Lue keskustelun säännöt.
Mielipidekysely!! Täytyisikö kolmea alle kouluikäistä kotona hoitavan äidin, joka lisäksi on raskaana,
19.09.2006 |
jaksaa tehdä kaikki kotityöt ilman miehen apua? Siis siivous, ruoat, tiskit pyykit yms? Entäs sitten vauvan kanssa kun on ensin synnyttänyt?
Jos sinun mielestäsi pitäisi, niin miksi? Jos sinun mielestäsi ei pitäisi, niin miksi? Onko joitan tilanteita joissa joissa pitäisi toimia toisin kuin joissain muissa tilanteissa?
Mä haluan muodostaa tässä siis käsityksen ' yleisestä mielipiteestä' =) ihan omaksi ilokseni.
Minä en tee kaikkia töitä itse, varsinkin raskausaikana itse asiassa HYVIN pienen osan töistä. Normaalistikin mies tekee n. puolet esim siivouksesta. Mutta mun mies on ala-asteen ope, eli ei oo kamalan kauan pois kotoa päivässä. Mielestäni tilanne muuttuisi jos hän tekisi kahdekasan tunnin työpäivää. En odottaisi kotona kuin ehkä 25% työpanosta.... ja jos hän vaikka rakentaisi meille työn ohessa taloa, niin tekisin kaiken itse kotona.
Jos olen sairaana tai juuri synnyttänyt yms niin oletan että hän hoitaa suunnilleen kaiken sinä aikana kun on kotona. Itse hoidan lapset ja ruoat yms sen aikaa kun hän on töissä.
Nyt siis kaikki innolla vastaamaan TEIDÄN mielipiteitänne =)
Kommentit (11)
Otanata ei vaan ole vielä kamalan suuri. Lisää vastauksia. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni hyvä nyrkkisääntö on se, että molemmille pitäisi jäädä tasapuolisesti lepoaikaa ja mahdollisuus edes jollain tapaa riittäviin yöuniin.
Itse tarvitse iltaisin " omaa aikaa" noin tunnin ennen nukkumaan menoa. Ja kuukausittain mahdollisuuden lähteä kotoa pois ilman lapsia useammaksi tunniksi. Yöunta tarvitsen 7-8 tuntia. Jos molemmilla ei ole mahdollisuutta esimerkkini mukaiseen virkistykseen, niin sitten pitää varmaan palkata ulkopuolista apua esim. siivoukseen
Jos mies ei tee mitään muuta perheensä hyväksi, edes käy työssä, niin silloin naisen kuorma on epäreilu.
Se, että naista vituttaa kotitöiden tekeminen, niiden määrä ja saman toistaminen päivästä toiseen, ei ole miehen ja naisen välistä emansipaatiota vaan kyse on kotitöiden yleisestä ikävystyttävästä luonteesta.
Ehkä eriasia jos olisi itsekseen työttömänä (siis ei lapsia hoitamassa kotona). Mulla ainakin menee päivät kahden pienen kanssa tarpeeksi vauhdikkaasti ilman kotitöiden tekoakin. Tietysti käyn kaupassa, laitan ruokaa ja hoidan lapset, mutta mies tekee loput töistä tultuaan. Hän on kova siivoamaan ja osaa tehdä sen tehokkaan nopeasti.
Mutta jos mies on aina töissä niin pitää tehdä (omakohtainen kokemus).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä teen ruoat, hoidan pyykit koneeseen/rumpuun. Yleemsä ottaen enemmän viikkaan kaapppeihin. Jos ehdin, niin siivoan tai sitten siivotaan molemmat. Tiskit hoidan useimmiten. Siis sanotaan niin, että kun olen yksin kotona teen kaiken mitä ehdin ja iltaisin tekee molemmat. Mies tekee aika pitkän työpäivän. Joskus kun siltä tuntuu en tee mitään ja jätän miehelle kaiken. Mut silloin olen tosi väsynyt (harvoin).
Kohta alkaa raksa ja uskoisin et teen aamupäivisin samalla lailla kotihommat ja iltaisin ollaan koko poppoo raksalla. Meillä tehtävänä pelkät sisustustyöt.
En koe kotitöitä mitenkään raskaina. Ennen kuin jäin äippälomalle tehtiin suht tasaisesti molemmat
mitä elämä on jos 3 lasta + 4. tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös miehen väsyttämistä, siis uuvuttamista kannattaa varoa.
Itse et varmasti jaksa kaikkea tehdä, muuten kuin väsyttämällä itsesi liki kuoliaaksi.
Lasten paras on joten kuten järjellisessä kunnossa olevat vanhemmat. Myös väsymyksen suhteen.
Suurin osa ja tietysti riippuen siitä, miten pitkää päivää mies tekee. Jos äiti on kotona yksin lasten kanssa 9 tuntia päivässä tai enemmän, niin kyllähän siinä ajassa jo ehtiikin tehdä kotiyöt muun olemisen ohessa. Ei ne oikeasti niin paljon aikaa vie, jos on kaikki tavalliset kodinkoneet. Suurempi viikkosiivous varmaan jäisi meillä viikonloppuun tuossa tilanteessa; kahden pienen kanssa vielä tein senkin aina perjantaisin, mutta jos olisin ollut lisäksi raskaana...
Minusta kotonaolon parhaita puolia oli juuri se, että kotitöitä ei tarvinnut tehdä iltaisin vaan silloin oli kaikilla vapaata aikaa. Ja etenkin lasten ja isän suhteen kannalta oli arvokasta että isä saattoi iltaisin touhuta heidän kanssaan rauhassa parin tunnin ajan. Mutta tosiaan jos isällä on lyhyemmät työajat, äiti ei esim. raskauden takia jaksa yhtä paljon kuin normaalisti tms. niin on itsestään selvää, että isä osallistuu enemmän. Niin kuin joku sanoi, tärkeintä on tasapuolisuus, se että molemmilla on myös lepoaikaa ja että molemmat ehtivät olla lasten kanssa täysipainoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvi edes yhden lapsen työssäkäyvän äidin, eikä ensimmäistä odottavan, eikä edes lapsettomassa parisuhteessa olevan naisen tehdä yksin kotitöitä! Puhumattakaan kotiäidistä, jolla lapsia.
Kai se koti on myös miehen, joka sotkee.
Eikä kyllä sinänsä muutenkaan, mun mielestä perhe on sellainen yksikkö ,jossa hommat jaetaan tasaisesti kaikille perheenjäsenille ajan ja kykyjen mukana.