Lue keskustelun säännöt.
Kaukosuhde ja mies laittaa kaverit edelle!!
09.05.2015 |
Nähdään miehen kanssa vain viikonloppuisin, koska olemme eri paikkakunnilla töissä (200km). Tuntuu, että muutenkin mies ikävöi vähemmän ja hän on sanonut ettei ole maailmanloppu jos esim haluan tulla vasta la hänen luokseen. Mutta minulla on aina niin kova ikävä, tottakai normaalia suhteessa, että haluan mennä heti töiden jälkeen perjantaina hänen luokseen tai että hän tulee minun luokseni. Nyt hän ilmoitti, että ensi viikonloppuna emme näe: hän lähtee poikien kanssa mökille.
Olen loukkaantunu ja ihmeissäni. Hän siis laittaa meidän muutenkin vähäisen ajan roskakoriin. Nyt emme sitten näe kahteen viikkoon. Mies sanoi että pitää pärjätä kaksi viikkoa erossa. Joo, pärjään kyllä, mutta eri asia on, että haluanko olla. Ja luulisi, että mieskin ikävöi ja haluaisi olla minun kanssani viikonloput. Jos mun pitäisi valita, että olenko viikonlopun kavereiden kanssa vai näänkö arkiviikon jälkeen taas rakastani, niin valitsisin ehdottomasti rakkaani.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (40)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 21:52"]Sinä joka sanoit, ettet ole nähnyt miestäsi nyt 9 päivään etkä tule näkemään vasta kun keskiviikkona. Tuskin kuitenkaan olette näkemättä sen takia, että mies valitsee kaverit.
Ap
[/quote]
Kyllä itse asiassa mies on kavereiden kanssa reissussa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrätkö sä, miten rasittavaa ja ahdistavaa tuo on? Teillä on tilapäinen kaukosuhde. Älä viitsi tehdä siitä noin vaikeaa! Keksi jotain kivaa tekemistä viikonlopuksi, lähde ulos kavereiden kanssa yms.
Mä olen ainakin todennut sen, että tuollaisella käytöksellä saa miehen vetäytymään vielä enemmän. Ei se käskien ikävöi eikä halua sun kanssa olla. Anna mennä äläkä valita. Mies todennäköisesti arvostaa sellaista paljon enemmän kuin kitinää ja ehkäpä tajuaa, että olet huipputyyppi ja ikävöikin, eikä seuraavalla kerralla lähde.
Joo varmaan, jos se menee ekalla kerralla ni tottakai suhteen edetessä menee jatkossakin kavereiden kanssa vain enemmän.
Ap
Teillä on vielä aika nuori suhde, vasta reilu vuosi. Siinä vaiheessa molemmat puoliskot usein vielä tykkäävät viettää paljon aikaa toistensa kanssa. Nyt kun olette olleet vielä kaukosuhteessa, en minä esimerkiksi ihmettele yhtään että haluaisit nähdä joka viikonloppu. Koska ikävä varmasti on, ja halu viettää aikaa yhdessä on kova.
Kuten näet, miehesi ei ajattele aivan samalla lailla kuin sinä eikä näkemättömyys ole hänelle niin kriittistä, ja moni palstalainen myös tyypillisen kärkkäästi arvostelee. Ihmiset ovat näissä asioissa erilaisia, eikä miehesi käytös välttämättä tarkoita ettei hän välittäisi sinusta. Se mitä sanot hänen kommentoineen pistää kyllä miettimään onko hänkin huomannut, että suhtautumisenne on kovin erilaista, ja yrittää rohkaista sinua olemaan "itsenäisempi" ja sietämään erossa oloakin.
Oli kyseessä mikä asia tahansa, aina jos parisuhteen puoliskot ajattelevat ja tuntevat jostain asiasta kovin eri tavalla, on siinä kriisin riski. Tässä tapauksessa miehestäsi saatat olla liian takertuva, sinusta taas mies liian välinpitämätön. Näissä asioissa voi lähinnä yrittää tsempata itseään jaksamaan toisen erilaista ajattelutapaa (esim sinä voit suunnitella jollekin viikonlopulle myös ohjelmaa kavereidesi kanssa ja mennä vasta lauantaina), ja puhua kumppanin kanssa avoimesti ettei tunteet patoudu ja puhkea riidassa ulos.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:29"]Joo varmaan, jos se menee ekalla kerralla ni tottakai suhteen edetessä menee jatkossakin kavereiden kanssa vain enemmän.
Ap
[/quote] kerrotko mitä pahaa siinä on? En minä kestäisi koko ajan olla vain kullanmurun kanssa nuhjaamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:29"]Joo varmaan, jos se menee ekalla kerralla ni tottakai suhteen edetessä menee jatkossakin kavereiden kanssa vain enemmän.
Ap
[/quote]
Ai, no meillä ei ainakaan ole käynyt niin. Päin vastoin. Alkuun meni useammin, jos oli menoa mun lapsivapaana viikonloppuna, ei siirtänyt/perunut, vaan lähti mökille poikien kanssa tai kalaan tai mitä milloinkin. Teki 3 viikon lomareissuja. Oltiin siis viikkotolkulla näkemättä ja mulla oli hirveä ikävä.
Ja niin kai miehelläkin. Nyt on oltu reilut 2 vuotta yhdessä ja lomareissut on lyhentyneet. Nykyään järjestää myös pyytämättä omat menonsa mun lapsiviikonlopuille, haluaa olla mun kanssa aina kun on mahdollista.
Mä siis alkuun valitin ja mökötin ja suutuin. Mutta sitten tajusin, että se vain tekee asian pahemmaksi. Kuka haluaa olla valittavan ja vihaisen naisen kanssa...? Ei kukaan. Muutin asennetta. Toivotin hauskaa reissua ja lähettelin iloisia viestejä, joissa kerroin omista kivoista puuhistani. En lähetellyt ikävöiviä siirappiviestejä.
Nyt mies lähettelee niitä mulle :D
Kaukosuhteet on perseestä. Erotkaa ja katsokaa tilannetta vaikka uudestaan kun on mahdollista asua samassa kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tuo kaksi viikkoa menee heittämällä. Itse olen nähnyt miestäni viimeksi 3 kk sitten ja vielä olisi odotettava ennen seuraavaa tapaamista. Välillä tuntuu, että kuolee ikävään mutta kyllä se siitä kun tietää, että toinen ikävöi myös.
Tee ap omia juttuja kun siihen on mahdollisuus. Tapaa ystäviäsi yms. Ei suhde tuohon 2 viikkoon pääty ja jos päättyy niin ehkä parempi sitten niin. Teillä on elämä aikaa olla yhdessä.
Kuulostaa tosi oudolta, että suhteen edetessä mies muuttuisi enemmän siirappiseksi ja alkaisi olla enemmän kotona. Yleensä kuitenkin se menee just toisinpäin. Itsellä ainakin aluksi on enemmän tekemisissä ja kun suhde arkistuu, niin ei tarvi olla toisen kanssa joka sekunti. Nyt kuitenkin haluisin olla miehen kans aina kun vaan voi, koska arkisin emme näe. Tuntuu pahalta ettei mies ajattele samoin. Ehkä hän ajattelee, että on mun kans loppuelämän, joten vkl/viikko/kaksi viikkoa sinne tänne ei merkkaa mitään. Minä taas olen koko ajan pelossa, että erotaan, kun tuntuu että mies ei halua olla mun kanssa tarpeeksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numero 30 sanoi, että helppo elää elämää kun tietää, että toinenki ikävöi. Ette ole nähneet 3kk:een, mutta tuskin sen takia, että mies haluaa olla kavereiden kanssa, eikä sinun?
Ja tosiaankin ku mua just mietityttää se, kun mies ei ikävöi samalla tavalla. Olisi ihan eri asia jos hän sanoisi "menen nyt sinne mökille näkemään kavereita, se tuntuu mustakin kamalalta ku ei nähdä, mutta muista että rakastan sua ja ikävöin." Ja sitten vkl aikana hän kertoisi useasti kuinka ikävöi ja haluaa jo nähdä. Mutta mies ei ole niin kova ikävöimään. Sanoo, että ikävöi vähän, mutta ei kuuöemma vaan ole sellainen ihminen, joka velloisi ikävässä.
Ap
Ap:na
Näkisin vähän vaivaa, menisin käymään viikolla ja veisin vaikka pizzan ja pari kylmää kaljaa. Aamubussilla sit taas kotikaupunkiin töihin. Joo, olin aikoinani kaukosuhteessa 15 vuotta, nyt saman katon alla jo 4!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sitten näitte kaukosuhteen aikana? Menikö miehelle välillä kaverit edelle?
Olemme miehen kans jutelleet, et kun on tulossa se kahden viikon tauko ni voisin mennä arkena hänen luokseen. Hän ei kuuöemma minun luokse jaksa tulla, koska kaksi viikkoa pitää jaksaa. Mutta mielellään ottaa mut luokseen ja maksaa puolet matkoista...
Ap
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 21:56"]
Ja itseasiassa kesällä myöhemmin on tulossa vkl, jolloin emme myöskään näe. Se on jo kauan sitten sovittu, miehellä on sillon ystävän syntymäpäivät, joihin mua ei ole kutsuttu. Että pitääkö nyt sitten huolestua kun kahden kk aikana mies valitsee kaverit eikä minua. Ap
[/quote]Anteeksi, mutta tämä jo hymyilytti. Valitettavasti mies ei varmaankaan voi hylätä koko muuta maailmaa ja elämäänsä suhteenne vuoksi. Olet liian ripustautuva, valitettavasti. Siis onhan normaalia, että saattaa riipaista, kun ei saakaan nähdä toista, mutta tällaiset tunteet pitäisi käsitellä vähän kypsemmin. Niellä oma harmituksensa ja ymmärtää, että et omista miestä ja harva ihminen voi pyhittää jokaikistä viikonloppuaan mies/naisystävälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hohhoijaa taas. Olen seurustellut mieheni kanssa pian 2,5 vuotta ja näemme lähes poikkeuksetta joka toinen viikonloppu. Välimatkaa meilläkin vajaat 200km. En edes muista koska viimeksi olisimme nähneet kaksi viikonloppua putkeen, meille on molemmile tärkeää säilyttää oma aika MYÖS VIIKONLOPPUISIN. Onhan se aivan eri asia kuin oma aika viikolla, arki menee töissä/koulussa jne. Omat viikonloput ovat myös tärkeitä kummallekkin teille, saa mennä jätkä- tai tyttökaverien kanssa juhlimaan ja löhötä yksin rauhassa kotona vaikka koko päivän jos siltä tuntuu.
Aivan turhaan otit itseesi, ajan myötä ymmärrät kyllä kuinka ihanaa on myös saada viettää viikonloppuja yksin ja kavereiden kanssa. On myös paljon mukavampaa nähdä toinen kahden viikon jälkeen, ma-pe kun on todella lyhyt aika. Itsestäni tuntuisi pidemmän päälle varmaan aika puuduttavalta jos en ikinä niin kutsuttua omaa viikonloppua saisi.
Olin kolme vuotta etäsuhteessa, välimatkaa noin 150 km. Näimme vain viikonloppuisin, yleensä pe-su, joskus vain yhden yön yli.
Mutta ehkä kerran kahdessa kuussa,joskus useamminkin, vietettiin viikonloppu erillään. Tämä ihan vain siksi, että joskus oli kiva olla ihan vain omien kavereiden kandds ja omissa puuhissa, HUOLIMATTA siitä, että ikävä oli tosi kova.
Joskus oli vaan pakko olla erossa, ei kavereiden kanssa voinut viikolla tehdä niitä samoja asioita kuin viikonloppuna.
Joten mietipä huomiseen, niin on ihan ok, että olette yhden viikonlopun erossa.
"Kaverit menee etusijalla ja blaablaa" joo, enpä yhtään ihmettele että jatkossa menee vielä enemmän kun olet noin ärsyttävä nillittäjä ja pistät muut ihmiset pyörimään sun pillin mukaan ettei vaan "Kaverit mene etusijalle".. hohhoijaa
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 23:04"]Kuulostaa tosi oudolta, että suhteen edetessä mies muuttuisi enemmän siirappiseksi ja alkaisi olla enemmän kotona. Yleensä kuitenkin se menee just toisinpäin. Itsellä ainakin aluksi on enemmän tekemisissä ja kun suhde arkistuu, niin ei tarvi olla toisen kanssa joka sekunti. Nyt kuitenkin haluisin olla miehen kans aina kun vaan voi, koska arkisin emme näe. Tuntuu pahalta ettei mies ajattele samoin. Ehkä hän ajattelee, että on mun kans loppuelämän, joten vkl/viikko/kaksi viikkoa sinne tänne ei merkkaa mitään. Minä taas olen koko ajan pelossa, että erotaan, kun tuntuu että mies ei halua olla mun kanssa tarpeeksi.
Ap
[/quote]
Sulle on ilmeisesti turha sanoa mitään? Olette miehen kanssa erilaisia. Sinä ikävöit. Mies ei. Eroa, jos et voi tätä hyväksyä.
Apua ap, kuulostat aika sairaalta. Tuolla käytöksellä sulla ei oo kohta ystäviä eikä miestä, rauhotu vähä!
Apua miksi siis kuulostan sairaalta :o en ymmärrä. Kun 18 vuotiaana (joo tästä on aikaa, mutta sillonki ollaan jo jossain mittakaavassa aikuisia), seurustelin 20vpojan kanssa joka oli intissä, niin näimme vain viikonloppuisin hänen loma-aikoinaan. Hän oli kaikki lomat kanssani ja kaverit jäi kakkoseksi. Ja niin oli moni muukin seurusteleva inttipoika.
Ap
Joo sen synttäriviikonlopun ymmärrän. Mutta mies tietää, että silloinkaa ei nähdä, niin ottaa nyt vielä ensi viikonlopunkin aikaa vain kavereiden kanssa. "Kyllä pitää kaksi viikkoa pärjätä, saat olla hyvällä tuurilla kanssani koko elämän! Viikon, kahden tai kuukaudenkaa erot ei merkkaa mitää". Kamalasti sanottu :( useat miehet ikävöivät rakastaan jos joutuvat olemaan erossa esim viikon. Harmittaa vaa, kun tuntuu että miehelle ei meidän aika merkkaa :(
Ap