Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusaaja=myös aikuisena huono ihminen?
16.05.2015 |
Olen täällä keskustelupalstalla ja yleisesti havainnut mielipiteen olevan, että koulukiusaajat ovat huonoja, ilkeitä ihmisiä, joista se ilkeys ei lähde pesemälläkään. Aikuisuus, henkinen kasvu ja identiteetin rakentuminen eivät siis voisi muuttaa ihmistä parempaan suuntaan vaan kiusaaja on aina kiusaaja.
.
Aion ilkeiden kommenttienkin uhalla kertoa oman tarinani. Olin koulukiusaaja.
.
Kiusasin ja yllytin muita kiusaamaan erästä luokkamme tyttöä 4-5-luokilla koulussa. Kiusaaminen ei ollut päivittäistä, mutta kuitenkin melko systemaattista ja jatkuvaa. Kiusaaminen oli lähinnä piikittelyä, "merkittäviä katseita" selän takana jne. Hänellä oli kaveri luokassa, joten täysin yksin hän ei ollut. Ja hän vietti vapaa-aikaansa vuotta nuoremman tyttöporukan kanssa. Joskus välituntisin jopa leikimme ihan ystävinä hänen kanssaan, mutta seuraavana päivänä taas kiusasimme.
.
En vieläkään osaa sanoa mikä ajoi meidät kiusaamaan tätä tyttöä? Tyttö oli ns. helppo kohde eli ei paljoa kavereita puolustamassa, vähän epäsosiaalinen/sosiaalisesti kömpelö, hassun näköinen ja hänellä oli aina sotkuinen harjaamaton tukka. Kiusaaminen liittyi varmaan esiteini-iän omaan epävarmuuteen eli omaa asemaa kohotettiin mollaamalla muita. Vallankäytön "huumaan" eli siihen kuinka omalla toiminnalla sai vaikutettua muihin ihmisiin.
.
Tästä on jo vuosia ja olen nykyään 23-vuotias yliopisto-opiskelija. Sanallisen kivityksen uhalla aion vielä kertoa, että olen luokanopettajaopiskelija. Häpeän sitä, että olin kiusaaja. En pysty ymmärtämään mitä sen 11-vuotiaan esimurkun mielessä on liikkunut, kun ryhdyin kiusaamaan tätä tyttöä. En tämän jälkeen ole kiusannut ketään. Suhtaudun kiusaamiseen erittäin vakavasti ja pyrin aina selvittämään kaikki kiusaamistilanteet ja koen olevani melko herkkä huomaamaan nämä tilanteet (oman kokemukseni takia?). Olen siis vuosia toiminut urheiluseurassa valmentajana ja ikävä kyllä sielläkin näkee kiusaamista.
.
Olen nykyään täyspäinen aikuinen, joka ei todellakaan kiusaisi ketään. En välttämättä pidä kaikista ihmisistä, mutta en todellakaan antaisi sen näkyä käytöksessäni, vaan tulen toimeen jokaisen kanssa ja hoidan tilanteet aikuismaisesti. Tulevassa ammatissani aion tehdä kaikkeni kiusaamisen torjumiseksi ja kiusaamistilanteiden ratkaisemiseksi. Minua kauhistuttaa kertomukset, joissa esimerkiksi vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä kouluun kiusaamisen takia ja vastaukseksi on vain tullut "ei meillä kiusata"
.
Miksi ajattelet, että kiusaaja ei voi/voi muuttua? Perustele tai kerro omia kokemuksiasi!
Kommentit (91)
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:16"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:05"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 21:59"]No, omat kiusaajani, tasan tarkkaan KAIKKI, jotka minua kiusasivat aikanaan, ovat suorastaan spurguja. Oli henkistä sekä fyysistä väkivaltaa. Uhkailua ja kiristystä. En edes ymmärrä, miten silloin kestin sellaista. Mutta siis aiheeseen, edelleen jos kotikaupungissani vieraillessa heitä näen, yrittävät he päästä varpaisiin muka halveksuen (todennäköisesti kateellisena) minua :D Usein purskahdan nauruun ja henkilö kääntyy nolona poispäin. Silti useat heistä ovat lähettäneet viimeaikoina facebookissa kaveripyyntöjä? Kiusaajat siis tosiaan elelee suurin osa sossun tuilla, osa taas tekee siivoojan/huoltoaseman kassan/rekkakuskin hommia. Kaikki tosiaan naisia siis.
Lapsena olin pullukka, hyvä koulussa, sekä uskovaisesta, tiukan kurin omaavasta perheestä. Nyt olen 23 -vuotias oikeustieteiden opiskelija Helsingin yliopistosta, olen 179 cm pitkä ja urheilullinen mallin töitä tekevä nainen. Olen kihloissa 27 -vuotiaan menestyneen ja komean miehen kanssa. Eli kiusaajat kasvattivat minusta hyvin itsevarman ihmisen, vaikka koko peruskoulu ensimmäiseltä luokalta yhdeksännelle luokalle oli helvettiä.
Mutta siis mielipiteeni on, että kiusaaja on aina luuseri. Ei niistä mihinkään ole, täytyy olla todella surkea ihmissaasta, jos toista lähtee tietentahtoen kiusaamaan. Ja kuten huomattu, eivät he yleensä kovin älynlahjoilla ole pilattujakaan. Pusuja kaikille kiusaajille <3
[/quote]
Tutkimusten mukaan kiusaajille ei ole löydetty yhteisiä tekijöitä. Kiusaaja voi olla joko huonoista kotioloista tuleva, heikosti koulussa menestyvä ja sosiaalisilta taidoilta puutteellinen tai sitten kiusaaja voi olla lahjakas, älykäs ja sosiaalisesti taitava (heikkojen kohtien löytäminen, manipulointi ym. voi vaatia taitoa). Toinen voi purkaa kiusaamisella omaa pahaa oloa ja toinen taas hakea toiminnallaan valtaa. Tämä siis tutkimustiedon perusteella sanottua
AP
[/quote]
Noh, minun tapauksessani kiusaajat (noin 20 kpl yhteensä, usko tai älä) ovat oikeasti sitä roskasakkia nykyään, eivätkä tule koskaan sieltä pohjalta nousemaan. Käyttäytyvät samaan malliin kuin 16 -vuotiaana kaljaa juoden ja kadulla syljeksien.
Unohtui vielä tekstissäni mainita, että lopulta alakoulun opettajani ryhtyi tähän kiusaamiseen. Nolasi jatkuvasti luokan edessä sekä jätti kiusaajat rankaisematta. Syytti minua kiusaajien tekemisistä ja rankaisi minua tekemättömistä teoista :)
Että hei, sinunkaltaisia opettajia tarvitaan varmasti!!
Faktahan on se, että joku on todellakin mennyt pahasti kasvatuksessa pieleen, jos lapsi noin käyttäytyy. Voisin kirjoittaa tänne vaikka romaanin kaikesta kokemastani. Ja ei mieleltään terve yksilö toimi niin sairaalla tavalla.
[/quote]
Tuo on järkyttävää toimintaa. En ikinä aikuisena ihmisenä hyväksyisi tuollaista ja alistuisi moiseen. Etenkään opettajana, jolla on suuri vastuu vanhempien ohella lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista.
.
Sinä siis uskot, että kiusaajat eivät voi muuttua? Ja että olen mieleltäni sairas yksilö, jonka kasvatuksessa joku on mennyt pahasti pieleen? Etten voisi aikuisena ymmärtää tekojeni vääryyttä ja toimia oikein nykyhetkessä?
.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:23"]Minäkin joskus ihmettelen miten täällä ei tehdä mitään eroa sen välillä onko kiusannut alaluokilla 9-10-vuotiaana vai esimerkiksi yläaste/lukioiässä, 16-18v.
[/quote]
Kiitos! Moraalin katsotaan kehittyvään jopa varhaisaikuisikään asti, joten olen kanssasi samaa mieltä. Mitä nuorempi lapsi on sitä vaikeampi hänen on itse käsittää mikä on oikein ja mikä väärin. Lapsi tarvitsee aikuisen apua tällaisissa asioissa.
AP
Eiköhän kaikki joudu jonkin asteisen kiusan kohteiksi, lapset ovat ajattelettomia. Voin nyt omalta osaltani pyytää anteeksi tuota aikaisempaa liian kärkästä kommenttiani. Vaikutat oikeasti olevan pahoillasi.
Itselleni tämä on vaan niin arka aihe, sillä tulin yläasteella mm. pahoinpidellyksi. Minua myös nimeteltiin huoraksi yms., vaikka olin neitsyt. Naulakossa olevan takkini huppuuni syljettiin, kaikki taskuissa oleva vietiin, pyöräni kumit tyhjennettiin säännöllisesti. Olisin ollut kiitollinen pelkästä nimittelystä ja huutelusta, se on ihan eri asia pelätä turvallisuutensa puolesta.
Ja miksi kaikki tämä? Olin todella ujo ja nurkkaan pieksetty, en halunnut yhtään huomiota. Ilmeisesti olin nätti tyttö, josta pojat helposti kiinnostuivat. Lopulta napsahti ja annoin takaisin minua tukasta repineelle vanhemmalle tytölle.
Onneksi olen siunattu tietyllä itsekunniotuksella ja kovapäisyydellä. Kuten sanoin, olen jatkanut tätä nykyä onnellista elämääni, mutta kyllä kaiken muistan. Ja anteeksi en voi antaa. Koskaan.
29
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 21:59"]No, omat kiusaajani, tasan tarkkaan KAIKKI, jotka minua kiusasivat aikanaan, ovat suorastaan spurguja. Oli henkistä sekä fyysistä väkivaltaa. Uhkailua ja kiristystä. En edes ymmärrä, miten silloin kestin sellaista. Mutta siis aiheeseen, edelleen jos kotikaupungissani vieraillessa heitä näen, yrittävät he päästä varpaisiin muka halveksuen (todennäköisesti kateellisena) minua :D Usein purskahdan nauruun ja henkilö kääntyy nolona poispäin. Silti useat heistä ovat lähettäneet viimeaikoina facebookissa kaveripyyntöjä? Kiusaajat siis tosiaan elelee suurin osa sossun tuilla, osa taas tekee siivoojan/huoltoaseman kassan/rekkakuskin hommia. Kaikki tosiaan naisia siis. Lapsena olin pullukka, hyvä koulussa, sekä uskovaisesta, tiukan kurin omaavasta perheestä. Nyt olen 23 -vuotias oikeustieteiden opiskelija Helsingin yliopistosta, olen 179 cm pitkä ja urheilullinen mallin töitä tekevä nainen. Olen kihloissa 27 -vuotiaan menestyneen ja komean miehen kanssa. Eli kiusaajat kasvattivat minusta hyvin itsevarman ihmisen, vaikka koko peruskoulu ensimmäiseltä luokalta yhdeksännelle luokalle oli helvettiä. Mutta siis mielipiteeni on, että kiusaaja on aina luuseri. Ei niistä mihinkään ole, täytyy olla todella surkea ihmissaasta, jos toista lähtee tietentahtoen kiusaamaan. Ja kuten huomattu, eivät he yleensä kovin älynlahjoilla ole pilattujakaan. Pusuja kaikille kiusaajille <3 [/quote] Ihan tosissaan, miksi alapeukut? :D Joku kiusaaja siellä katkeruuksissaan kieriskelee? Oikeasti, säälin teitä surkimuksia :( toivottavasti pääsisitte elämässänne eteenpäin!
[/quote]
Jos todellakin olet korkeakoulutettu malli, asenteesi on rumaa ja ylimielistä toisia kohtaan. Välillä tuntuu, että katkeroituneista kiusatuistakin kuoriutuu vanhemmiten kiusaaja keskustelupalstoilla. Sitä se "itsevarmuus" teetää.
Moni puhuu täällä kiusaajista elämäntapa luusereina, jotka eivät ole päässeet elämässään eteenpäin. Tottakai tällainen defenssi toimii ja auttaa selviytymään kiusaamisesta, mutta kuten jo ap pariin otteeseen totesi kiusaajia on monenlaisia. Mä oon myös ollu kiusaaja, kiusattiin erästä pienikokoista poikaa 1-2 luokalla. Vaikka mun mielestä kiusaaminen on väärin, en ole aikuisena perhana huono ja kieroonkasvanut ihminen sen takia. Olin lapsi, joka ei vaan ymmärtänyt oikean ja väärän eroa ja sitä että se kiusaaminen oikeesti voi tuntuu pahalta. Onneks joku sitte opetti tän ja itekki kasvoin ja sain järkee päähän. Oon tästä kiusaamistaustastani huolimatta menestyny työelämässä ja oon hyvä äiti mun kahelle tytölle. En siis joka viikonloppu kaljaa kittaava rapajuoppoalkoholisti, vaan normaali ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:15"]En nyt sanoisi suoraan, että myös aikuisena huono ihminen. Mutta siinä voisi olla jotain perää, kun ajatellaan että heillä on paha olo jota purkavat muihin. Itse olen ollut koulukiusattu, ja tiedän että kiusaajani eivät ole päässeet elämässään mihinkään, ovat perusmössökansaa, joka dokaa joka viikonloppu eivätkä muutenkaan ole kehittäneet itseään mihinkään suuntaan. Sana reppana olisi se joka kuvaisi heitä. Eli se paha olo on varmaan jatkunut. Ollaan kuitenkin jo reilu 30v, minä olen pitänyt itsestäni aina huolta, maksanut laskut, käynyt töissä, nyt kouluttaudun vielä lisää. Eli hyvin mulle kävi :) [/quote] Kuten jo aiemmin sanoin: . Tutkimusten mukaan kiusaajille ei ole löydetty yhteisiä tekijöitä. Kiusaaja voi olla joko huonoista kotioloista tuleva, heikosti koulussa menestyvä ja sosiaalisilta taidoilta puutteellinen tai sitten kiusaaja voi olla lahjakas, älykäs ja sosiaalisesti taitava (heikkojen kohtien löytäminen, manipulointi ym. voi vaatia taitoa). Toinen voi purkaa kiusaamisella omaa pahaa oloa ja toinen taas hakea toiminnallaan valtaa. Tämä siis tutkimustiedon perusteella sanottua . En ole kiusannut tämän tapauksen jälkeen, joten en jämähtänyt kiusaajan rooliin. Varmaan myös tämän takia olen "kasvanut normaaliksi", enkä ole kokenut tarpeelliseksi jatkaa vääriä toimintatapoja. Olen myös menestynyt elämässäni hyvin, vaikka olenkin kiusannut AP
[/quote]
Mä voin kertoa yhden yhteisen piirteen kiusaajille: ne on ilkeitä! Ja niitä ei tartte sääliä. Se on vaan itsepuolustusta jos potkit kiusaajaa päähän.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:46"]Eiköhän kaikki joudu jonkin asteisen kiusan kohteiksi, lapset ovat ajattelettomia. Voin nyt omalta osaltani pyytää anteeksi tuota aikaisempaa liian kärkästä kommenttiani. Vaikutat oikeasti olevan pahoillasi.
Itselleni tämä on vaan niin arka aihe, sillä tulin yläasteella mm. pahoinpidellyksi. Minua myös nimeteltiin huoraksi yms., vaikka olin neitsyt. Naulakossa olevan takkini huppuuni syljettiin, kaikki taskuissa oleva vietiin, pyöräni kumit tyhjennettiin säännöllisesti. Olisin ollut kiitollinen pelkästä nimittelystä ja huutelusta, se on ihan eri asia pelätä turvallisuutensa puolesta.
Ja miksi kaikki tämä? Olin todella ujo ja nurkkaan pieksetty, en halunnut yhtään huomiota. Ilmeisesti olin nätti tyttö, josta pojat helposti kiinnostuivat. Lopulta napsahti ja annoin takaisin minua tukasta repineelle vanhemmalle tytölle.
Onneksi olen siunattu tietyllä itsekunniotuksella ja kovapäisyydellä. Kuten sanoin, olen jatkanut tätä nykyä onnellista elämääni, mutta kyllä kaiken muistan. Ja anteeksi en voi antaa. Koskaan.
29
[/quote]
Ymmärrän toki aiheen kipeyden. Oon ite seurannu sivusta myös kiusatun kamppailua. Nuorinta siskoani kiusattiin koulussa ja vaikka kiusaaminen ei ollut noin vakavaa ja pitkälle vietyä kuin kohdallasi, oli siskollani välillä todella vaikeita hetkiä. Sekin kiusaaminen on jotkut arvet varmasti jättänyt hänen sydämmeensä, vaikka elämässän eteenpäin onkin jatkanut. Ei varmasti ole kiusatun asemasta helppo antaa ymmärrystä kiusaajalle, vaikka kiusaaja katuisikin. Sanoja ei saa sanomattomaksi, eikä tekoja tekemättömäksi. Katua kuitenkin voi ja anteeksi antaa
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua yläasteella kiusanneet olivat oieasti harvinaisen ilkeitä. Välitunnilla mulle sanottiin, etten saanut tulla luokkakavereideni seuraan ja yritettiin tehdä kaikin tavoin naurunalaiseksi. Tunnilla koulumenestykselle (pärjäsin koulussa harvinaisen hyvin) ilkuttiin ja vastauksilleni naurettiin. Laukkuni piilotettiin ja merkkivaatteitani vietiin. Jotenkin epätoivoisena suostuin siihen, että nämä kiusaajat tulivat meille ennen omia bileitään juomaan pohjia ja jäin kotiin viettämään yksin iltaa ja viikonloppua, kun vanhempani olivat mökillä tai työmatkalla. Koskaan en päässyt mukaan. Kerran he veivät kotoani rahaa ja arvoesineitä, mutten saanut heitä narautettua tästä.
Nyt nämä kiusaajat toimivat - yllätys, yllätys - ammateissa, joissa tuolla tunneälyllä saa paljon tuhoa aikaan. Yksi on erityisopettaja, toinen joku sosiaalialan osaaja. Olen itse onnellisesti naimisissa ja muutaman lapsen äiti. Kiusaamiseen suhtaudun täydellisellä nollatoleranssilla ja lapseni olen kasvattanut tämän mukaisesti. Olen menestynyt työssäni ja taloudellisesti vahvalla pohjalla. Kiusaajiani en opi koskasn ymmärtämään.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:50"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 21:59"]No, omat kiusaajani, tasan tarkkaan KAIKKI, jotka minua kiusasivat aikanaan, ovat suorastaan spurguja. Oli henkistä sekä fyysistä väkivaltaa. Uhkailua ja kiristystä. En edes ymmärrä, miten silloin kestin sellaista. Mutta siis aiheeseen, edelleen jos kotikaupungissani vieraillessa heitä näen, yrittävät he päästä varpaisiin muka halveksuen (todennäköisesti kateellisena) minua :D Usein purskahdan nauruun ja henkilö kääntyy nolona poispäin. Silti useat heistä ovat lähettäneet viimeaikoina facebookissa kaveripyyntöjä? Kiusaajat siis tosiaan elelee suurin osa sossun tuilla, osa taas tekee siivoojan/huoltoaseman kassan/rekkakuskin hommia. Kaikki tosiaan naisia siis. Lapsena olin pullukka, hyvä koulussa, sekä uskovaisesta, tiukan kurin omaavasta perheestä. Nyt olen 23 -vuotias oikeustieteiden opiskelija Helsingin yliopistosta, olen 179 cm pitkä ja urheilullinen mallin töitä tekevä nainen. Olen kihloissa 27 -vuotiaan menestyneen ja komean miehen kanssa. Eli kiusaajat kasvattivat minusta hyvin itsevarman ihmisen, vaikka koko peruskoulu ensimmäiseltä luokalta yhdeksännelle luokalle oli helvettiä. Mutta siis mielipiteeni on, että kiusaaja on aina luuseri. Ei niistä mihinkään ole, täytyy olla todella surkea ihmissaasta, jos toista lähtee tietentahtoen kiusaamaan. Ja kuten huomattu, eivät he yleensä kovin älynlahjoilla ole pilattujakaan. Pusuja kaikille kiusaajille <3 [/quote] Ihan tosissaan, miksi alapeukut? :D Joku kiusaaja siellä katkeruuksissaan kieriskelee? Oikeasti, säälin teitä surkimuksia :( toivottavasti pääsisitte elämässänne eteenpäin!
[/quote]
Jos todellakin olet korkeakoulutettu malli, asenteesi on rumaa ja ylimielistä toisia kohtaan. Välillä tuntuu, että katkeroituneista kiusatuistakin kuoriutuu vanhemmiten kiusaaja keskustelupalstoilla. Sitä se "itsevarmuus" teetää.
[/quote]
Asenteeni on todellakin ylimielinen kiusaajia kohtaan. Kuten mainitsin aiemmin, nämä kiusaajani yrittävät EDELLEEN "kiusata/alistaa" minua kohdatessamme satunnaisesti. Olemme kuitenkin aikuisia. Mielestäni minun ei tarvitse mitenkään arvostaa ihmisiä, jotka käyttäytyvät kyseisellä tavalla. Eikä pitäisi kenenkään muunkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:43"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:16"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:05"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 21:59"]No, omat kiusaajani, tasan tarkkaan KAIKKI, jotka minua kiusasivat aikanaan, ovat suorastaan spurguja. Oli henkistä sekä fyysistä väkivaltaa. Uhkailua ja kiristystä. En edes ymmärrä, miten silloin kestin sellaista. Mutta siis aiheeseen, edelleen jos kotikaupungissani vieraillessa heitä näen, yrittävät he päästä varpaisiin muka halveksuen (todennäköisesti kateellisena) minua :D Usein purskahdan nauruun ja henkilö kääntyy nolona poispäin. Silti useat heistä ovat lähettäneet viimeaikoina facebookissa kaveripyyntöjä? Kiusaajat siis tosiaan elelee suurin osa sossun tuilla, osa taas tekee siivoojan/huoltoaseman kassan/rekkakuskin hommia. Kaikki tosiaan naisia siis.
Lapsena olin pullukka, hyvä koulussa, sekä uskovaisesta, tiukan kurin omaavasta perheestä. Nyt olen 23 -vuotias oikeustieteiden opiskelija Helsingin yliopistosta, olen 179 cm pitkä ja urheilullinen mallin töitä tekevä nainen. Olen kihloissa 27 -vuotiaan menestyneen ja komean miehen kanssa. Eli kiusaajat kasvattivat minusta hyvin itsevarman ihmisen, vaikka koko peruskoulu ensimmäiseltä luokalta yhdeksännelle luokalle oli helvettiä.
Mutta siis mielipiteeni on, että kiusaaja on aina luuseri. Ei niistä mihinkään ole, täytyy olla todella surkea ihmissaasta, jos toista lähtee tietentahtoen kiusaamaan. Ja kuten huomattu, eivät he yleensä kovin älynlahjoilla ole pilattujakaan. Pusuja kaikille kiusaajille <3
[/quote]
Tutkimusten mukaan kiusaajille ei ole löydetty yhteisiä tekijöitä. Kiusaaja voi olla joko huonoista kotioloista tuleva, heikosti koulussa menestyvä ja sosiaalisilta taidoilta puutteellinen tai sitten kiusaaja voi olla lahjakas, älykäs ja sosiaalisesti taitava (heikkojen kohtien löytäminen, manipulointi ym. voi vaatia taitoa). Toinen voi purkaa kiusaamisella omaa pahaa oloa ja toinen taas hakea toiminnallaan valtaa. Tämä siis tutkimustiedon perusteella sanottua
AP
[/quote]
Noh, minun tapauksessani kiusaajat (noin 20 kpl yhteensä, usko tai älä) ovat oikeasti sitä roskasakkia nykyään, eivätkä tule koskaan sieltä pohjalta nousemaan. Käyttäytyvät samaan malliin kuin 16 -vuotiaana kaljaa juoden ja kadulla syljeksien.
Unohtui vielä tekstissäni mainita, että lopulta alakoulun opettajani ryhtyi tähän kiusaamiseen. Nolasi jatkuvasti luokan edessä sekä jätti kiusaajat rankaisematta. Syytti minua kiusaajien tekemisistä ja rankaisi minua tekemättömistä teoista :)
Että hei, sinunkaltaisia opettajia tarvitaan varmasti!!
Faktahan on se, että joku on todellakin mennyt pahasti kasvatuksessa pieleen, jos lapsi noin käyttäytyy. Voisin kirjoittaa tänne vaikka romaanin kaikesta kokemastani. Ja ei mieleltään terve yksilö toimi niin sairaalla tavalla.
[/quote]
Tuo on järkyttävää toimintaa. En ikinä aikuisena ihmisenä hyväksyisi tuollaista ja alistuisi moiseen. Etenkään opettajana, jolla on suuri vastuu vanhempien ohella lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista.
.
Sinä siis uskot, että kiusaajat eivät voi muuttua? Ja että olen mieleltäni sairas yksilö, jonka kasvatuksessa joku on mennyt pahasti pieleen? Etten voisi aikuisena ymmärtää tekojeni vääryyttä ja toimia oikein nykyhetkessä?
.
AP
[/quote]
Jos ihminen kiusaa toista systemaattisesti, tarkoituksenmukaisesti, ei todellakaan voi olla kaikki kotona. Luulisi sinun kasvatustieteilijänä sen tietävän ;)
Kyllä se kertoo jostakin syvemmällä piilevästä ongelmasta, jos oikeasti yrittää jatkuvasti satuttaa toista. On tosiaan eri asia välillä nälviä kaveria, mutta kun tapauksessani käytettiin rankkaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa 9 vuoden ajan (ja nähtävästi edelleen yrittävät satunnaisesti alistaa toista) niin ei sillon todellakaan ole enää terve, tasapainoisesti kehittynyt ihminen.
Ainiin ja kiitos kommenteista myös kaikille, joiden mielestä kiusaaja voi muuttua! Oma kantani on, että kuka tahansa voi muuttua jos halu muutokseen lähtee itsestä. Muutokseen voi sysätä joku kokemus tai oivallus tai lasten kohdalla kehityksen luomat edellytykset kuten moraalinen kasvu ja identiteetin muodostuminen
.
Alkoholisti voi raitistua, elämästä irtipäästänyt kenties jo vankilassakin käynyt saada elämästä kiinni, joku voi tulla uskoon ja toinen taas luopua siitä. Uraorientoitunut ihminen voi kääntää kurssinsa tai perusduunari löytää intohimon kipinän ja paiskia töitä jonkun täysin uuden asian eteen.
.
Mielestäni ihmistä muovaa niin ulkopuoliset tekijät kuten ympäristö, ihmiset ja kokemukset kuin omat valinnat. Se, että joskus on valinnut väärin, ei tarkoita etteikö voisi oppia ja ens kerralla valita paremmin.
.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on hyvin vaikeaa uskoa, että kiusaaja totaalisesti muuttuisi kasvaessaan. Ei empatia ja kiltteys kasva enää aikuisena tyhjästä vaan ne pitää olla lapsesta saakka. Eikä se ilkeys, pahantahtoisuus ja toisten ihmisten arvostamattomuus noin vaan ihmisestä lähde pois. Voi sitä oppia käyttäytymään suht asiallisesti, mutta luonne on edelleen sama.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 23:07"]Mua yläasteella kiusanneet olivat oieasti harvinaisen ilkeitä. Välitunnilla mulle sanottiin, etten saanut tulla luokkakavereideni seuraan ja yritettiin tehdä kaikin tavoin naurunalaiseksi. Tunnilla koulumenestykselle (pärjäsin koulussa harvinaisen hyvin) ilkuttiin ja vastauksilleni naurettiin. Laukkuni piilotettiin ja merkkivaatteitani vietiin. Jotenkin epätoivoisena suostuin siihen, että nämä kiusaajat tulivat meille ennen omia bileitään juomaan pohjia ja jäin kotiin viettämään yksin iltaa ja viikonloppua, kun vanhempani olivat mökillä tai työmatkalla. Koskaan en päässyt mukaan. Kerran he veivät kotoani rahaa ja arvoesineitä, mutten saanut heitä narautettua tästä.
Nyt nämä kiusaajat toimivat - yllätys, yllätys - ammateissa, joissa tuolla tunneälyllä saa paljon tuhoa aikaan. Yksi on erityisopettaja, toinen joku sosiaalialan osaaja. Olen itse onnellisesti naimisissa ja muutaman lapsen äiti. Kiusaamiseen suhtaudun täydellisellä nollatoleranssilla ja lapseni olen kasvattanut tämän mukaisesti. Olen menestynyt työssäni ja taloudellisesti vahvalla pohjalla. Kiusaajiani en opi koskasn ymmärtämään.
[/quote]
Mullakin on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen. En suvaitse sitä keltään, en lapsilta, en aikuisilta. Enkä tule sitä hyväksymään tulevassa ammatissani. Mielestäni kiusaaminen lievimmilläänkin on vakavaa. Itse olen pyrkinyt omassa valmennusryhmässä parhaani mukaan jo ennaltaehkäisemään kiusaamista. Kun kiusaamisesta puhutaan, on siitä helpompi puhua.
.
En koe olevani lapsuuden kiusaamisesta huolimatta tunneälyltäni tai empatialtani kehittymätön, vaikka en asioita ymmärtänyt lapsena, ei se mielestäni tarkoita ettenkö ymmärtäisi niitä aikuisena. Tulen tulevaisuudessa ottamaan työni vakavasti, koululla ja koulunkäynnillä on niin iso rooli lapsen itsetunnon ja minäpystyvyyden kehityksen kannalta, etten leikkisi sellaisilla asioilla.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 23:21"]Mun on hyvin vaikeaa uskoa, että kiusaaja totaalisesti muuttuisi kasvaessaan. Ei empatia ja kiltteys kasva enää aikuisena tyhjästä vaan ne pitää olla lapsesta saakka. Eikä se ilkeys, pahantahtoisuus ja toisten ihmisten arvostamattomuus noin vaan ihmisestä lähde pois. Voi sitä oppia käyttäytymään suht asiallisesti, mutta luonne on edelleen sama.
[/quote]
Itse asiassa empatiakyky on iän, sosiaalisten vuorovaikutusten ja kokemusten kautta kehittyvä asia. Kehityksen myötä lapsi pystyy entistä paremmin ajattelemaan myös muiden tunteita ja tarpeita.
AP
Ei kannata potea liikaa syyllisyyttä. Olen kuullut alan asiantuntijalta (psykoterapeutti), että kiusaaminen kuuluu ala-asteikäisenä luonnolliseen kehitykseen, vaikka se onkin julmaa. Toisin on yläasteella jolloin kiusaaminen ei ole enää samalla tavalla luonnollinen asia, vaan silloin kiusaamisella on jotkut muut syyt (huono itsetunto yms.). Sanoisin, että nämä yläasteaikaiset kiusaajat on aikuisena varmemmin mätämunia, kuin ala-asteella kiusanneet.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 21:58"]
Kiusaaja ala-asteella on ihan eri juttu kuin kiusata yläasteella ja varsinkin lukiossa. Pienet lapset ei oikeasti ymmärrä asioita niin kuin teinit. Siksihän lapsia ei laiteta vankilaankaan.
[/quote]
teinien aivoissa taitaa tapahtua isompi murros kuin nuorempien, ei tarvita kovin suurta älyä tajuamaan kultainen käsky vaikkapa. Ihminen, joka osaa kiusata, on tarpeeksi vanha kantamaan vastuun, iästä riippumatta, vauva ei pysty kiusata eikä voi vastuuta kantaa, muut kyllä.
[/quote]
Lapsi tietää ettei saa kiusata vaan ei se ymmärrä miksi ei. Ei se tajua että kiusattu kärsii siitä vielä kotonaankin, pelkää iltaisin, pelkää kesälomallakin, kärsii aikuisenakin. Teini alkaa ymmärtämään tätä ja aikuisen pitäisi ymmärtää se kokonaan.
Onko raiskaajakin huono ihminen aikuisena? Voiko raiskaajaa pitää hyvänä ihmisenä vuosien jälkeen teosta, jos hän "tekee parannuksen" ja kehittyy? Miettikääpä näitä asioita ja vastatkaa sitten.
Koulukiusaaminen ja raiskaus ovat täysin toisiinsa verrainnollisia. Koulukiusaamista ei pitäisi yhtään vähätellä tai sanoa sen olevan vain lasten leikkiä. Se ei ole, vaan jättää ikuiset traumat. Ja itseasiassa toisin kuin raiskaus tai vaikkapa fyysinen pahoinpitely, kiusaaminen ei yleensä ole kertaluontoinen teko vaan toistuu jatkuvasti viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Joten onnea vaan kiusaajat, kiva elää varmaan ittensä kanssa kun on yhtä alhainen kuin raiskaajat ja pedofiilit.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 23:30"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 23:21"]Mun on hyvin vaikeaa uskoa, että kiusaaja totaalisesti muuttuisi kasvaessaan. Ei empatia ja kiltteys kasva enää aikuisena tyhjästä vaan ne pitää olla lapsesta saakka. Eikä se ilkeys, pahantahtoisuus ja toisten ihmisten arvostamattomuus noin vaan ihmisestä lähde pois. Voi sitä oppia käyttäytymään suht asiallisesti, mutta luonne on edelleen sama.
[/quote]
Itse asiassa empatiakyky on iän, sosiaalisten vuorovaikutusten ja kokemusten kautta kehittyvä asia. Kehityksen myötä lapsi pystyy entistä paremmin ajattelemaan myös muiden tunteita ja tarpeita.
AP
[/quote]
Ja siis tunnetaitoja voi ihan opetella! Ja tunnetaitojen opetus esimerkiksi koulussa on ihan tutkitusti parantanut lasten sosiaalisia taitoja ja sosiaalisia suhteita. Lapset oppii näitä taitoja matkimalla ja jäljittelemällä aikuisia, leikkimällä ja puuhaamalla kaveriporukassa. Mutta niitä voidaan harjotella lukemalla vaikka satu lapsille, jossa tapahtuu joku konflikti ja lasten kanssa puhua jälkeenpäin, että miltä sadun henkilöistä mahdolisesti tuntu jne.
.
Tunnetaitoja, jotka siis on empatian ym. pohja voi siis harjotella, ne ei oo mitään sisäsyntysiä joita lapsilla joko on tai ei. Toki temperamenttipiirteet vaikuttaa lasten käyttäytymiseen ja suhtautumiseen muihin ihmisiin, mutta ne ei ssanele kuitenkaan mitään
.
AP
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 23:35"]Onko raiskaajakin huono ihminen aikuisena? Voiko raiskaajaa pitää hyvänä ihmisenä vuosien jälkeen teosta, jos hän "tekee parannuksen" ja kehittyy? Miettikääpä näitä asioita ja vastatkaa sitten.
Koulukiusaaminen ja raiskaus ovat täysin toisiinsa verrainnollisia. Koulukiusaamista ei pitäisi yhtään vähätellä tai sanoa sen olevan vain lasten leikkiä. Se ei ole, vaan jättää ikuiset traumat. Ja itseasiassa toisin kuin raiskaus tai vaikkapa fyysinen pahoinpitely, kiusaaminen ei yleensä ole kertaluontoinen teko vaan toistuu jatkuvasti viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Joten onnea vaan kiusaajat, kiva elää varmaan ittensä kanssa kun on yhtä alhainen kuin raiskaajat ja pedofiilit.
[/quote]
Ei kukaan oo vähätelly ja sanonu kiusaamisen olevan vain lasten leikkiä. En silti rinnastais koulukiusaajaa ja raiskaajaa. Koulukiusaaminen voi olla lasten keskuudessa ns. sosiaalisesti hyväksyttävää. Koulukiusaajalla voi olla tukijoukkoja ja yllyttäjiä. Lapsilla ei vielä moraali ole niin kehittynyt, että ne osais ajatella toisen asemaa oman sijaan. Missä kontekstissa raiskaus on sosiaalisesti hyväksyttävää? Ei missään!
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 22:15"]En nyt sanoisi suoraan, että myös aikuisena huono ihminen. Mutta siinä voisi olla jotain perää, kun ajatellaan että heillä on paha olo jota purkavat muihin. Itse olen ollut koulukiusattu, ja tiedän että kiusaajani eivät ole päässeet elämässään mihinkään, ovat perusmössökansaa, joka dokaa joka viikonloppu eivätkä muutenkaan ole kehittäneet itseään mihinkään suuntaan. Sana reppana olisi se joka kuvaisi heitä. Eli se paha olo on varmaan jatkunut. Ollaan kuitenkin jo reilu 30v, minä olen pitänyt itsestäni aina huolta, maksanut laskut, käynyt töissä, nyt kouluttaudun vielä lisää. Eli hyvin mulle kävi :)
[/quote]
Kuten jo aiemmin sanoin:
.
Tutkimusten mukaan kiusaajille ei ole löydetty yhteisiä tekijöitä. Kiusaaja voi olla joko huonoista kotioloista tuleva, heikosti koulussa menestyvä ja sosiaalisilta taidoilta puutteellinen tai sitten kiusaaja voi olla lahjakas, älykäs ja sosiaalisesti taitava (heikkojen kohtien löytäminen, manipulointi ym. voi vaatia taitoa). Toinen voi purkaa kiusaamisella omaa pahaa oloa ja toinen taas hakea toiminnallaan valtaa. Tämä siis tutkimustiedon perusteella sanottua
.
En ole kiusannut tämän tapauksen jälkeen, joten en jämähtänyt kiusaajan rooliin. Varmaan myös tämän takia olen "kasvanut normaaliksi", enkä ole kokenut tarpeelliseksi jatkaa vääriä toimintatapoja. Olen myös menestynyt elämässäni hyvin, vaikka olenkin kiusannut
AP