Lue keskustelun säännöt.
Pilkattiinko kasarilla muoti-ilmiöitä samoin kuin nykyään?
02.05.2015 |
Nykyään naureskellaan selfieille, duck-faceille, freddy-persefarkuille, Louis Vittuunin laukuille, Muumi-muki -fanaatikoille. Oliko kasarilla tai ysärillä samoin ja jos oli, niin mille ilmiöille silloin naureskeltiin? En muista muuta kuin, että mummoni paheksui sitä, että sukulaiseni oli ostanut valmiiksi rikkinäiset farkut.
Kommentit (16)
Kasarilla olin teini ja muistan, että kaikkea muotien perässä juoksemista pidettiin naurettavana. Joskus kuultiin jostain idiooteista jotka käyttää rahansa ostelemalla jotain merkkikenkiä joita eivät tarvitse ja tuskin ikinä käyttävätkään, ja merkkilaukkuja ja vastaavaa, luokan kaikki tytötkin pyöritteli silmiään ja ihmetteli että kuinka tyhjäpäisiä ihmisiä voikaan olla. Missähän semmoisia oikein on, ei meidän paikkakunnalla ainakaan näy. Onneksi.
Sitten 90-luvun mittaan muotien ja muodikkaan roinan perässä juokseminen alkoi yleistyä ja samaa tahtia kusi nousi päähän niille muodikkaille. Enää he eivät olleet jotain poikkeustapauksia, vaan alkoivat pitää itseään normaaleina ja muoteja seuraamattomat ovat heidän mielestään niin noloja juntteja. Siitä ollaan vähitellen edetty nykyiseen pisteeseen, missä lapset ja nuoret ruikuttaa kun heitä ei hyväksytä porukkaan kun heillä ei ole varaa johonkin uusimpaan puhelimeen tai johonkin muotivaatteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ihmiset ja kaikenlaiset mielipiteet on vaan niin esillä netin takia, jos netti olis ollut silloin olisi keskustelu ja pilkka ollut samalaista.
Mitä 80-luvulla oltiin mieltä aiempien vuosikymmenten muodista? Mollattiinko sitä samalla tavalla kuin me mollataan kaikkea 80-lukulaista nykyään?
80-luvulla meidän jengi nauroi jupeille tai 'jupeille'. Pikkutakki, jossa olkatoppaukset, joista amerikkalaisen jalkapallon pelaajakin olisi ollut ylpeä. Permis kuohkeuttamassa tukkaa. Lakkaa kilo. Nahkakravatti. Purkkarit, vaikka purjehdusveneitä oli nähnyt vilaukselta jossain satamassa. Salkku. Aluksi mukana massiivinen kännykkä ja kun kännyt sitten alkoivat uhkaavasti pienetä niin, että ne eivät olleet niin silmiinpistäviä, niin sitten piti alkaa huutaa niihin puhelimiin, jotta lyytit olisi varmasti bonganneet menevän bisnes-miehen.
Eiköhän muoti- ja trendi-ilmiöille ole aina naurettu. Ja aina niihin hurahdetaan kuitenkin. Mikään ei ole niin hupaisaa, kun katsoa kymmenen vuoden takaista itseään niissä ah, niin koleissa vermeissä. Myötähäpeä itsensä puolesta.
80-luvulla vanhemmat naureskeli ainakin meidän teinien pörheille kampauksille ja sähkönsiniselle ripsarille! Me taas naureskeltiin oman aikamme tissimalleille; Sabrinalle ja Samantha Foxille, pojat taas piti niitä parhaana runkkukamana :D. Ja pidetttin täysin naurettavana 70-luvun muotia kuten leveälahkeisia sammareita ja tiukkoja, lyhyitä paitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 23:44"]80-luvulla vanhemmat naureskeli ainakin meidän teinien pörheille kampauksille ja sähkönsiniselle ripsarille! Me taas naureskeltiin oman aikamme tissimalleille; Sabrinalle ja Samantha Foxille, pojat taas piti niitä parhaana runkkukamana :D. Ja pidetttin täysin naurettavana 70-luvun muotia kuten leveälahkeisia sammareita ja tiukkoja, lyhyitä paitoja.
[/quote]
Olittepas naurettavia.
80-luvulla oli noloa käyttää leveälahkeisia housuja. Kaikki piti aina kaventaa. Ylhäältä ne olivat löysähköt eli mallia porkkana. Leveälahkeisille naurettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin niille naurettiin, jotka jatkuvasti fanitti jotain bändiä ja niillä oli kaikkea bändihilettä ja -rytkyä päällänsä 24/7.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:33"]Ainakin niille naurettiin, jotka jatkuvasti fanitti jotain bändiä ja niillä oli kaikkea bändihilettä ja -rytkyä päällänsä 24/7.
[/quote]
Itse en muista kenenkään nauraneen minkään bändin fanittajille. Paremminkin itse muistan ihailleeni joidenkin Hanoi Rocks -fanien tyyliä. Itse diggailin Dingoa ja Duran Durania. Oli mulla joku sifonkihuivi, mutta ei muuta fanivaatetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 20:43"]
Kasarilla olin teini ja muistan, että kaikkea muotien perässä juoksemista pidettiin naurettavana. Joskus kuultiin jostain idiooteista jotka käyttää rahansa ostelemalla jotain merkkikenkiä joita eivät tarvitse ja tuskin ikinä käyttävätkään, ja merkkilaukkuja ja vastaavaa, luokan kaikki tytötkin pyöritteli silmiään ja ihmetteli että kuinka tyhjäpäisiä ihmisiä voikaan olla. Missähän semmoisia oikein on, ei meidän paikkakunnalla ainakaan näy. Onneksi.
Sitten 90-luvun mittaan muotien ja muodikkaan roinan perässä juokseminen alkoi yleistyä ja samaa tahtia kusi nousi päähän niille muodikkaille. Enää he eivät olleet jotain poikkeustapauksia, vaan alkoivat pitää itseään normaaleina ja muoteja seuraamattomat ovat heidän mielestään niin noloja juntteja. Siitä ollaan vähitellen edetty nykyiseen pisteeseen, missä lapset ja nuoret ruikuttaa kun heitä ei hyväksytä porukkaan kun heillä ei ole varaa johonkin uusimpaan puhelimeen tai johonkin muotivaatteisiin.
[/quote]Mäkin olin teini, ja muistan että trendipellet valloittivat areenan kokolailla kuvaamallasi tavalla. Asuin juppiutuvassa kunnassa.
Kaikki kiertää kehää, paheksunnasta pakkomielteisiin ja takaisin. 70-luvulla vihattiin 50-lukua-todellista, ei sitä muotififtarointia. Joka on nytkin muotia.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 23:28"]
Mitä 80-luvulla oltiin mieltä aiempien vuosikymmenten muodista? Mollattiinko sitä samalla tavalla kuin me mollataan kaikkea 80-lukulaista nykyään?
[/quote]70-luvusta toivottiin, ettei se koskaan palaa. Kukaan täysjärkinen ei uskonut mm. leveiden lahkeiden ja sinisen silmämeikin comebackiin.
Vielä 90-luvun alussa uskottiin muovin aikakauden kuolemaan. Parin vuoden päästä istuttiin taas vinyylisaapppaat jalassa puhallettavalla sohvalla jne.
8o-luvun mollaaminen on pinnallista. Oikeasti ihmiset kaipaa sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:36"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:33"]Ainakin niille naurettiin, jotka jatkuvasti fanitti jotain bändiä ja niillä oli kaikkea bändihilettä ja -rytkyä päällänsä 24/7. [/quote] Itse en muista kenenkään nauraneen minkään bändin fanittajille. Paremminkin itse muistan ihailleeni joidenkin Hanoi Rocks -fanien tyyliä. Itse diggailin Dingoa ja Duran Durania. Oli mulla joku sifonkihuivi, mutta ei muuta fanivaatetta.
[/quote]
Kyllä niitä oli kaikenlaisia nappeja, koruja ja hiluvitkuttimia jo silloin. Varsinkin ne silkkihuivit, kampaukset ja "bändimeikkaukset" huvitti, tavikset matki ja muuttui pelleiksi.
70-luvun musa oli suureksi osaksi out (siksi kapinamielessä kuuntelinkin joitakin niistä).Osaa pidettiin toki kevytroskana jo omana aikanaan. Poikabändit koettiin välillä kokolailla 70-lukuisena bulkki-ilmiönä.
Oli normaalia aloittaa esim.hevin kuuntelu vanhoista bändeistä, mutta niihin ei jääty. Nolot jumahtivat myös lastenorkestereihin kuten Kiss, WASP jne.
Tuntui ihan ihmeeltä,kun joku Alice Cooper tai Aerosmith alkoivat tuottaa uutta ja käypää kamaa. Reliikit! Nelikymppiset Rollarit luettiin omituisiksi ikämiehiksi, vaikka rockista tulikin aikuisen salonkikelpoista, kulttuuriviikkojen tavaraa. Juice oli reilut 30-vuotiaana vanha ukko; Remu Aaltonen samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:55"][quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:36"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:33"]Ainakin niille naurettiin, jotka jatkuvasti fanitti jotain bändiä ja niillä oli kaikkea bändihilettä ja -rytkyä päällänsä 24/7. [/quote] Itse en muista kenenkään nauraneen minkään bändin fanittajille. Paremminkin itse muistan ihailleeni joidenkin Hanoi Rocks -fanien tyyliä. Itse diggailin Dingoa ja Duran Durania. Oli mulla joku sifonkihuivi, mutta ei muuta fanivaatetta.
[/quote]
Kyllä niitä oli kaikenlaisia nappeja, koruja ja hiluvitkuttimia jo silloin. Varsinkin ne silkkihuivit, kampaukset ja "bändimeikkaukset" huvitti, tavikset matki ja muuttui pelleiksi.
[/quote]
Jotkut tilasivat Degadenzista (kirjoitusasu?) rockkuteita, bändipaitoja ja nappeja sekä värjäsivät hiukset kaksivärisiksi samaan tyyliin kuin 2000-luvun alussa. Itse olin kiltti tyttö.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:55"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:36"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:33"]Ainakin niille naurettiin, jotka jatkuvasti fanitti jotain bändiä ja niillä oli kaikkea bändihilettä ja -rytkyä päällänsä 24/7. [/quote] Itse en muista kenenkään nauraneen minkään bändin fanittajille. Paremminkin itse muistan ihailleeni joidenkin Hanoi Rocks -fanien tyyliä. Itse diggailin Dingoa ja Duran Durania. Oli mulla joku sifonkihuivi, mutta ei muuta fanivaatetta.
[/quote]
Kyllä niitä oli kaikenlaisia nappeja, koruja ja hiluvitkuttimia jo silloin. Varsinkin ne silkkihuivit, kampaukset ja "bändimeikkaukset" huvitti, tavikset matki ja muuttui pelleiksi.
[/quote]Kunnes melkein kaikki näytti niiltä.
Lisää muistoja?