Mihin asiaan elämässäsi olet tyytyväisin?

Siihen että ainoa perheenjäseneni säilyi tapaturmasta elossa suht vähin vammoin. Muutapa nyt ei tulekaan mieleen, ei ole kotia, ei työtä eikä sen puoleen työkykyäkään, ei miestä eikä sen semmoista.

Ulkonäkööni. :(

Lapsi on kauniisti sanottuna haastava temperamentiltaan (ei ole yksin mun mielipide), tuli vahinkona ja vaikeaan elämäntilanteeseen ja hänen vuokseen joudun olemaan jatkuvasti tekemisissä mulkun isänsä kanssa mikä vaikeuttaa elämääni todella paljon, mut enpä silti mistään muusta asiasta elämässäni ole ollut niin kiitollinen kuin siitä etten tehnyt aborttia <3

Ja mä oon kuitenkin korkeakoulutettu, pitkään töissä ollut, ympäri maailmaa matkustellut...mut kyllä äitiys on silti hienointa mitä mulle on elämässä tapahtunut vaikka helppoa se ei ole.

Vakituinen työ, kaunis vuokrakoti, raha-asiat kunnossa, hyvännäköinen mies

Terveyteen, nuorimmainen lapseni on valopilkkuni. Muut asiat ovatkin menneet vähän huonommin.

Nyt, kun ei lapsia vielä ole, niin tyytyväisin olen avopuolisooni ja kahteen kissaani. Iloa tuottaa myös ammattini ja saamani pitempi sijaisuuspätkä. On asioita, joihin olen hyvinkin tyytymätön itsessäni, mutta nuo edellämainitut tuovat iloa elämääni:)

Onpas vaikea kysymys! Harjoitan kiitollisuutta päivittäin, ja vaikka mulla on vieläkin paljon toiveita elämäni suhteen, ja asioiden, joiden toivoisin olevan toisin (mm. lapsia haluaisin) koen, että olen saanut ihan valtavasti.

Aloittajalta haluaisin kysyä, mitä sinun kohdallasi tarkoittaa, että olet geeneihisi tyytyväinen?

Jos annan intuitiivisesti asioiden "nousta", sanoisin, että olen tosi tyytyväinen siihen, että olen löytänyt niin paljon ystäviä elämääni. Minulla on monta ystävää eri vaiheista elämää, ihmisiä, jotka ovat minulle tärkeämpiä, kuin syntymäperheeni, ja joiden tiedän ns. ottavan kiinni, jos putoan. Koen, että tällainen on kaukana itsestäänselvästä. Eli en toisin sanoen voi uskoa onneani, miten onkin osunut kohdalle <3

Toinen hieno asia on oma pääni :D eli toisin sanoen se, että älliä on nupissa sen verran, että vaikka vielä tähänkin päivään mennessä olen tyhmä joissain asioissa, ovat aivoni mahdollistaneet mm. ihan hirveistä traumoista selviämisen ja auttavat kovasti itsekehityksessä tästä eteenkinpäin. Aivot <3 ... ehkä ne on myös geenien tuotosta. Ulkonäkökään ei ole paha :) joten tämän takia mua kiinnostaakin, mitä ap omilla _geeneillään_ tarkoitti, koska tavallaan mäkin olen tyytyväinen synnynnäisiin ominaisuuksiini.

Siihen, että Jumala on varjellut elävässä uskossa.

Jumalan armoon. Vaikka olenkin näin paha ja syntinen ihminen, niin elän ja saan elämässä hyviä asioita, ja on vielä uskoakin parempaan. Kiitos.