasvanaama
Vierailija kirjoitti:
"Mätäpaiseita" käytetään usein kielellisinä vertauskuvina ikävistä asioista, ja mätäpaiseen puhkaisu ja tyhjennys on tietenkin puhdistava ja tarpeellinen toimenpide. Tämä siis toteutuu pienessä ja konkreettisessa mittakaavassa ihmisen omalla iholla. Ihonhoitoa yleensäkin markkinoidaan lähestulkoon sielullisena katarsiksena, ja uskonnollisiin rituaaleihinhan kuuluu usein peseytymistä ja fyysistä puhdistautumista. Ei siis ihme että finnien puristelu on mukavaa.
T. työtön filosofian maisteri
Tää se varmaan on. Ihonpuhdistuksestakin voidaan käyttää sanaa rituaali. Usein saunassa käyntikin tuntuu jotenkin pyhältä (näin ateististakin) ja oloa vois kutsua katarttiseksi jälkeenpäin.
Evoluutiopsykologia ei selitä puristamisesta syntyvää nautintoa, mutta se voisi selittää miksi finneistä pyritään eroon. Finnit, paiseet, yms. viestivät yksilön sairaudesta ja siten vähentävät tämän kelpoisuutta parinvalinnassa. Terveeltä näyttävä on potentiaalisen kumppanin silmissä viehättävämpi kuin sairaalta näyttävä, ja siksi finnien puristelu lisää yksilön mahdollisuuksia pariutua ja saada jälkeläisiä.
Edellä mainitut asiat ovat valideja näkökulmia. Lisäsin vielä että ihmisellä on erikoisia psykologisia inhon tai mielihyvän reaktioita tietynlaisiin visuaalisiin ärsykkeisiin, kuten vaikka hammastahnamaisesti reiästä puristuvan talin näkemiseen. Monelle varmasti on tuttu "oddly satisfying" -genre netissä, jossa jaetaan arkisia omituisen tyydyttäviä kuvia ja videoita, kuten vaikka hyytelökakun leikkaaminen terävällä veitsellä samankokoisiksi paloiksi. On myös olemassa tunnistettuja ilmiöitä kuten submechanophobia (osittain uponneiden ihmisen rakentamien objektien kammo) ja trypophobia (reikäisten pintojen kammo), jotka esiintyvät joillakin ihmisillä voimakkainakin, ja oletettavasti liittyvät johonkin evoluution kannalta olennaiseen alkukantaiseen vaistoon.
Finnien puristelun kaltaiseen eritykseen, epäpuhtauksiin ja oman ruumiin kosketteluun liittyviin asioihin kuuluu myös tabua ja häpeää, joka saattaa ruokkia pakonomaista kompleksia kyseiseen toimenpiteeseen (vrt. ylensyönti, masturbointi).
Vierailija kirjoitti:
Edellä mainitut asiat ovat valideja näkökulmia. Lisäsin vielä että ihmisellä on erikoisia psykologisia inhon tai mielihyvän reaktioita tietynlaisiin visuaalisiin ärsykkeisiin, kuten vaikka hammastahnamaisesti reiästä puristuvan talin näkemiseen. Monelle varmasti on tuttu "oddly satisfying" -genre netissä, jossa jaetaan arkisia omituisen tyydyttäviä kuvia ja videoita, kuten vaikka hyytelökakun leikkaaminen terävällä veitsellä samankokoisiksi paloiksi. On myös olemassa tunnistettuja ilmiöitä kuten submechanophobia (osittain uponneiden ihmisen rakentamien objektien kammo) ja trypophobia (reikäisten pintojen kammo), jotka esiintyvät joillakin ihmisillä voimakkainakin, ja oletettavasti liittyvät johonkin evoluution kannalta olennaiseen alkukantaiseen vaistoon.
Finnien puristelun kaltaiseen eritykseen, epäpuhtauksiin ja oman ruumiin kosketteluun liittyviin asioihin kuuluu myös tabua ja häpeää, joka saattaa ruokkia pakonomaista kompleksia kyseiseen toimenpiteeseen (vrt. ylensyönti, masturbointi).
Tuohon osittain uponneiden asioiden kammoon liittyen: puhuimme kaverini kanssa miten minua ja häntä ällöttää valtavasti kaislikot, eri tavalla kuin esimerkiksi metsäryteiköt tai pusikot. Kaverini kertoi sitten joskus menneensä kahlaamaan kaislikkoon saadakseen hyviä valokuvia, ja sai sieltä itseensä lintukirppuja. Tulimme lopputulokseen, että matalissa lämpimissä vesissä ja niiden yhteydessä olevissa esineissä/kasveissa/eläimissä pesii valtavasti bakteereja, ja siksi on erityisen hyödyllistä evoluution kannalta vältellä niitä. Kaislikko toki ei ole ihmisen valmistama.
Selityksen on pakko löytyä savannilta.
Luolamiesaikoina ei ollut peilejä. Finnien puristeluun piti pyytää kaveri, ja näin vahvistettiin ihmisten välisiä suhteita, mikä oli selvitymisen kannalta tärkeää. Niillä ketkä puristelivat eniten finnejä = eniten kavereita tai perhettä = enemmän ruokaa ja suojaa.
Lisäksi ihmisetkin ovat kehittyneet jostain alkulimoista, eli nautinto on hyvin, hyvin primitiivinen.
Meneekö osittain uponneiden esineiden kategoriaan myös vedenalaiset kivet? Pelkään niitä lähes hysteerisesti ja tämä rajoittaa uimista luonnonvesissä (josta muuten pidän kovasti). Vesikasvien kosketus uidessa on myös kammottavaa. Joku kerta vielä hukun vyötärönsyvyiseen veteen koska säikähdän niin paljon kiveä tai kasvia 😀
Vierailija kirjoitti:
Meneekö osittain uponneiden esineiden kategoriaan myös vedenalaiset kivet? Pelkään niitä lähes hysteerisesti ja tämä rajoittaa uimista luonnonvesissä (josta muuten pidän kovasti). Vesikasvien kosketus uidessa on myös kammottavaa. Joku kerta vielä hukun vyötärönsyvyiseen veteen koska säikähdän niin paljon kiveä tai kasvia 😀
Sama täällä. Minua myös kuvotti lapsena uida veneemme vierestä tai nähdä se veden alla sukeltaessa. Olen myös jostain syystä törmännyt useamman ihmisen kertomana lapsiporukoissa kiertäneisiin urbaanilegendoihin, joissa joku on tuntenut ruumiin/toisen ihmisen ihon meressä tai järvessä uidessaan. Meillä oli myös tällainen legenda kaverieni kesken liittyen lähirannan uimaportaisiin, jonka tienoilla siis kellui veden alla ruumis tai vähintään se Hohto-leffan eläväkuollut mätänevä kylpyammenainen valmiina tarttumaan nilkkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Sehän on suoraan rinnastettavissa ejakulointiin. Siksi.
Joku alapeukuttaa, mutta tässäkin on perää.
En jaksa tähän nyt kirjallisuuskatsausta aiheesta koostaa, mutta jotkut ihmiset käyttävät puristelemista tunteidensäätelykeinona. Jotain hypnoottista siinä on, kun katsoo valkopään tulemista ulos. Siinä vaipuu transsiin tai flow-tilaan. Kielteinen tunne menee ohi. Tästä muodostuu ajan mittaan käyttäytymismalli eli aina, kun tulee kielteinen tunne, sormet hakeutuvat etsimään mehevää finniä. Mutta tässä on jo kyse psykiatrisesta tilasta eli dermatillomaniasta.