Äitini kuristi minua

Voit itse mennä sosiaaliviranomaisten luo. Lastensuojelusta.

Pistä asuntohakemus vireille välittömästi ja muuta pois. Soskusta saat apua myös oman elämän aloitukseen omassa kodissa.

Äitisi on seonnut ja en jäisi sinuna enää kotiisi. Turvakotikin on mahdollinen.

Miksi et muuta isäsi luokse? Tilanne ollut kertomasi mukaan jo vuosia huono

Jouduin itse vastaavassa tilanteessa menemään lastensuojeluun, kodka äitini sekopäinen väkivaltaisuus aiheutti minussa itsetuhoisia ajatuksia. Sain sieltä avun! Haethan apua!

Poismuutto äitini luota pelasti henkeni. En vihaa äitiäni, mutta yhä nelikymppisenä ajattelen että hän teki hyvin väärin, vaikka onkin sairas.

Missä sun i on?

Käy lainaamassa kirjastosta kirja Sandy Hotchkiss: "Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä. Paras narsismista kertova kirja, olen lukenut aiheesta paljon!

Ja mun provot poistetaan.

Kerro ehdottomasti jollekulle.
Nämä asiat jäävät usein vaivaamaan, kun niitä ei saada purettua ulos.
Tsemppiä!

Itsellä nuorempana oli sama. Menetin hermoni ja löin takaisin. Äidin työpaikalla kyselivät että onko väkivaltainen miesystävä. Lopulta en enään jaksanut "pelleilyä" soitin sosiaalityöntekiälle ja pyysin sijoitusta. Erittäin hyvässä paikassa olen ja kohta muuttamassa omilleni, tukijoukkoja löytyy. Ei nämä paikat vastenmielisiä ole ja ei varsinkaan kun omasta tahdosta tulee. Meidän osastolla yksi nuori oman käytöksen seuraamuksena täälä muut omasta tahdostaan tai vanhempien takia

Tiedän että sellaisen ihmisen kanssa ei ole helppo elää, joten toivon että ottaisit yhteyttä vaikka koulusi(?) terveydenhoitajaan tai opettajaan jolle voisit asiasta alkujaan kertoa. Tsemppiä!

Tai suoraan lastensuojeluun, turvakotiin, poliisille jne. Jos sinulla on mustelmia tai vammoja kaulassa, nyt heti päivystykseen, se ei maksa sinulle mitään ja lääkäri hoitaa asian eteenpäin viranomaisille. Jos kertomasi on totta, sinut pitäisi päästä kodistasi mahdollisimman pian pois, olethan vielä alaikäinen, jolloin käytännön asiat järjestyvät viranomaisten puolesta. Pääsisit ehkä rauhalliseen kotiin, jotta voisit suorittaa opiskelusi loppuun.

Niin kuin on täällä sinua neuvottu, kerää todistusaineistoa esim. nauhottamalla riitatilanteita, ottamalla valokuvia jne. äitisi käytös ei todella kuullosta normaalilta ja myös äitisi tarvitsisi hoitoa, mutta se ei ole sinun huolen aihe.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 20:13"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 20:04"]

Minulla oli myös narsisti äiti, johon katkaisin välini aikuisiässä. Tiedän että sellaisen ihmisen kanssa ei ole helppo elää, joten toivon että ottaisit yhteyttä vaikka koulusi(?) terveydenhoitajaan tai opettajaan jolle voisit asiasta alkujaan kertoa. Tsemppiä!

[/quote]

oon monesti meinannut terveydenhoitajalle mennä juttelemaan tästä asiasta, mut jollakin lailla tää tuottaa mussa ns. häpeäntunnetta enkä kenellekkään haluaisi tästä kertoa, en edes omille kavereilleni :/ jos tää tilanne menee pahemmaksi nii ei siinä varmaan muukaan auta kun mennä juttelemaan tästä jollekkin. ja onhan tää muutenkin rankkaa pitää tällaista asiaa sisällään, joka laskee itsetuntoa niin paljon.

-ap

[/quote]

se ei ole sinun viaksi, että äitisi voi pahoin ja purkaa sen sinuun. Se Ei ole häpeä, että joku voi pahoin. Terveydenhoitaja ja kuraattori ovat siellä töissä teitä oppilaita varten. Sitä varten, että te saisitte avun, kun tarvitsette. Mene rohkeasti puhumaan. Th ja kuraattori on koulutettu juuri tällaiseen. Uskalla puhua koko juttu. Kerro tuo mitä  kirjoitat tässä...se mitä äitisi tekee...se että sinä haluat pois ja kerro se häpeän olo ja se miten vaikeaa on tulla hakemaan apua.

voimia sinulle. Hienoa, että näet asian. Olet arvokas.nyt sinulla on haasteellinen tilanne.

Mulle yksi vähän vastaavassa tilanteessa ollut ihminen soitti salaa riidan aikana ja jätti linjan auki, jotta kuulisin kaiken. Yritä soittaa isällesi, jos saat tilaisuuden. Silloin tietysti vaikeaa, jos äitisi käy kiinni tai vahtaa koko ajan.

Sinun pitää mennä viimeistään maanantai aamuna suoraan koulun terkkarin juttusille ja kertoa kaikki. Äitisi käytös ei ole normaalia ja saattaa olla, ettet saa elämääsi riitäviä eväitä selvitä aikuisuudesta kun jatkat asumista kotona.

Koulu tekee sinusta nyt lastensuojeluilmoituksen, jolloin asiat lähtevät rullaamaan viranomaisten toimesta, kun vielä olet alaikäinen, kun täytät 18-vuotta silloin se on jo myöhäistä, eikä viranomaiset voi enää auttaa sinua niin paljon, kuin nyt, vaan sinun on täysi-ikäisenä hoidettava omat asiasi itse ja rahattomana se voi olla vaikeaa, mutta ei tietysti mahdotonta. tseppiä sinulle ja yritä päästä pois äitisi luota.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 20:30"]

Aivan sama tilanne oli vielä vuosi sitten!

Henkistä ja fyysistä väkivaltaa, poliisille tehty rikosilmoitus jota ei otettu vakavasti. Minusta tehtiin muutama lastensuojeluilmoituskin alaikäisenä, mutta niitä ei koskaan tarkistettu. 

Ainoa neuvo jonka voin antaa, muuta kauas. Itse muutin 300km päähän opiskelemaan ja nyt välimme ovat ok, eli voimme puhua ja käydä yhdessä vaikka kaupoilla.

Anteeksi en ole antanut, mutta nyt kun minulla vihdoin on äiti (paska alkoi kun olin 6v ja siskoni syntyi, kasvoin ilman äidinrakkautta yms) niin haluan ottaa siitä kaiken irti, koska toista äitiä en tule koskaan saamaan. Myös oman mielenterveyteni kannalta on parempi olla käsittelemättä jokapäiväistä vihaa. Kävin 7 vuotta psykologin juttusilla (jos äiti sai kuulla näistä käynneistä (esim poissaolo wilmassa), niin helvetti oli irti)

Täytyy vain oikeasti uskaltaa lähteä silloin kun tilaisuus siihen tulee :)

[/quote]

Minulla auttoi työnteko. Olin niin epävarma ja peloissaan mutta työvoimatoimistosta sitten pakottivat töihin ja lopulta tajusin että vain työnteko voi auttaa olooni. Tee sinäkin töitä kovaa elämässäsi niin pääset eteenpäin. Ei auta jäädä tuleen makaamaan. Jokaisen meistä on tehtävä töitä yhteiskunnan eteen ja jätettävä suru taakse. Ihan turha märehtiä äitiä tai isiä ja ulista yhtään. Ei veteraanitkaan ulisseet vaan tekivät töitä ja työ auttaa työ korjaa haavat ja kovettaa. Tee töitä tyttöseni tee kovaa töitä saatana!

Tarinasi kuulosti samalta kuin minun lapsuuteni. toivottavasti olet hakenut apua. äidilläni 2 suuntainen mielialahäiriö todettu mutta olen varma että hän on myös nasisti. meillä kun oli riitaa samalla tavalla hän soitteli isälleni + muille sukulaisille ja uskotteli että olen ongelma lapsi ja jopa lyön häntä. sai jopa iso siskoni vihaamaan minua. haukkui minua mielisairaaksi jos yritin asettua häntä vastaan. ei mitään lohdutusta kun itkin, ei empatiaa. olen selvinnyt tähän päivään käymällä 3 v terapiassa. näen edelleen pahoja painajaisia. sain kuulla hiljattain että minua on myös kuristettu kun olin vauva, eli äitini on yrittänyt tappaa minut. toki oli myös " hyviä" aikoja jossa äiti oli taas muka " kunnon äiti" vähän aikaa kun huvitti ja ettei ihmiset ala ihmettelemään ym. mutta ihan oikeasti hae apua, ei ole normaalia!

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 20:42"]

Siis jos sä oot niin vittumainen ämmä ja muutenkin soitat suutas äidilles niin en yhtään ihmettele jos jossain vaiheessa äitis lyö tai potkaisee sua kunnolla.

Jossain se raja menee. Ihmiset normaalisti lyö ja repii tai kuristaa toisiaan se on ihan normaalia sitten kun tunteet kuumenee.

Toki yleisesti keskustellessa pitää muistaa että ihmisten tulisi käyttäytyä hyvin jne. Aina ei jaksa etenkin jos oma tytär kirjaimellisesti sylkee päin naamaa niin kyllä se veitsi heilahtaa. Ei kaikkea todellakaan oteta vastaan.

[/quote]

Mun oma äiti on alkoholisti ja aina sitä on haukuttu ja täälläkin on haukuttu kun olen kertonut ettei äiti ole ollut koskaan paha vaikka joi töiden jälkeen koko illan. Äiti aina hoiti kaikki asiat mutta joi paljon. Ei koskaan lyönyt tai uhkaillut tai muutenkaan käyttäytynyt meitä lapsia kohtaan väärin. Hän oli hyvin herkkä ja alakuloinen. Jaksoi meille lapsille aina antaa kaikkensa vaikka joi.

Taannoin kuulin aihe vapaalla kuinka äitini on hirviö ja paha ihminen, kun puolustelin alkoholisti vanhempia. Ei ne päihteiden käyttäjät aina ole pahoja vaan sairaita.

Hirveitä äitejä on monella ollut ja omani on vain alkoholisti, mutta rakas mulle ja tiedän että olen rakas hänelle. Kauhistutti lukea millaisia hirviöitä monilla on ollut äiteinä. Moni päästään vialla oleva varmaan pitää äitiäni edelleen pahempana kuin tämän ap:n hakkaavaa äitiä...

t. juopon lapsi

oliko aloittajalle vai mulle? sanoit monikossa. meinaatko että väkivallan uhri on itse siihen syypää? Mun puolesta voit mennä takaisin sinne pumpulilla täytettyyn tynnyriisi. huomaa kyllä että elämän jännät hetken rajoittunu pleikkarin peluuseen..

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 20:04"]

oliko aloittajalle vai mulle? sanoit monikossa. meinaatko että väkivallan uhri on itse siihen syypää? Mun puolesta voit mennä takaisin sinne pumpulilla täytettyyn tynnyriisi. huomaa kyllä että elämän jännät hetken rajoittunu pleikkarin peluuseen..

[/quote]

Mulleko vastasit?? En ole koskaan juuri pelannut koko pleikkaria. Tiedänpähän vaan omista lapsista tän saman ja kavereiden lapsista. Ensin käytte kimppuun ja sitten kun se ei mee niinkun luulitte niin alkaa tää ininä. Sitten jos toisinpäin niin siihen aina selvä syy ja yleisin on jatkuva valehtelu ja se päin naamaa valehtelu on sellasta mitä ei pysty sietämään. 

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 19:47"]

Tarinasi kuulosti samalta kuin minun lapsuuteni. toivottavasti olet hakenut apua. äidilläni 2 suuntainen mielialahäiriö todettu mutta olen varma että hän on myös nasisti. meillä kun oli riitaa samalla tavalla hän soitteli isälleni + muille sukulaisille ja uskotteli että olen ongelma lapsi ja jopa lyön häntä. sai jopa iso siskoni vihaamaan minua. haukkui minua mielisairaaksi jos yritin asettua häntä vastaan. ei mitään lohdutusta kun itkin, ei empatiaa. olen selvinnyt tähän päivään käymällä 3 v terapiassa. näen edelleen pahoja painajaisia. sain kuulla hiljattain että minua on myös kuristettu kun olin vauva, eli äitini on yrittänyt tappaa minut. toki oli myös " hyviä" aikoja jossa äiti oli taas muka " kunnon äiti" vähän aikaa kun huvitti ja ettei ihmiset ala ihmettelemään ym. mutta ihan oikeasti hae apua, ei ole normaalia!

[/quote]

Äitis ei ole yrittänyt tappaa sua. Nyt lähtee taas tälle osastolle jossa vauvana muistetaan vaikka mitä. 

siis häh? mitä tää nyt liittyy tähän keskusteluun narsistivanhemmista?? "ensin käytte kimppuun" mitä selität? ikävää jos sulla tommonen ongelma teini ikäisen kanssa mutta se ei liity tähän keskusteluun. 

Vauvana muistetaan vaikka mitä? kuulin tämän toiselta henkilöltä, itse olin niin pieni etten muista. kirjotin tuon tekstin tunteiden vallassa, kun tänään asiasta kuulin ja alkoin painajaiset + palaset loksahtamaan paikalleen. En aio kuitenkaan yksityiselämääni lähteä ruotimaan sen enempää, jos et halua ymmärtää asiaa, niin älä toki ymmärrä. aivan sama mulle..