Olenko huomaamattani syrjäytynyt?
Ennen lapsia(viisi vuotta sitten) minulla oli todella vilkas sosiaalinen elämä, olin kaikessa mukana ja minulla oli paljon kavereita. Tulin raskaaksi ja jäin kotiin. En ole yhteydessä kuin pariin kaveriin enää ja heihinkin n. kaksi kertaa vuodessa. En itse ole mukana somessa, joten en tiedä ns. uusia juoruja tutuista. Käyn todella harvoin missään muualla, kuin leikkipaikoilla(joissa sääli ei yleensä muita perheitä) Olen pari kertaa nyt viimeaikoina joutunut tilanteisiin, joissa olen huomannut puhuvani ihmisille ihan outoja. Saatan luulla, että ovat vielä opiskelemassa tai edelleen siinä elämäntilanteessa, kuin silloin ennen raskaaksi tuloa. Ihan kuin olisin jämähtänyt väärään aikaan. Yksikin tuttu lähti todella vaivaantuneena pois, kun kyselin opinnoista. Sanoi valmistuneensa aikoja sitten ja olleensa parissa työpaikassakin tässä välissä. En vaan osaa enää yhtään. :(
no mutta jos olet joskus ollut paljon ihmisiin yhteydessä, niin tuohan on korjattavissa. mutta kannattaa ehkä pitää mielessä, että aikaa on kulunut, juuri noissa tilanteissa kun tapaat vanhoja tuttuja :) ei ole häpeä ettei tiedä uusimpia työpaikkoja ym., minusta ainakin on vähän vaivaannuttavaa olla sellaisten seurassa jotka on on perillä kaikista käänteistä.