ja pitäs muka hyyssätä aikuista miestä! äitienpäivä ja keikka

Ostin molempien äideille lahjat, ja vein jo sen omalle äidille etukäteen. Anopin lahjan annoin miehelle ja muistutin että täytyy tänään viedä, kun viikonloppuna ei olla paikalla. "Sun pitää tehä tähän kortti" "se on sun äiti, joten ois fiksua että teet ite" johon mies "ei sen tartte olla hieno, kirjotat nopeesti jotain kaunolla" "tiiät että mulla on huono käsiala. Sun äitis arvostais enemmän ku ite kirjotat. " "ostan sitte kortin, tuut näyttään millasen" "mulla ois nyt kiire, mutta prismassa kassojen vierellä on" "no en ala, pitikö sun olla noin hankala"
joo eli jäi ilman korttia. Ei muuten, oisin saattanutki kirjottaa, ellei tää aina ois tällasta vänkäystä. Aina saa passata ja tehä puolesta.
Myöhemmin halus pusia. Nohauduin sitten kohti (ja ei oo provo!!) Mies röyhtäs suoraan päin naamaa! Tietty huudahdin ja pakitin. Mies maanitteli taas viereen, ja kun tokaisin että varmaan röyhtäset uudestaan, se lompsi nukkumaan. Ei kai tässäkään muuten olisi mitään, mutta huomenna pitäisi olla valmiina. Yhteisellä kaverilla on keikka, jonne o tarkoitus matkustaa ja yöpyä. Mies on ollut innoissaan, mutta jättänyt valmistelut minulle.
Eli matkatavaroiden pakkaus on minun vastuulla, kun tuo vetää hirsiä... näin on käynyt aiemminkin, ja silloin tuli valitusta, kun unohdin pakata herran bokserit!
Miten voi olla, että prinssistä kuoriutui vuosien yhteiselon jälkeen avuton sammakko? Mitään ei osaa tehdä itse, patistaa minua tekemään. Kun kieltäydyn, ottas nokkiinsa. Kun myöhemmin keskustellaan tästä tavasta, sanoo että tietenkin voin kieltäytyä. Käytännössä sitten en, kun vänkää ja vänkää. Yksinkään en voi keikalle mennä, kun ei ole ajokorttia, eikä rahaa bussiin. Että ottaa pattiin.