Lue keskustelun säännöt.
Ylen rahoitus paisumassa yli 600 miljoonaan euroon vuodessa – veronmaksajia uhkaa lisälasku
13.01.2022 |
Suomen Yle ei toki mitenkään voi tulla toimeen alle 500 miljoonan vuosibudjetilla kuten vaikka Tanskan oma Yle, joten lisää maksettavaa tulossa:
”Valtio antaa vuosittain satoja miljoonia euroja määrärahaa Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi. Ylen saama määräraha on kasvanut korotusten myötä siinä määrin, ettei suomalaisten maksaman Yle-veron tuotto riitä arvion mukaan enää tästä vuodesta eteenpäin sen kattamiseen.
Valtiovarainministeriön Talouselämälle toimittaman ennusteen mukaan Valtion televisio- ja radiorahastoon vuosittain siirrettävä Ylen määräraha kasvaa lähes 600 miljoonaan euroon vuonna 2025 ja yli 610 miljoonaan euroon seuraavana vuonna.”
https://www.talouselama.fi/uutiset/ylen-rahoitus-paisumassa-yli-600-mil…
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Yle Areena, Elävä arkisto, Teema... Monia sisältöjä, joita ei saa mistään muualta. Suomen historia ja muisti audiovisuaalisessa muodossa.
Nämä kieltämättä ovat Ylen helmet.
Tietty leikkaamisen varaakin toiminnassa olisi. Nykyisin siellä on sisältönä paljonkin viihdehömppää, minkä saisi tuottaa viihdekanavat. Ylelle kuuluu mielestäni vain ajankohtais puoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Urheilun saisivat pitää Ylessä kärkiprioriteettina, kun tekevät sen yleensä erittäin hyvin. Ja nykyisin on myös tasa-arvo huomioitu. Naisten urheilua näytetään enemmän kuin aikaisemmin.
Ja itse sellaisena semipenkkiurheilijana katson ainakin toisella silmällä isoja arvokisoja. Jos ne siirtyy kokonaan maksukortin taakse, niin sitten loppuu oma urheilun seuraamiseni.
Kulttuuritarjonta on myös aika hyvällä tasolla Ylessä. Viihdettäkin kai pitää olla, mutta siinä yle hukkuu muiden mukana massaan.
Eli koen isossa kuvassa saavani vastiketta yle verolle.
Mikä siinä on sitten ettei yle saa uudistettua esim. musiikkiohjelmia? Nämä pari pyörivät siellä joka viikko useaan kertaan. Ja samaa musaa, anteeksi nyt vain ihan viisikymppisenäkin sanon.
Näiden kantrien lisäksi voidaan sitten yhdessä ohjelmassa soittaa vähän dingoa, sun muuta ylen hyväksymää kasarituotantoa.
Vierailija kirjoitti:
Yle-keskustelua leimaa poliittinen vääristely ja tietojen puute.
Kuvitellaan, että mainosrahotteinen media on "ilmaista", vaikka se rahoitetaan markkinoinnilla, jonka jokainen suomalainen kustantaa ostaessaan tuotteita tai palveluita.
Kuvitellaan, että Yle ei ole säästänyt, vaikka sen budjetti ei ole ainakaan minun Ylellä työskentelyni aikana eli 1990-luvun alun jälkeen missään vaiheessa kasvanut merkittävästi, sen sijaan sitä on 2000-luvun puolella useimpina vuosina leikattu ja työntekijämäärä on laskenut.
Kuvitellaan, että Yle-verolla kustannetaan vain tv-ohjelmat, ja "koska minä en katso telkkua (ai juu katsonhan Areenasta), niin ei mun tartte maksaa".
Aika ryydyttävää lukea tällaiaia ketjuja, ja ei sen takia, etteikö julkisen palvelun sisällöstä saisi keskustella - se on jopa toivottavaa - vaan siksi, että keskustelu on vaan niin älytömän luokatonta ja vilisee asiavirheitä.
Et ilmeisesti siellä Ylen taloushallinnon puolella ole työskennellyt.
IS PÄÄKIRJOITUS 21.1.2022
"Yleisradion näkökulmasta korvamerkitty vero on ihanteellinen ratkaisu, koska sen ansiosta poliitikot eivät voi viedä rahoja Yleltä vaikka valtion kassa olisi kuinka tyhjä. Siksi Yle on säästynyt säästöiltä samaan aikaan, kun rahoitusta on niistetty vaikkapa koulutuksesta tai poliisilta.
Päin vastoin Ylen rahoitus on kasvanut miltei joka vuosi parin prosentin verran indeksikorotusten ansiosta.
Talouselämä-lehti paljasti viime viikolla, että nämä vuosittaiset korotukset ovat paisuttaneet Ylen rahoitusta niin, ettei Yle-veron tuotto riitä enää kattamaan sitä. Valtiovarainministeriön mukaan edessä on verokorotus, velan ottaminen tai rahan niistäminen valtion muista menoista.
Vajetta on jo tänä vuonna 600 000 euroa ja vuonna 2026 jo yli 17 miljoonaa. Silloin Ylen vuosittainen määräraha on jo yli 600 miljoonaa euroa.
Kun Yle-vero otettiin käyttöön Ylen rahoitustaso oli 500 miljoonaa eroa. Korkoa korolle -ilmiö paisuttaa budjetin siinä missä aloittelevan osakesäästäjän sijoitussalkunkin"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yle-keskustelua leimaa poliittinen vääristely ja tietojen puute.
Kuvitellaan, että mainosrahotteinen media on "ilmaista", vaikka se rahoitetaan markkinoinnilla, jonka jokainen suomalainen kustantaa ostaessaan tuotteita tai palveluita.
Kuvitellaan, että Yle ei ole säästänyt, vaikka sen budjetti ei ole ainakaan minun Ylellä työskentelyni aikana eli 1990-luvun alun jälkeen missään vaiheessa kasvanut merkittävästi, sen sijaan sitä on 2000-luvun puolella useimpina vuosina leikattu ja työntekijämäärä on laskenut.
Kuvitellaan, että Yle-verolla kustannetaan vain tv-ohjelmat, ja "koska minä en katso telkkua (ai juu katsonhan Areenasta), niin ei mun tartte maksaa".
Aika ryydyttävää lukea tällaiaia ketjuja, ja ei sen takia, etteikö julkisen palvelun sisällöstä saisi keskustella - se on jopa toivottavaa - vaan siksi, että keskustelu on vaan niin älytömän luokatonta ja vilisee asiavirheitä.Et ilmeisesti siellä Ylen taloushallinnon puolella ole työskennellyt.
IS PÄÄKIRJOITUS 21.1.2022
"Yleisradion näkökulmasta korvamerkitty vero on ihanteellinen ratkaisu, koska sen ansiosta poliitikot eivät voi viedä rahoja Yleltä vaikka valtion kassa olisi kuinka tyhjä. Siksi Yle on säästynyt säästöiltä samaan aikaan, kun rahoitusta on niistetty vaikkapa koulutuksesta tai poliisilta.
Päin vastoin Ylen rahoitus on kasvanut miltei joka vuosi parin prosentin verran indeksikorotusten ansiosta.
Talouselämä-lehti paljasti viime viikolla, että nämä vuosittaiset korotukset ovat paisuttaneet Ylen rahoitusta niin, ettei Yle-veron tuotto riitä enää kattamaan sitä. Valtiovarainministeriön mukaan edessä on verokorotus, velan ottaminen tai rahan niistäminen valtion muista menoista.
Vajetta on jo tänä vuonna 600 000 euroa ja vuonna 2026 jo yli 17 miljoonaa. Silloin Ylen vuosittainen määräraha on jo yli 600 miljoonaa euroa.
Kun Yle-vero otettiin käyttöön Ylen rahoitustaso oli 500 miljoonaa eroa. Korkoa korolle -ilmiö paisuttaa budjetin siinä missä aloittelevan osakesäästäjän sijoitussalkunkin"
Ja Liberan sivuilta:
Ylen toimintamenot kasvoivat vuodesta 2001 reaalisesti 5,5 prosentin vuosivauhtia, joten ennen pitkää Suomessa tultiin tienhaaraan. Oli pakko valita Yleisradion tehtävien leikkaamisen ja uuden verolajin säätämisen välillä. Kuten lähes aina ennenkin, asiaa pohdittuaan päättäjät päätyivät suomimaiseen ratkaisuun, eli jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Vuonna 2013 voimaantulleella Yle-verolla pyrittiin ratkomaan mediatalon rahoitusongelmat hamaaseen tulevaisuuteen. Enää ei kysytty, omistatko televisiota tai haluatko ylipäätään käyttää Ylen palveluita. Verovelvolliset saivat taas uuden verotaakan selkäänsä.
Veroa korotettiin heti seuraavana vuonna ja sittemmin useasti. Vuodesta 2018 se on ollut yksityishenkilöille 2,5% vuodessa 14 000 euroa ylittävistä yhteenlasketuista ansio- ja pääomatuloista, kuitenkin maksimissaan 163 euroa vuosittain. Ei toki Ahvenanmaalla, missä tv-maksua peritään ainoastaan television omistavilta asukkailta.
Yritykset, nuo Ylen kanavien suurkuluttajat, maksavat Yle-veroa tuloksestaan riippuen jopa 3000 euroa vuodessa. Yrittäjät maksavat luonnollisesti tuplana, sekä henkilökohtaisessa että yrityksensä verotuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytöntä. Ylen toimintaa voisi supistaa 30%.
Puolet pois.
Tai parasta olisi lakkauttaa vanha ja perustaa joku minversio tilalle.
Sata (100) miljoonaa olisi sopiva rahoituspohja tollaselle toiminnalle.
60 miljkoonaakin on iso summa.
Kuuntelen uutiset, ja mm. Sohvaperunat on hauskoja, yleensä soi Radio Suomi ja Areena on tuntikausia viihdyttävä aarreaitta. Teemalla on välillä todella hyviä elokuvia. Ylellä on vielä oikeita mukavia musiikkiohjelmia.
Nyt olen alkanut katsoa Oddasatia vai mikä se on, koska sehän on tosi mielenkiintoinen. Asun Savossa maaseudulla ja olen tavallinen palkansaaja, taustalla kaksi ammatillista tutkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, kirjoitukseni taas poistettiin, se missä oli linkki YLEN sivulle, missä eräs muusikko kertoi mitä yle maksaa radiosoitosta.
Kyllä, keskustelua vääristellään.
No maksakaa turhasta, mitäpä se minua kiinnostaa, kunhan eivät nosta veron alarajaa.
Yle maksaa Digitalle satoja miljoonia euroja ohjelmien lähettämisestä ja välittämisestä. Olis kiva jos nuo antennitelkkarilähetykset loppuis niin Yle säästäisi nekin rahat.
Kaikki ohjelmat nettiin vaan. Pliis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylehän on vähentänyt henkilökuntaansa aika reippaasti viimeisen 10-15 vuoden sisällä. Muistakseni joskus 2005 Ylellä työskenteli 5500 henkeä, ja nyt luku taitaa olla alle 3000 henkeä.
Eli on tuossa valtion laitoksessa kulujen karsintaa myös tehty. Niin kuin muissakin valtion instansseissa.
Onko todella toimia lopetettu kokonaan, vai onko niitä vain ulkoistettu?
Toki digitalisaation myötä on mahdollista sekin, että osin niitä on oikeasti vähentynytkin. Olen kuitenkin myös kuullut, että Yle olisi ulkoistanut halpatoimijoille paljon tukitoimintojaan.
Entä palkkaus politiikka? Onko Ylen palkkalistoille jääneiden palkat suhteellisesti laskeneet vai nousseet vähenevän henkilöstön myötä? Paisuva budjetti antaisi viitteitä siihen suuntaan, että ne olisivat suhteellisesti nousseet, koska ulkoistamiset taas ovat hyvin todennäköisesti toisaalla laskeneet palkkakuluja.
Ylellä on kyllä ehdoton roolinsa uutis-ja yleissivistävänä laitoksena, mutta nykyisin se alkaa olla ihan liikaa jo viihdekanava siinä missä maikkarit ja muut.
Vierailija kirjoitti:
Ylellä on sen verran hyvä ohjelmisto ja Areena-palvelu että kyllä siitä kelpaakin maksaa. Öyhöt itkeköön.
Areenaa nyt ei voi mitenkään verrata kaupallisiin suoratoistopalveluihin. Jotain voi päätellä siitä, miten moni kotitalous päätyy ostamaan suoratoistopalvelut, vaikka Areena onkin tarjolla.
Nyt ei ole lupamaksuja, vaan YLE-vero. Keskiluokkainen maksaa huomattavasti enemmän YLE-veroa kuin kaupallisen kanavan kuukausimaksuja. Siinäpä syy kysyä, mihin ne YLEn miljoonat hurahtavat... Suomalaisilla on verissä byrokratia ja hallintohimmeleiden kasaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyselyjen mukaanhan Areena on suomalaisten eniten arvostama suomenkielinen suoratoistopalvelu.
Ilman yleä jotkut muut määräisivät mitä olisi tarjolla, mainosohjautuneesti. Temptation Island, 90pv morsian, teini äidit, kardashianit ja mitä muuta sontaa löytyy yksityisiltä kanavilta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilman yleä jotkut muut määräisivät mitä olisi tarjolla, mainosohjautuneesti. Temptation Island, 90pv morsian, teini äidit, kardashianit ja mitä muuta sontaa löytyy yksityisiltä kanavilta...
Aivan, ja kansahan ei käytä Netflixiä, Disneytä, Hulua, HBO:ta ...
Kellään tietoa paljonko tuosta summasta menee erilaisten urheilukisojen näyttämiseen? Asia, joka voitaisiin ihan hyvin hoitaa kaupallisin voimin. No, ehkä jotain käsipalloa lukuunottamatta, mutta eikö ne käsipallon ystävät voisi mennä paikan päälle katsomaan telkkarista katsomisen sijaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yle-keskustelua leimaa poliittinen vääristely ja tietojen puute.
Kuvitellaan, että mainosrahotteinen media on "ilmaista", vaikka se rahoitetaan markkinoinnilla, jonka jokainen suomalainen kustantaa ostaessaan tuotteita tai palveluita.
Kuvitellaan, että Yle ei ole säästänyt, vaikka sen budjetti ei ole ainakaan minun Ylellä työskentelyni aikana eli 1990-luvun alun jälkeen missään vaiheessa kasvanut merkittävästi, sen sijaan sitä on 2000-luvun puolella useimpina vuosina leikattu ja työntekijämäärä on laskenut.
Kuvitellaan, että Yle-verolla kustannetaan vain tv-ohjelmat, ja "koska minä en katso telkkua (ai juu katsonhan Areenasta), niin ei mun tartte maksaa".
Aika ryydyttävää lukea tällaiaia ketjuja, ja ei sen takia, etteikö julkisen palvelun sisällöstä saisi keskustella - se on jopa toivottavaa - vaan siksi, että keskustelu on vaan niin älytömän luokatonta ja vilisee asiavirheitä.Et ilmeisesti siellä Ylen taloushallinnon puolella ole työskennellyt.
IS PÄÄKIRJOITUS 21.1.2022
"Yleisradion näkökulmasta korvamerkitty vero on ihanteellinen ratkaisu, koska sen ansiosta poliitikot eivät voi viedä rahoja Yleltä vaikka valtion kassa olisi kuinka tyhjä. Siksi Yle on säästynyt säästöiltä samaan aikaan, kun rahoitusta on niistetty vaikkapa koulutuksesta tai poliisilta.
Päin vastoin Ylen rahoitus on kasvanut miltei joka vuosi parin prosentin verran indeksikorotusten ansiosta.
Talouselämä-lehti paljasti viime viikolla, että nämä vuosittaiset korotukset ovat paisuttaneet Ylen rahoitusta niin, ettei Yle-veron tuotto riitä enää kattamaan sitä. Valtiovarainministeriön mukaan edessä on verokorotus, velan ottaminen tai rahan niistäminen valtion muista menoista.
Vajetta on jo tänä vuonna 600 000 euroa ja vuonna 2026 jo yli 17 miljoonaa. Silloin Ylen vuosittainen määräraha on jo yli 600 miljoonaa euroa.
Kun Yle-vero otettiin käyttöön Ylen rahoitustaso oli 500 miljoonaa eroa. Korkoa korolle -ilmiö paisuttaa budjetin siinä missä aloittelevan osakesäästäjän sijoitussalkunkin"
Ja Liberan sivuilta:
Ylen toimintamenot kasvoivat vuodesta 2001 reaalisesti 5,5 prosentin vuosivauhtia, joten ennen pitkää Suomessa tultiin tienhaaraan. Oli pakko valita Yleisradion tehtävien leikkaamisen ja uuden verolajin säätämisen välillä. Kuten lähes aina ennenkin, asiaa pohdittuaan päättäjät päätyivät suomimaiseen ratkaisuun, eli jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Vuonna 2013 voimaantulleella Yle-verolla pyrittiin ratkomaan mediatalon rahoitusongelmat hamaaseen tulevaisuuteen. Enää ei kysytty, omistatko televisiota tai haluatko ylipäätään käyttää Ylen palveluita. Verovelvolliset saivat taas uuden verotaakan selkäänsä.
Veroa korotettiin heti seuraavana vuonna ja sittemmin useasti. Vuodesta 2018 se on ollut yksityishenkilöille 2,5% vuodessa 14 000 euroa ylittävistä yhteenlasketuista ansio- ja pääomatuloista, kuitenkin maksimissaan 163 euroa vuosittain. Ei toki Ahvenanmaalla, missä tv-maksua peritään ainoastaan television omistavilta asukkailta.
Yritykset, nuo Ylen kanavien suurkuluttajat, maksavat Yle-veroa tuloksestaan riippuen jopa 3000 euroa vuodessa. Yrittäjät maksavat luonnollisesti tuplana, sekä henkilökohtaisessa että yrityksensä verotuksessa.
Omistaakohan kukaan ahvenanmalla töllöä. Tästä niiden maksamasta yleverosta olisi kiva nähdä tilasto- Montako asukasta ja montako maksajaa.
En enää viitsisi maksaa ysärin Kummeleista. Sen jälkeenhän tuolta ei ole mitään hyvää tai merkittävää tullut.
Tästä olisi syytä leikata noin 50 %. Hyvä säästökohde.
Areena varmaan ainoa suoratoistopalvelu jota en katso.
Yle-keskustelua leimaa poliittinen vääristely ja tietojen puute.
Kuvitellaan, että mainosrahotteinen media on "ilmaista", vaikka se rahoitetaan markkinoinnilla, jonka jokainen suomalainen kustantaa ostaessaan tuotteita tai palveluita.
Kuvitellaan, että Yle ei ole säästänyt, vaikka sen budjetti ei ole ainakaan minun Ylellä työskentelyni aikana eli 1990-luvun alun jälkeen missään vaiheessa kasvanut merkittävästi, sen sijaan sitä on 2000-luvun puolella useimpina vuosina leikattu ja työntekijämäärä on laskenut.
Kuvitellaan, että Yle-verolla kustannetaan vain tv-ohjelmat, ja "koska minä en katso telkkua (ai juu katsonhan Areenasta), niin ei mun tartte maksaa".
Aika ryydyttävää lukea tällaiaia ketjuja, ja ei sen takia, etteikö julkisen palvelun sisällöstä saisi keskustella - se on jopa toivottavaa - vaan siksi, että keskustelu on vaan niin älytömän luokatonta ja vilisee asiavirheitä.