Aina lapsiperheiden vieraillessa sama vanha kaava!
Miehet puhuu keskenään, esittelee uusia harrastusvälineitä tai kertoo suunnitelmiaan tulevaisuuteen… perustaisiko yrityksen, juoksisiko maratonin tai olisiko ihan vaan miesten mökkireissu tiedossa? Kahvipöydässä istutaan kaikessa rauhassa ja tarjoiluista nautitaan pitkään. Jossain vaiheessa kadotaan autotalliin / ihastelemaan uutta ilmalämpöpumppia tms ja puhutaan miesten juttuja.
Samalla naiset juoksee lasten perässä, vaihtavat vaippaa ja lämmittävät sosetta. Oma kahvi jäähtyy ja piirasta ei ehdi saada palaakaan. Keskustelua ei saa aikaiseksi kun aina on lapsella jokin hätä ja äiti rientää lohduttamaan.
Kotiinlähdön aikana miehet ovat yhtä mieltä onnistuneesta vierailusta ja päättävät tulla toistenkin. Vaimot lysähtävät väsyneenä autoon ja toivovat, jospa kyläilyt olisi hetkeksi tässä.
Ja kyllä, kärjistetty tarina mutta näin se menee.
Kommentit (7)
Jaa mitäpä tuohon tietää muuta sanoa kuin että itsepä olet miehesi ja ystäväsi valinnut. Ei meillä ainakaan mennyt. Nykyisin lapset eivät kulje enää vaipoissa ja harvoin edes lähtevät mukaan.
Ei meillä. Minä pidän yllä keskustelua kaikkien kanssa. Kunnon emäntä tekee niin. Yhdessä mennään autotalliinn, jos mennään.
Vierailija kirjoitti:
Ei minun lähipiirissäni ainakaan.
Kuulutaankohan me samoihin piireihin? - Ei kuullostanut / vaikuttanut tutulta tuo mitä Ap kertoi.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Ei mitään havaintoa moisesta.
Tosin tiedän äitejä, joille on varsin mahdotonta edes harkita sitä, että he joisivat kahvinsa kaikessa rauhassa ja lapset pidetään keittiössä vierellä. Ehei, lapset pitää päästää kirmaamaan pitkin vierasta kotia, vaikka kutsuja ilmoittaa, että ei käy, lelut on tuotu tänne keittiöön. Siksi meillä on ovien eteen raahattu lipastot ja nojatuolit estämään vieraita lapsia menemästä tutkimusretkille.
Joskus on ollut noin. On myös käynyt niin, et miehet menee kattelemaan jotain yhdessä ja naurun rämäkkä kuuluu. Naiset istuu ja puhuu syövästä ja kuolemasta. Oikeesti toivoin, et ittekki oisin kuollu siihen paikkaan. Harvoin kun pääsee ulos, nii tollasella illalla ei voi muistella kuinka hauskaa oli.
Kuka käski hankkia niitä lapsia? Eikö ne nyt sitten ookkaan niin ihania?
Ei minun lähipiirissäni ainakaan.