Miehen uskonnollisuus menee liiallisuuksiin
Mieheni on hyvin uskonnollinen, on ollut aina mutta viime aikoina asia on alkanut haitata perheemme elämää entistä enemmän. Olen myös uskovainen, mutta suhteellisen suvaitsevainen sellainen, lapsista 2 minun tietoni mukaan uskossa mutta vanhin ateisti. Kuulumme herätysliikkeeseen, en viitsi tunnistamisvaaran takia mainita sen nimeä. Meillä on 7, 11 ja 16v lapset, ja esikoisen ja miehen välit ovat täysin rikki uskontoasian vuoksi.
Esikoinen on kristillisestä kasvatuksesta huolimatta vannoutunut ateisti, ja minä hyväksyn sen mutta mies ei. Kristillisyydestäni huolimatta minusta on tärkeää antaa lapsille mahdollisuus olla uskomatta jos he valitsevat niin. Heidän riitainsa kärjistyvät ajoittain pelottavillakin tavoilla, kuten siihen että mies poltti teinin kirjan. Jos mies ja teini ovat puheissa se on lähes poikkeuksetta kireää vaikka ei olisi edes puhe asiasta. Olen koettanut puhua teinille että hän esittäisi edes uskovansa mutta ei kuulemma halua alistua sellaiseen minkä tosin ymmärrän, olen asiassa teinin puolella, toivoisin vain että meillä riideltäisiin vähemmän. Teini on ollut analyyttinen "tutkijaluonne" lapsesta lähtien ja rakastanut matematiikkaa ja fysiikkaa aina ja ollut niissä hyvä. Hän aikoo lukea lukion jälkeen fysiikkaa, en tosin tiedä onko se hänen oikea suunnitelmansa vai provokaatio miehelle.
16vtä enemmän jopa kärsivät muut lapsemme, sillä he joutuvat kuuntelemaan miehen ja teinin riitelyä ja pelottavaakin asioita kuten kun mies uhkaa teiniä helvetissä palamisella ja heittelee tämän tavaroita. Teini taas kutsuu uskovaisia milloin milläkin haukkumanimellä, tarkoittaen sen tietenkin miehelle, mutta nuoremmatkin saattavat ymmärtää sen tarkoittavan heitä. Pelkään että muut lapset eivät osaa suhtautua noihin, ja teitenkin jatkuva riitely rasittaa ketä vain. Etenkin 7-vuotiaamme jää usein pohtimaan asioita päässään.
Tuntuu että perheemme tilanne on jatkuva koko ajan paheneva kierre jota en saa katkaistua ja kaikki kärsivät, nuoremmat lapset mielestäni jopa enemmön kun mies ja teini.
Kommentit (55)
Uskonto on oopiumia. Repäise perheesi irti siitä.
Huhhuh...
Annat tosiaan miehesi pelotella lapsiasi helvetillä jne ja heitellä tavaroita? Tuo on henkistä väkivaltaa ja varmasti kiinnostaisi sossujakin.
Sun miehellä on henkisiä ongelmia tai epäterve uskonollisuus. Tiedän mistä puhun. Olen uskovainen. Nykyään normi luterilainen. Olen kuulunut herätysliikkeeseen ja ollut kirkon työntekijä. Lähdin herätysliikkeestä. Tuntui ettei mun ihmisyyteni saanut siellä sijaa tai ajatukseni. Nyt olen vapaa olemaan oma itseni ja Jumala on silti kulkenut mukana. Jeesus tuli pelastaan syntisiä.
Tuon takia en ymmärrä uskovaisia, oma lapsikin ollaan valmis hylkäämään, jos ei usko samoin :(
Eikö miehesi välitä siitä että nuorimmat lapset kärsivät? oletko yrittänyt puhua miehellesi hänen agressiivisesta käytöksestä. olisiko miehestäsi ok että teini polttelisi hänen tavaroitaan?
voit toki kokeilla jos sinä polttelisit hänen kirjansa miten hän reakoisi..
Onneksi edes yksi teidän perheessä on täysjärkinen. Toivottavasti nuoremmat seuraavat sisaruksensa jalanjäljissä
Eihän uskomista voi pakottaa. Miksi mies ei halua antaa lapsille aikaa löytää uskonsa? Mikä kiire sillä on? Joskus tien löytäminen ottaa vähän enemmän aikaa.
Miehesi on laskeutunut teini-ikäisen tasolle. Huomauta että hänen kuuluu olla aikuinen. Saisitte olla onnellisia että teillä on omilla aivoilla ajatteleva lapsi. TUlee varmasti saamaan hyvän työpaikan ja pääsee pitkälle elämässään. Miehesi toiminta tosin vahingoittaa häntä, eivätkä aikuisen sanat unohdu ikinä. Jos haluat ettei lapsistasi tule epävarmoja, sosiaalisesti häiriintyneitä ihmisiä, lähdet suhteesta tai käsket miestä lopettamaan. Lisäksi epäilen että miehesi saattaa hetkenä minä hyvänsä käydä käsiksi teini-ikäiseen. Vahingossakin.
Kurja tilanne teillä. Miehes usko on tainnut hurahtaa hulluuden puolelle.
Eikös Raamatussa sanota, ettei vanhempi saa hylätä lastaan vaikka mikä olisi? Näin olen kuullut. Tuo on puhdasta väkivaltaa, ei ketään voi pakottaa uskomaan.
Mieti toisaalta uskonnon kannalta. Se vanhinhan on oikeasti joutumassa helvettiin. Et taida itse olla oikeasti uskossa, kun vanhimpasi helvettiin joutuminen ei tunnu sinua kuunnostavan vähääkään, vaan olet ainoastaan hermostunut miehesi raivoamisesta.
.
Tuo riitely on ilman muuta saatava loppumaan, mutta sitä kestää pari vuotta enää. Sen sijaan vanhin lapsesi on menossa muualle kuin taivaaseen. Iäisyys siis siellä muualla on sinusta vähäpätöisempi asia kuin riitely.
.
Ja en todellakaan usko miehesi taivoamisen auttavan yhtään tytön uskossa. Päin vastoin luultavasti, joten perheneuvolaan siitä puhumaan?
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 17:14"]
Mieti toisaalta uskonnon kannalta. Se vanhinhan on oikeasti joutumassa helvettiin. Et taida itse olla oikeasti uskossa, kun vanhimpasi helvettiin joutuminen ei tunnu sinua kuunnostavan vähääkään, vaan olet ainoastaan hermostunut miehesi raivoamisesta. . Tuo riitely on ilman muuta saatava loppumaan, mutta sitä kestää pari vuotta enää. Sen sijaan vanhin lapsesi on menossa muualle kuin taivaaseen. Iäisyys siis siellä muualla on sinusta vähäpätöisempi asia kuin riitely. . Ja en todellakaan usko miehesi taivoamisen auttavan yhtään tytön uskossa. Päin vastoin luultavasti, joten perheneuvolaan siitä puhumaan?
[/quote]
Suomessa on sellainen kuin uskonnonvapaus.
"Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa taiolla tunnustamatta mitään uskontoa."
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 17:14"]
Mieti toisaalta uskonnon kannalta. Se vanhinhan on oikeasti joutumassa helvettiin. Et taida itse olla oikeasti uskossa, kun vanhimpasi helvettiin joutuminen ei tunnu sinua kuunnostavan vähääkään, vaan olet ainoastaan hermostunut miehesi raivoamisesta. . Tuo riitely on ilman muuta saatava loppumaan, mutta sitä kestää pari vuotta enää. Sen sijaan vanhin lapsesi on menossa muualle kuin taivaaseen. Iäisyys siis siellä muualla on sinusta vähäpätöisempi asia kuin riitely. . Ja en todellakaan usko miehesi taivoamisen auttavan yhtään tytön uskossa. Päin vastoin luultavasti, joten perheneuvolaan siitä puhumaan?
[/quote]
Älä viitsi.
Kyllähän se niin on, että outoa, jos ap on uskis, mutta tytön helvettiin joutuminen ei häntä tunnu surettavan. Ainoastaan miehen käytös, joka on toki väärää.
Niin pahaa henkistä väkivaltaa, että lapsena tai sinuna soittaisin lasuun. Tuosta jää ikuiset arvet. Perheterapiaa tai lapsi huostaan. Olen aivan tosissani. Uskontojen uhrien tuesta voi myös hakea vertaistukea.
Tuossa on nyt se vaara, että teini lähtee lätkimään. Teini tuskin muuttaa mieltään enää 16-vuotiaana. Ihan turhaan yrittää miehesi häntä käännyttää. Minulla ja äidilläni oli samantapainen uskonto vs. uskonnottomuus-sota kun olin teini. Tilanne kärjistyi karkumatkaan ->poliisin huomaan->psykiatriselle osastolle ja lopuksi kodin ulkopuolelle sijoitukseen (nuorisokoti). Ja edelleen olen uskonnoton.
Hahah, joo siinä taas tämän päivän annos kristillistä lähimmäisenrakkautta.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 17:19"]
Kyllähän se niin on, että outoa, jos ap on uskis, mutta tytön helvettiin joutuminen ei häntä tunnu surettavan. Ainoastaan miehen käytös, joka on toki väärää.
[/quote]
Kaikki uskovaset eivät usko siihen pelottelu-jumalaan.
Kummallinen uskovainen tuo miehesi, kun ei noudata Raamatun ohjeita olla lempeä ja ystävällinen, rakastava isä.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 21:33"]
En tiedä, meneekö miehen uskonnollisuus liiallisuuksiin, mutta oma ego siinä ainakin vahvasti mukana näyttäisi olevan. Sellaista ajattelua, että tässä on nyt kyse MINUN USKONNOSTANI ja MINUN LAPSESTANI, eli, no, MINUSTA. Miehen raivosta voisi päätellä, että hän kokee teinin loukkaavan nimenomaan häntä itseään olemalla eri mieltä. Toki vanhempia huolestuttaa lastensa tulevaisuus, mutta mies varmasti ymmärtää järjellään, että tuollainen riehuminen ei ainakaan edesauta lapsen positiivista suhtautumista uskontoon, vaan työntää häntä kauemmaksi ja tekee katkeraksi. Jos oma ego ei olisi niin haavoittunut tässä, hän osaisi ehkä suhtautua asiaan rauhallisemmin ja rationaalisemmin. Tai voinhan olla ihan väärässäkin, kun täältä vain nettikirjoittelun perusteella huutelen oletuksiani.
Ihminen voi muuten olla hyvinkin tieteellinen ja silti uskoa Jumalaan ihan tosissaan. Ei uskonnon ja tieteen tarvitse olla toisensa poissulkevia asioita, eikä ole mitenkään erityisen tieteellistä ajatella, että kaikki uskonnot olisivat automaattisesti täyttä hömppää. Vai eikö porukka täällä muka tosissaan tunne ketään tieteen parissa työskentelevää ihmistä, jolla olisi uskonnollinen vakaumus?
Terv. Uskis
[/quote]
Et tiedä meneekö uskonnollisuus liiallisuuksiin vaikka mies räyhää ja polttaa kirjoja.
Tulee pakosti mieleen eräs keski-Euroopan valtio 1940-luvulla.