Lue keskustelun säännöt.
Miten toimisit pienen lapsen kanssa, joka heittää mielenosoituksellisesti ruoat ja juomat seinille?
17.01.2022 |
Kyseessä on 6-vuotias poika. Hän myös ajoittain potkii ja puree äitiä.
Kommentit (39)
Ei siis ole nälkäinen joten pois pöydästä ja takaisin vasta kun lupaa käyttäytyä.
Ulos leikkimään ja nälkäisenä takaisin.
Kyllä tuon ikäisen kanssa pitää voida keskustella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan perusjutulla kannattaa aloittaa. Ruuat jätetään seinälle. Seuraavassa ruokailussa tyhjä lautanen.. Kun huomaa että ei ole ruokaa ja alkaa kyselee, kaavitaan seinältä lautaselle. Sama jos kyselee juotavaa, niin märkä tiskirätti, sillä putsataan seinästä mitä lähtee ja puristetaan lasiin. Kun nousee älämölö, niin kerrot kun ei lautaselta onnistu niin syöt seiniltä kun on parempaa. Ja tässä kohtaa sitä ruokaa ei anneta. Puolituntia saa jo ihmeitä aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Veisin pojan metsään ja unohtaisin hänet sinne. Case closed.
L a s u
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ruokaa ja juomaa eteen lainkaan, vaan syöttäisin. Se olisi sen verran nöyryyttävää noinkin vanhalle lapselle, että tuskin kovin montaa kertaa heittäisi safkoja seinille, kun siitä seuraisi parin päivän syöttäminen joka kerta.
LASTA EI SAA NÖYRYYTTÄÄ:PISTE.
aha kaks alapeukkua,siis oikeesti,lasta SAA nöyryyttää....kauheeta mimmosia ihmisiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ruokaa ja juomaa eteen lainkaan, vaan syöttäisin. Se olisi sen verran nöyryyttävää noinkin vanhalle lapselle, että tuskin kovin montaa kertaa heittäisi safkoja seinille, kun siitä seuraisi parin päivän syöttäminen joka kerta.
Joo, tosi hyvä idea nöyryyttää lasta joka on jo muutenkin sekaisin. Hae apua ap, ei ole normaalia käytöstä tuon ikäiselle.
Mistä olet päätellyt lapsen olevan sekaisin? Perus kuriton kakara. Noita on kaikki alakoulut pullollaan ja meininki vain pahenee kun saavat ikää lisää.
No, jos on ”perus kuriton kakara” niin se ei silloin ole sen 6-vuotiaan lapsen syytä vaan vanhemman jos ei ole jaksanut kasvattaa.
Eli näinkö menee teistä oikein: ei kasvateta - lapsi käyttäytyy huonosti kun ei muuta osaa - rankaistaan ja nöyryytetään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ruokaa ja juomaa eteen lainkaan, vaan syöttäisin. Se olisi sen verran nöyryyttävää noinkin vanhalle lapselle, että tuskin kovin montaa kertaa heittäisi safkoja seinille, kun siitä seuraisi parin päivän syöttäminen joka kerta.
LASTA EI SAA NÖYRYYTTÄÄ:PISTE.
aha kaks alapeukkua,siis oikeesti,lasta SAA nöyryyttää....kauheeta mimmosia ihmisiä...
Ei, vaan kuvailtua käytöstä pitää _hävetä_. Lapsen pitää tajuta, että käytös on väärin ja häpeällistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittaisin ulos pakkaseen ilman housuja ketun syötiksi. T. Bingo
Syödään yhdessä ja heti, kun alkaa vaikuttaa siltä, että nyt alkaa ruoka lentää seinille, niin asiaan puututaan. Jos ei ehdi, niin lapsen ateria päättyy siihen, kun ruoka on lattialla. Sotku siivotaan yhdessä ja sen jälkeen lähdetään ulkoilemaan, kulutetaan energiaa oikein kunnolla ja saadaan lapsi nälkäiseksi, mutta ruokaa saa vasta seuraavalla aterialla noin 4 tunnin kuluttua. Se annos on hyvin pieni, lisää saa vasta, kun lautanen tyhjä eli ei ole mitään, mitä viskoa kattoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ruokaa ja juomaa eteen lainkaan, vaan syöttäisin. Se olisi sen verran nöyryyttävää noinkin vanhalle lapselle, että tuskin kovin montaa kertaa heittäisi safkoja seinille, kun siitä seuraisi parin päivän syöttäminen joka kerta.
LASTA EI SAA NÖYRYYTTÄÄ:PISTE.
aha kaks alapeukkua,siis oikeesti,lasta SAA nöyryyttää....kauheeta mimmosia ihmisiä...
Ei, vaan kuvailtua käytöstä pitää _hävetä_. Lapsen pitää tajuta, että käytös on väärin ja häpeällistä.
Voi hyvää päivää. Suomalainen häpeäkasvattaminen elää ja voi hyvin. Muista aina HÄVETÄ!! Häpeä tunteitasi!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ruokaa ja juomaa eteen lainkaan, vaan syöttäisin. Se olisi sen verran nöyryyttävää noinkin vanhalle lapselle, että tuskin kovin montaa kertaa heittäisi safkoja seinille, kun siitä seuraisi parin päivän syöttäminen joka kerta.
Joo, tosi hyvä idea nöyryyttää lasta joka on jo muutenkin sekaisin. Hae apua ap, ei ole normaalia käytöstä tuon ikäiselle.
Mistä olet päätellyt lapsen olevan sekaisin? Perus kuriton kakara. Noita on kaikki alakoulut pullollaan ja meininki vain pahenee kun saavat ikää lisää.
No, jos on ”perus kuriton kakara” niin se ei silloin ole sen 6-vuotiaan lapsen syytä vaan vanhemman jos ei ole jaksanut kasvattaa.
Eli näinkö menee teistä oikein: ei kasvateta - lapsi käyttäytyy huonosti kun ei muuta osaa - rankaistaan ja nöyryytetään?
Ei vaan palataan syömisen alkeisiin eli syöttämisen kautta opetellaan se, mitä ruokapöydässä tapahtuu. Kuusivuotias saanee juonesta nopeammin kiinni kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ruokaa ja juomaa eteen lainkaan, vaan syöttäisin. Se olisi sen verran nöyryyttävää noinkin vanhalle lapselle, että tuskin kovin montaa kertaa heittäisi safkoja seinille, kun siitä seuraisi parin päivän syöttäminen joka kerta.
LASTA EI SAA NÖYRYYTTÄÄ:PISTE.
aha kaks alapeukkua,siis oikeesti,lasta SAA nöyryyttää....kauheeta mimmosia ihmisiä...
Ei, vaan kuvailtua käytöstä pitää _hävetä_. Lapsen pitää tajuta, että käytös on väärin ja häpeällistä.
Voi hyvää päivää. Suomalainen häpeäkasvattaminen elää ja voi hyvin. Muista aina HÄVETÄ!! Häpeä tunteitasi!!
Tässä kohtaa hävetään sitä, kun ruokaa ja juomaa heitellään seinille. Sellaista käytöstä kuuluukin hävetä.
Onko sulla vaikeuksia pysyä aiheessa?
En voi kuin ihmetellä, että joku katsoo tuollaista käytöstä kodissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jättäisin ilman ruokaa. Jos heittää ne seinälle, niin lisää ei tipu ja saa poistua pöydästä. Voi syödä sitten kun on taas ruoka-aika. Meillä lentää ruualla pelleilystä ja nirsoilusta pois pöydästä muutenkin aika äkkiä. En kuuntele mitään "Hyi en syö" menoa, jota lapset koitti yhdessä vaiheessa harrastaa, jos ne oli muuten pahalla tuulella. En pakota syömään ja voi poistua kiukuttelemaan muualle, jos ei ruoka miellytä.
Jos nyt olisi oikeasti pienestä lapsesta (1-3 v) kysymys, niin sanoisin että positiivista huomiota pitää saada hyvästä käytöksestä. Huono käytös kannattaa jättää huomiotta mahdollisimman pitkälle, mutta riehuvan lapsen ulottuvilla ei kannata pitää mitään millä saa sotkua aikaan, pöydästä pitää poistaa jos touhu on mahdotonta, mutta ilman rankaisuelementtiä.
Ihan pieni ei vielä ymmärrä sotkun käsitettä, vähän isompi ei välttämättä omasta halusta huolimatta pysty käyttäytymään sivistyneesti pöydässä kun on nälkä, väsyttää ja paha mieli. Pienimmän haitan tie on estää vahingot ja toimia niin, että lasta pääsee mahdollisimman pian kehumaan jostain. Sitä varten lapsi pitää saada syömään jotain ja edesauttaa rauhoittumista. Meillä ei kukaan huuda ruokapöydässä.
Useimmat meistä tämän sukupolven vanhemmista on kasvatettu häpeällä ja nöyryytyksellä, ja sitä taustaa vasten meistä tuntuu, että se olisi oletusarvoinen ratkaisu ongelmatilanteissa. Lapsi muistaa kuitenkin konfliktit siinä missä aikuinenkin, ja joka kerta kun lapsen väsymyskiukuttelusta tehdään valtataistelu, se vahvistaa toimintakulttuuria: ruokailutilanne on jatkossakin potentiaalinen paikka valtataistelulle, jota kumpikaan ei halua.
Häpeärangaistus ja aikuisen hyväksynnän menettäminen on lapselle todella kova paikka, ja sen prosessointi jatkuu pitkään tilanteen jälkeenkin. Lapsi kokee olevansa huono, ja se herättää voimakkaista negatiivisia tunteita, jotka ovat omiaan edesauttamaan uusien ongelmatilanteiden syntyä ja kapinaa.
Näkisin, että sujuvissa ruokailutilanteissa ennakointi, valmistelu ja oikea-aikainen reagoiminen ovat vanhemman osalta aika olennaisessa roolissa. Jos jaksaa tehdä tuota vähän aikaa ja olla erittäin pitkämielinen, saa myöhemmin nauttia rauhallisista ruokailuista.
Isomman lapsen kanssa en osaa sanoa, mutta lähtisin kyllä mieluummin sielläkin ratkaisemaan ennakoimalla. Lapsi kannattaa varmaankin ottaa mukaan valmistelemaan ruokailua ja varmistaa, että hänellä on tapahtumien kulku tiedossa. Jos lapsen osalta sujuu hyvin, aikuinen vahvistaa positiivista ilmapiiriä. Lasta ei kannata päästää ylinälkäiseksi, eikä kiskoa yllättäen leikeistä syömään.
Uskomatonta et aina lääkäriin käskette kun lapsi ei toimi kuten muut on tempperamenttisia lapsia joille pitää olla tiukat rajat ehdoton ei eikä piirua periksi. Ei ole aina adhd tai muu diaknoosia kaipaava. Ja mitä se hyödyttää lasta jos rajoja ei ole oli vaikka 10 diaknoosia.
Tästä tulee varmasti alapeukkuja, mutta pakko sanoa.
Elämä on todella vaativaa monelle lapselle nykyään. Koko päivä ollaan isossa ryhmässä, jossa fyysisesti vahvemmat kiusaa ja monottaa, hirveä hälinä ympärillä, ympärillä vaihtuu aikuiset joita ei ehdi oppia tuntemaan, paitsi vähän väliä komennetaan tekemään sitä ja tätä. Illalla ryskätään kotiin kiukkuisten ja väsyneiden vanhempien seuraan, jossa vanhemmat lukee kireinä työsähköpostejaan puhelimilta ja häärii ympäriinsä kokkaamassa. Kun kotona päästään pöytään ja lapsella on viimeinkin päivän ensimmäinen turvallinen hetki ilmaista tunteensa, kaikki tulee ulos.
Onko se nyt oikeasti ratkaisu tuohon kaikkeen, jos siinä kohtaa lapsi vain heitetään syömättömänä pois pöydästä? Niin kuin oikeasti? Kyllä minä sen näen, että se on ehkä osa sitä tilanteen purkamista, mutta näen kyllä tuossa ongelmana enemmän sen lapsen vaikean tilanteen ja patoutuneen tarpeen aikuisten tuelle ja läheisyydelle tai liialliseksi kasvaneen sosiaalisen kuorman.
Nämä on minusta oikeasti todella tärkeitä asioita. Jos päättää ottaa käyttöön tiukat rangaistukset käytöksen korjaamiseksi, voi olla että niin käy, voi olla että ei. Lapsen olo ei kuitenkaan parane. Jonkun pitäisi muuttua siinä perheen arjessa. Joskus vaaditut muutokset voivat olla todella suuria käytännön tasolla. Voi olla, että lapsen etu vaatisi muuttamista rauhallisemmalle seudulle, jossa on pienemmät esiopetuksen ryhmäkoot, tai vanhemman työpäivän lyhentämistä. Voi olla, että perhe ei pysty niitä toteuttamaan. Mutta pitäisi myös olla rehellisyyttä katsoa peiliin ja todeta, että priorisoidaan muita asioita lasten psykologisen hyvinvoinnin edelle, eikä silloin pidä lapseltakaan kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu. Sekään ei tarkoita sitä että lapsen pitää saada riehua pöydässä, mutta että lapselle pitää löytyä empatiaa jos hänet laitetaan liian kovaan paikkaan.
Jotkut vanhemmat eivät ansaitse lapsia. Ja muutenkin: toivoisin, että mahoutta olisi yhteiskunnassa enemmänkin hedelmällisessä iässä olevien naisten keskuudessa.
LASTA EI SAA NÖYRYYTTÄÄ:PISTE.