Onko muita, jotka eivät ymmärrä esim fysiikasta mitään, vaikka osaavat sitä teoriassa?
Koulussa sain usein varsin hyviä numeroita esimerkiksi fysiikasta ja kemiasta, vaikka en ymmärtänyt niistä oikeasti käytännössä yhtään mitään. Hyvään numeroon riitti, että opiskeli jotain teoriaa ulkoa, jotta sitten osasi vastata kokeessa, sekä osasi laskea niitä laskuja, jotka pohjautuivat kaikki loppujaan ihan normaaliin matematiikkaan. En minä silti ymmärtänyt yhtään, että mitä minä käytännössä laskin vaikka vastaus olisikin ollut oikea.
Nyt olen työelämässä törmännyt asiaan, että en ymmärrä esim sähkötekniikasta ja fysiikasta mitään, kun niitä pitäisi töissä ymmärtää. Silti olin koulussa numeroiden valossa näissä asioissa keskivertoa parempi.
Olenko joku luonnonoikku, joka ei ymmärrä asioita hyvistä arvosanoista huolimatta vai löytyykö muitakin vastaavia?
Kommentit (3)
Peruskoulu ja lukiokin on kautta aikojen tukenut juuri tuota ihmistyyppiä. Opitaan asia ulkoa ja näyttää se kokeessa, vaikka ei ymmärrä asiasta yhtään mitään.
Mun kaveri yläasteella ihan pokkana kertoi, että hedelmäpussi kannattaa kaupassa solmia vasta punnitsemisen jälkeen, kun se solmu painaa. Hänellä oli keskiarvo hyvin pitkästi päälle ysin.
Monien noiden ilmiöiden ymmärtämiseen tarvitaan pidempää perehtymistä. Koulun tarkoitus ei ole tehdä kenestäkään ydinfyysikkoa ysiluokkaan mennessä, vaan antaa perustietoa maailmasta. Lukiossakin oli ennen tarkoitus kokeilla eri aineita jotta saisi innon jotain aihetta kohtaan niin, että jatkaisi sitä korkeakouluun.
Että ei se haittaa jos et ihan ymmärrä fysiikkaa. En muista kuka, mutta eräs tieteentekijä heitti puoliksi vitsillä, puoliksi tosissaan, että se joka väittää ymmärtävänsä kvanttimekaniikkaa valehtelee - sellaisista ilmiöistä on kuitenkin kyse :D
Jos olit niin hyvä koulussa, niin sano nyt jotakin vaikka Algebraksi.
Toisaalta hyvästä fysiikasta on hyötyä jos koulut menivät pieleen ja pitää aloittaa ruumiillinen työ lapiohommissa.