Muita syrjäytyneitä?

Työ ja opiskelukyvyttömyys on syynä. Yli vuoden olen ollut jo tutkimuslimbossa, ja aina vain jatkuu, seuraavaksi psykan puolella, joka on ihan turhaa ajan ja rahan haaskausta. Jos ihmisen elkä ja jalat eivät kestä, niin ei siihne mikään terapia auta. Kaikki tämä on aiheuttanut myös sen että en enää edes halua.

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkäaikaistyötön ja vailla vakinaista asuntoa. Paha, kauan vaivannut noidannuoli estää liikkumisen, eikä minulla ole mitään tarvettakaan liikuskella mihinkään. Elän yksinomaan tukien varassa. En ole vuoteen tavannut ketään livenä. Äärettömän vastenmielinen elämä.

Harmilista. Missä majailet kun olet vailla vakituista asuntoa? Siloin varmaan on vaikea pitää mieli korkealla jos ei ole omaa kämpää ja joutu nukuman muiden nurkissa tai taivasalla.Ennen sai noidannuoleen läkeet,jotta se lihas siellä rentontuu joka kiristää kehosi joku kohta. Mutta ajat muttuvat ja sanovat liiku kyllä se siitä..Ei mikän häpeä tämä aika elää tukien varassa,moni elää vaikka on oma kämppä,tai ainakin vanhempien ostamassa: Kämppä ja vuokralisena vanhemille siinä.Saden henkilö asumistuet ymm siinä,. Vanhemmat nillä,eli vuokrarahoilla lyhentää asuntovelkaa.

Etkö saa mitään työttömyyskorvausta?

Pelkästään huonoja kokemuksia työelämästä. Lisäksi olen ääri-introvertti, enkä ylipäätään jaksa ihmisten tyhmyyttä, ilkeyttä ja suvaitsemattomuutta. Elän ns. "omalla rahalla" toistaiseksi ja toivon, että tekemäni työ tuottaisi tulevaisuudessa tarpeeksi ettei tarvitsisi palata Kelan rahoille.

Olen pitkäaikaistyötön, osatyökykyinen, joskus tehnyt jotain pientä työkeikkaa, mutta edellisestä aikaa jo kohta kaksi vuotta.

Elän Kelan tuilla, mutta en koe itseäni syrjäytyneeksi.