En suostu syömään

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:00"]Mä kyllä arvostan enemmän kunnon ruokaa kuin miehen kanssa keskustelua...
[/quote]

Joo niin kyllä minäkin. Kai pitäis vaan antaa olla että pääsisi syömään. Mutta tiedän, et sit mies vaan ajattelisi että "aha, nytpä sain lepyteltyä ja on vaimolla parempi mieli" ja luulee sitten jatkossakin että asiat ratkeaa keskustelematta.
Ap

Mies on vain iloinen ettei plösövaimo syö. Laihtuupahan.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:04"]Upean mallin kommunikaatiosta ja paristuhteiden onglemanratkaisusta laitat eteenpäin lapsillesi. Nyt hekin oppivat kiukuttelemaan ja mököttämään parisuhteissaan.
[/quote]
No mites ne asiat sitten hoidetaan? Istun miehen kanssa alas niin että lapset ovat paikalla seuraamassa opetuksellisesti kuinka kerron isälle kuinka minua ärsyttää se, että hoidan kotona aina kaiken ja kuinka hän ei voi auttaa ja huomioida minua arjessa vaikka minä huomion aina hänet. Kuinka minulla on olo etten seksuaalisesti kelpaa hänelle enää. Ja kuinka paljon minua ärsyttää typerä päivä kuin äitienpäivä, joka mallintaa tätä typerää epäkohtaa täydellisesti. Ja kuinka paljon vihaan itseäni ja elämääni nyt tällaisena. Toivoisin että hänellä olisi joku kuuma kaunis nainen vaimona, johon lapsetkin rakastuisi?
Ja sitten mies toteaisi että aha. Ja minä pyytäisin anteeksi typerää käytöstäni. Siinäpä parempi malli. Pääsisivät muksutkin suoraan elämän ytimeen.
Ap

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:09"]Mies on vain iloinen ettei plösövaimo syö. Laihtuupahan.
[/quote]

1000 peukkua tälle!!

Säälin sinun lapsiasi ja heidän tulevia lapsia.

No nyt mies tuli ilmoittamaan että kymmenen minuutin päästä on ruoka. Mitä teen? Haluan että mies ymmärtää viestin, mutta en halua nostaa showta lasten edessä. Ja haluaisin kyllä jo syödä, mutta toisaalta olisi myös miehelle oikein, että en nyt söisi kun on ruoan ajatuksella valmistanut kun hän minua niin usein satuttaa. Mutta en tietenkään haluaisi hänelle pahaa mieltä, vaikka siis tavallaan haluaisin. Tai siis haluaisin että hän tietäisi miltä minusta tuntuu joka päivä.
Mitä siis sanon tai teen?

Äskeinen siis luonnollisesti lapsellinen ap.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:31"]

No nyt mies tuli ilmoittamaan että kymmenen minuutin päästä on ruoka. Mitä teen? Haluan että mies ymmärtää viestin, mutta en halua nostaa showta lasten edessä. Ja haluaisin kyllä jo syödä, mutta toisaalta olisi myös miehelle oikein, että en nyt söisi kun on ruoan ajatuksella valmistanut kun hän minua niin usein satuttaa. Mutta en tietenkään haluaisi hänelle pahaa mieltä, vaikka siis tavallaan haluaisin. Tai siis haluaisin että hän tietäisi miltä minusta tuntuu joka päivä. Mitä siis sanon tai teen?

[/quote]

Kasva aikuiseksi. Mies ei tule koskaan oppimaan ajatustenlukua, eikä kostaminen toimi parisuhteessa.

Tai eroa.

Jos olet läski, niin tee laihdustusohjelma.

Jos olet vihainen, niin ei se syömättömyys ole mikään kosto. Puhu miehellesi. Jos se ei auta, eroa.

Mutta nyt on äitienpäivä, niin voit kyllä mennä syömään. Siitä tulee itsellesikin parempi olo.

Ota Snickers? :-)

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:34"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:31"]

No nyt mies tuli ilmoittamaan että kymmenen minuutin päästä on ruoka. Mitä teen? Haluan että mies ymmärtää viestin, mutta en halua nostaa showta lasten edessä. Ja haluaisin kyllä jo syödä, mutta toisaalta olisi myös miehelle oikein, että en nyt söisi kun on ruoan ajatuksella valmistanut kun hän minua niin usein satuttaa. Mutta en tietenkään haluaisi hänelle pahaa mieltä, vaikka siis tavallaan haluaisin. Tai siis haluaisin että hän tietäisi miltä minusta tuntuu joka päivä. Mitä siis sanon tai teen?

[/quote]

Kasva aikuiseksi. Mies ei tule koskaan oppimaan ajatustenlukua, eikä kostaminen toimi parisuhteessa.

Tai eroa.
[/quote]
Joo kauniita ajatuksia. Mitä siis sanon miehelle? Vai oliko pointti että kasvaminen aikuiseksi tarkoittaa että lopeta kiukuttelu, niele pahaolosi ja mene syömään?!
Ap

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:36"]Jos olet läski, niin tee laihdustusohjelma.

Jos olet vihainen, niin ei se syömättömyys ole mikään kosto. Puhu miehellesi. Jos se ei auta, eroa.

Mutta nyt on äitienpäivä, niin voit kyllä mennä syömään. Siitä tulee itsellesikin parempi olo.
[/quote]
Hmm. Kiitos. <3 Pitää vähän puntaroida tätä.
Ap

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:36"]Ota Snickers? :-)
[/quote]
:D Muutunko mä siksi äijäksi sitten siellä pukkarissa?
Ap

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:38"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:36"]Ota Snickers? :-) [/quote] :D Muutunko mä siksi äijäksi sitten siellä pukkarissa? Ap

[/quote]

Mene nyt sinne syömään ja tule sitten sen jälkeen raportoimaan, mikä mättää. Hopi hopi.

Joko kävit syömässä ja oliko hyvää? Mitä mies oli laittanut?

Mua jotenkin ärsyttää myös se, että jos mä näen, että miestä ahdistaa tai on huono niin olen aina valmis heti keskustelemaan tai purkamaan asian. Sitten kun minä suutahdan jostain niin mies ei tosiaan reagoi mitenkään. Ja tähän saakka olen aina vain niellyt. Ja eteenpäin on vaan menty. Olen minä sitten muutaman päivän mökötyksen jälkeen joutunut itse ottamaan asian puheeksi kun meillä on opetettu keskustelemaan asioista. Niin nyt sitten tämä, kun ei ole voinut mies perjantaista lähtien muka voinut ottaa asioita puheeksi niin piti pilata sillä tämä äitienpäiväkin. :'(
Ap

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:42"]Joko kävit syömässä ja oliko hyvää? Mitä mies oli laittanut?
[/quote]
En siis vielä mennyt. Pulled porkia on ilmeisesti tehnyt ja itsetehtyjä ranskalaisia. Salaatistakin se tuossa puhui. Niin ja punaviinipullon avasi. Aika paljon tahdonvoimaa vaatisi olla syömättä.
Ap

Mä en muista onko tälläistä aloitusta aikaisemmin :O

Mene sinne syömään, ehkä kiukuttaakin vähemmän kun et ole enää nälkäinen. Ehkä jopa ymmärrät miten lapsellinen olet.

Aikuinen ihminen kertoo toiselle siitä, miltä hänestä tuntuu. Siinä kaikki.