Lue keskustelun säännöt.
Oletkos laittanut kinkkua kuutioina pakastimeen tai muita kivoja säästövinkkejä?
09.01.2022 |
Olen ollut vanhemmillani loppiaisesta alkaen ja alkaa naurattaa. Äiti oli kerännyt kynttilänjämät ja sulattanut ne uudeksi ”kynttiläksi”. Uutta sydänlankaa oli saanut 2€/m. Mitään ei voi heittää pois.
Ehdotin, että tekisin tänään pitsaa. Kun heräsin aamulla, rasiaan oli jo raastettu joku juustonjämä. Pakastimesta oli kaivanut joulukinkun jämät, jotka oli kuutioinut hernesoppaa varten, mutta ne voi käyttää nyt tähän pitsaan. Minä sanoin, että ei tee mieli joulukinkkua käyttää täytteenä. Olin ajatellut hakevani katkarapuja, fetaa ja aurajuustoa. Ihan turha vanhempieni mielestä lämmittää autoa, kun täytteet löytyy kotoa. Säästäväisyys joka asiassa.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Ja nuorempi polvi syyttää sitten vanhempaa ikäluokkaa ilmastonmuutoksesta.
Nailed it!👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osataan säästää. Yleensä jos huomaan, että maito on alennuksessa, ostan monta tölkkiä. Teen riisipuuroa ja pannukakkua. Kananmunat tosin ostan aina tuoreena. En syö lihaa tai kalaa kovin usein tai isoja määriä kerrallaan. Viimeksi kun tein lohikiusausta, perunaa oli kilo, sipulia 3 kpl ja lohta vain 300 g. Salaisuus on pitkässä haudutuksessa, jolloin lohen maku leviää koko ruokaan. Jos meillä jää jotain hyvää juustoa vähän yli, teen kasvissosekeittoa. Ai että se saa hyvän säväyksen, kun laittaa joukkoon tai sopan päälle esim. homejuustoa, kipparia, parmesania yms.
Maito onkin niin kallista että kyllä kannattaa hamstrata.
Ei ole tullut mieleenkään pakastaa kinkkua. Miksi sitä pitää niin paljon laittaa, että jää syömättä jouluna? Tuo on niin ärsyttävää, että ihmiset kuvittelevat säästävänsä tekemällä liian ison määrän jotain ruokaa ja pakastamalla.
Kinkun paistamisen pituus on suoraan verrannollinen kinkun kokoon. Mitä isompi kinkku, sen kalliimpaa se on valmistaa. Pakastaminen vasta kustannuksia tuokin.
Aikoinaan kotitalouskoulussa laskettiin, paljonko maksaa säilyttää jääkaapissa ruokaa. Mitä vähemmän siellä on tavaraa, sitä pienempi määrä tarvitaan energiaa jääkaapin lämpötilan pitämiseen optimissa. Sama laskelma pitäisi tehdä pakastamisintoilijoille.
Minähän lämmitän mikrossa esim. veden keittoa varten, koska mikrossa kuumentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin liedellä saman vesimäärän kuumentaminen. Talvella jäähdytän ruuat sopivaksi ulkona ennen jääkaappiin laittamista. Elintarvikelämpötilamittari maksoi 6,90€ ja se on moneen kertaan maksanut sijoituksen takaisin. Kun ruoka on noin +6-asteista, siirrän sen jääkaappiin. Ei kulu energiaa ruuan jäähdyttämiseen. Pienistä teoista syntyy iso säästö. Kun teen pullia, teen niin pieniä, että kypsyvät 10 minuutissa. Kun teen täytekakun, leivon kääretorttupohjan ja kokoan siitä. Kääretorttupohja valmistuu 10-12 minuutissa, kun isoa kakkupohjaa pitäisi paistaa 45 min.
T. mummi 54 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa mitään kinkkuja pakastaa, mutta meillä onkin vähän eri tilanne, kun perheessä on 3 kasvissyöjää ja vain pienimmät lapset syö lihaa. Heille riittää niin pieni pala kinkkua, että se menee joulun aikaan kokonaan. Hernekeittoon kasvatan itse herneet kesällä talon seinustalla. Tuskin tulee halvemmaksi kuin ostaa kuivattuja herneitä kaupasta, mutta onhan ne itse kasvatetut luomua. Kotieläinpihalta ollaan aina saatu lantaa lannoitteeksi ihan ilmaiseksi. Sillä kasvaa hyvin herneet ja chilit ja perunat.
Niin, eli teille ei jäänyt tähteitä. Yllätys, ettei niitä silloin pakasteta.
Meillä on tapana, että ruokaa tehdään vain se määrä, joka itse syödään. Se on myös säästäväisyyttä, ettei tarvitse maksaa pakastamisesta tai säilömisestä. Luovuimme arkkupakastimesta jo vuosia sitten, koska se oli energiasyöppö. Nyt on vain pieni pakastin käytössä.
Säästämisessä taitoa on miettiä myös, millä tavalla säästää. Makuuhuoneiden lämpötilan laskeminen 19 asteeseen on tuonut monien satojen eurojen säästöt vuodessa meidän taloudessa. Kun vaihdettiin pankki sellaiseen, jossa ei ole palvelumaksuja päivittäisiin raha-asioihin liittyen, säästetään vuodessa 100 euroa.
Ylisuuren kinkun kypsymisaika on pidempi, eli sen valmistus maksaa enemmän kuin pienen. Monesti myös hukkaprosentti on isompi (ihra, nesteet). Sen säilyttäminen pakastimessa maksaa myös rahaa. Jokainen tekee itse valinnat, kuinka rahansa käyttää, mutta on olemassa myös oppaita, mikä on järkevää säästämistä.
Tämähän on kaikki hienoa, mutta mitään pahaa ei silti ole siinä, että mahdolliset tähteet käyttää hyväksi, eikä heitä hukkaan. Mieluummin pakastan kuutioina vielä tuoreen kinkun kuin jätän odottelemaan, josko joku ruokakunnasta sitä ehkä ylihuomenna söisi.
Maito on kallista, koska lehmän pito tulee kalliiksi lihan ollessa ylen halpaa.
Vettä siis rahdataan maitona Saksaa myöten.
Proteiinia siinä on vain 3% verrattuna soijajauheeseen (ihan maukasta) n.80 %(uskonko itse). Tätä ne koti!eläimet syövät.
Prosessina varsin tehokasta, not .
Syökää linssejä ja silakkaa(ei kaikkea minkeille).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun mielestäsi tuo voi olla naurettavaa, monen muun mielestä ihan järkevää.
Meillä tehtiin pitsaa tässä joku päivä, kaikki juustonkannikat keräsin jääkaapista ja joku lapsista ne raastoi. Pakastimesta otin päälliseksi metwurstia (sitä ei kannata pitkään pakastimessa säästää, se on niin rasvaista) ja jääkaapista pepperonia, lisäksi jokainen sai valita siitä mitä kotoa löytyi: herkkusienenpaloja, katkarapuja, paprikasuikaleita pakastimesta, fetaa, kinkkua ja oliiveja jääkaapista. Mitään ei tarvinnut erikseen lähteä kaupasta hakemaan ja kaikkien mielestä se oma pitsa oli tosi hyvää.
Varmasti saattaisin toimia eri tavalla, jos asuisin kävelymatkan päässä kaupasta. Nyt meillä on kuitenkin pitkä matka lähimpään kauppaan (ostoshelvettiin) ja näillä pakkasilla auton esilämmitys ja bensanhinnoilla bensankulutus tulisivat niin kalliiksi, että ei sinne yhden pitsan päällisiä lähdetä ostamaan. Viikon aikana jääkaapin ovessa olevaan listaan kirjataan puutteet, ja sen pohjalta teen kauppareissun. Kaupasta ostan myös tarjouksessa ja alennuksessa olevia tuotteita, jos ne ovat sellaisia, että meillä käytetään. Että ostin todellakin 2,99€/kg kinkun pakastimeen pääsiäistä varten, pääsiäisenä kun ei meinaa kinkkua löytyä.
Pääsiäiskinkku? Siis mitä ihmettä? Missä päin Suomea syödään kinkkua pääsiäisenäkin?
Minäkin ostan pääsiäistä varten kinkun. Ei se ole ainakaan mulle mikään perinne, jouluna niitä kinkkuja vaan on ja koska en pidä lampaasta, ostan kinkun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa mitään kinkkuja pakastaa, mutta meillä onkin vähän eri tilanne, kun perheessä on 3 kasvissyöjää ja vain pienimmät lapset syö lihaa. Heille riittää niin pieni pala kinkkua, että se menee joulun aikaan kokonaan. Hernekeittoon kasvatan itse herneet kesällä talon seinustalla. Tuskin tulee halvemmaksi kuin ostaa kuivattuja herneitä kaupasta, mutta onhan ne itse kasvatetut luomua. Kotieläinpihalta ollaan aina saatu lantaa lannoitteeksi ihan ilmaiseksi. Sillä kasvaa hyvin herneet ja chilit ja perunat.
Niin, eli teille ei jäänyt tähteitä. Yllätys, ettei niitä silloin pakasteta.
Meillä on tapana, että ruokaa tehdään vain se määrä, joka itse syödään. Se on myös säästäväisyyttä, ettei tarvitse maksaa pakastamisesta tai säilömisestä. Luovuimme arkkupakastimesta jo vuosia sitten, koska se oli energiasyöppö. Nyt on vain pieni pakastin käytössä.
Säästämisessä taitoa on miettiä myös, millä tavalla säästää. Makuuhuoneiden lämpötilan laskeminen 19 asteeseen on tuonut monien satojen eurojen säästöt vuodessa meidän taloudessa. Kun vaihdettiin pankki sellaiseen, jossa ei ole palvelumaksuja päivittäisiin raha-asioihin liittyen, säästetään vuodessa 100 euroa.
Ylisuuren kinkun kypsymisaika on pidempi, eli sen valmistus maksaa enemmän kuin pienen. Monesti myös hukkaprosentti on isompi (ihra, nesteet). Sen säilyttäminen pakastimessa maksaa myös rahaa. Jokainen tekee itse valinnat, kuinka rahansa käyttää, mutta on olemassa myös oppaita, mikä on järkevää säästämistä.
Minä säästän arkena syömällä edullisesti ja terveellisesti. Juhlapyhiä on vuodessa aika vähän, ja silloin on lupa syödä ja jopa tuhlata herkkuihin. Mielestäni se on todella vanha suomalainen perinne. Ei ennen syöty pitkin vuotta ja naposteltu ja katsottu kellosta, että kolmen tunnin välein on saatava proteiinipatukkaa tai muuta. Syötiin yksinkertaisesti, lanttua, naurista ja marjoja ym ja sitten juhlan tullen juhlittiin. Syötiin ja juotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleenkään pakastaa kinkkua. Miksi sitä pitää niin paljon laittaa, että jää syömättä jouluna? Tuo on niin ärsyttävää, että ihmiset kuvittelevat säästävänsä tekemällä liian ison määrän jotain ruokaa ja pakastamalla.
Kinkun paistamisen pituus on suoraan verrannollinen kinkun kokoon. Mitä isompi kinkku, sen kalliimpaa se on valmistaa. Pakastaminen vasta kustannuksia tuokin.
Aikoinaan kotitalouskoulussa laskettiin, paljonko maksaa säilyttää jääkaapissa ruokaa. Mitä vähemmän siellä on tavaraa, sitä pienempi määrä tarvitaan energiaa jääkaapin lämpötilan pitämiseen optimissa. Sama laskelma pitäisi tehdä pakastamisintoilijoille.
Minähän lämmitän mikrossa esim. veden keittoa varten, koska mikrossa kuumentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin liedellä saman vesimäärän kuumentaminen. Talvella jäähdytän ruuat sopivaksi ulkona ennen jääkaappiin laittamista. Elintarvikelämpötilamittari maksoi 6,90€ ja se on moneen kertaan maksanut sijoituksen takaisin. Kun ruoka on noin +6-asteista, siirrän sen jääkaappiin. Ei kulu energiaa ruuan jäähdyttämiseen. Pienistä teoista syntyy iso säästö. Kun teen pullia, teen niin pieniä, että kypsyvät 10 minuutissa. Kun teen täytekakun, leivon kääretorttupohjan ja kokoan siitä. Kääretorttupohja valmistuu 10-12 minuutissa, kun isoa kakkupohjaa pitäisi paistaa 45 min.
T. mummi 54 v.
Pakastimessa se ainakin menee niin, että mitä täydempi sen parempi. Turha sitä tyhjänä on jäädyttää ja ostaa sitten pienen pakastimen tai jenkkikaapin, jos ei tarvitse paljon tavaraa pakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Heittäisin ne helvetin kinkunjämät metsikköön! Mitään hyvää ruokaa niistä ei saa kun maistuvat lähinnä eltaantunelle.
Helvetin kinkunjämistä tiijä mittää. Mut possun kinkun jämistä tehdään hernesoppa leivinuunissa muhittamalla.
Eivät jääkaapissa eltaannu parissa kolmessa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makua saa maustaen vaikka kuivaan leipään, jonka keittää/paistaa padaksi kera jonkin lisukkeen.
Makuihin tottuu muutaman käytön jälkeen.
Halvaksi tulee cajenpippuri, chili esim. rasvan kanssa kuumentaen .
Eikö tuollainen säästäväisyys ole ihan järkevää?
Meillä ei kinkun rippeitä jäänyt, kun ei ole kinkkua. Äitini aina kinkun loput pakasti kuutiona todellakin valmiina käyttöön. Samoin sitä kinkkurasvaa löyty pakkasesta, kun se antaa makua kastikkeisiin.
MUTTA ei sitä joulukinkkua pitsaan laitettu. Eri kinkkuahan se on. Ja kauppaan pääsee jalan, jos jotain tarvii hakea.
Juustokannikoita pakastelen, kun niitä voi sitten käyttää gratiineissa ja kastikkeissa. yms. pakkanen on paljon käytössä. Esim makaronilaatikkoa, lasagnea, jauhelihakastiketta jne aina jää sen verran, että saa pari annosta pakkaseen. Saa muksut sitten ottaa sieltä, kun on kiireisempi päivä.
Musta oli hellusta käydä tyttärellä kylässä, kun huomasin hänen pakkasessaan pienten vaaleanpunaisten orthex purkkien armeijan. Kussakin oli vielä kanteen, teippiin kirjoitettu päivämäärä ja sisältö. Jotain on napannut mukaansa, vaikkei niitä erityisesti ole opetettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku päivitteli ison kinkun paistamisen kalleutta. Meillä paistetaan kinkut puu-uunissa, jolloin ihan sama, onko se iso vai pieni - uuni lämmitetään aina kuumaksi, jotta noki palaa pois pinnoilta. Suuri kinkku vaan muhii kauemmin siellä uunissa.
Arkkupakastin kannattaa pitää täynnä, jolloin se kuluttaa vähän energiaa, ei ole kovin järkevää jäähdyttää tyhjää ilmaa. Toiset pakastavat vettä, ettei pakastin ole tyhjänä. Meillä siellä on ruokaa.
Sytykkeistä: kun taloa lämmitetään puilla (mutta ei keskuslämmityskattilalla), niin sytykkeitäkin kuluu, tulisijoja on useita. Meillä puut tulevat omasta metsästä, tuulenkaatoja tms, joten ne ovat lähinnä kuusta ja jotain "roskapuita" tai haapaa. Koivua on vähän, joten tuohta tulee vähän, ja yllättävän vähän silppuakaan tulee. Kaikki kyllä hyödynnetään, mutta silti muutakin sytykettä tarvitaan. Yhdessä sytykekävyssä on vähemmän parafiinia/kynttilänjämää kuin niissä kaupan sytykepusseissa, en pidä niitäkään mitenkään riskinä tulisijojen käytössä. Pahempi on se, jos polttaa pelkkää koivua.
Teinien kanssa on järkevää pitää jääkaapissa aina saatavilla helposti käytettävää ruokaa, eli kun kerta keittää kattilallisen pastaa (makaroonia tai spagettia) tai riisiä, niin kannattaa keittää sen verran iso kattilallinen, että siitä riittää jääkaappiinkin laitettavaksi. Samoin lihapullia kun tekee, niin on ihan sama, onko se uunivuoka melkein täysi vai ihan täysi. Ja jos jotain jää ylitse juuri sen verran, että sen voi hyödyntää jossain suolaisessa piirakassa tai pitsassa, mutta juuri silloin ei ole sellaista tekemässä, niin minun mielestäni se kannattaa mielummin pakastaa kuin jättää jääkaappiin happanemaan.
Aloittaja naureskeli juustonkannikoiden raastamiselle - nehän on juuri omiaan pitsan päälle! KUKA täysijärkinen ei hyödynnä niitä pitsaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa mitään kinkkuja pakastaa, mutta meillä onkin vähän eri tilanne, kun perheessä on 3 kasvissyöjää ja vain pienimmät lapset syö lihaa. Heille riittää niin pieni pala kinkkua, että se menee joulun aikaan kokonaan. Hernekeittoon kasvatan itse herneet kesällä talon seinustalla. Tuskin tulee halvemmaksi kuin ostaa kuivattuja herneitä kaupasta, mutta onhan ne itse kasvatetut luomua. Kotieläinpihalta ollaan aina saatu lantaa lannoitteeksi ihan ilmaiseksi. Sillä kasvaa hyvin herneet ja chilit ja perunat.
Niin, eli teille ei jäänyt tähteitä. Yllätys, ettei niitä silloin pakasteta.
Meillä on tapana, että ruokaa tehdään vain se määrä, joka itse syödään. Se on myös säästäväisyyttä, ettei tarvitse maksaa pakastamisesta tai säilömisestä. Luovuimme arkkupakastimesta jo vuosia sitten, koska se oli energiasyöppö. Nyt on vain pieni pakastin käytössä.
Säästämisessä taitoa on miettiä myös, millä tavalla säästää. Makuuhuoneiden lämpötilan laskeminen 19 asteeseen on tuonut monien satojen eurojen säästöt vuodessa meidän taloudessa. Kun vaihdettiin pankki sellaiseen, jossa ei ole palvelumaksuja päivittäisiin raha-asioihin liittyen, säästetään vuodessa 100 euroa.
Ylisuuren kinkun kypsymisaika on pidempi, eli sen valmistus maksaa enemmän kuin pienen. Monesti myös hukkaprosentti on isompi (ihra, nesteet). Sen säilyttäminen pakastimessa maksaa myös rahaa. Jokainen tekee itse valinnat, kuinka rahansa käyttää, mutta on olemassa myös oppaita, mikä on järkevää säästämistä.
Ohis, mutta kinkunrasva ja -liemi käytetään, ei heitetä pois. Isoa kinkkua ei tietenkään paisteta, ellei ole syöjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ällöttää tuollaiset tavat, että pitää pilata pitsatkin tunkemalla niihin jämäkinkkua ja jotain jämäjuustoja. Vielä kun tungetaan kunnolla hiivaa taikinaan, että varmasti kohoaa, niin jo on makuelämys. Halvinta xtran ketsuppia vielä kunnon tomaattikastikkeen tilalle. Puistattavaa…
Meillä on jääkaappi ikäväkseni usein puolityhjä. Mies käy kaupassa noin 2 kertaa kuussa ja minä ne loput 8-10 kertaa. Näin on aina ollut. Ei siinä muuten mitään, mutta minullahan ei ole autoa eikä ajokorttia.
Joskus otan 8 v. ja 11 v. lapset mukaan ja tuodaan kerralla esim. 5 litraa maitoa, pari kiloa jauhelihaa, jäätelöä, ketsuppia, vissyä yms. Jos kävelen yksin, ostokset pitää mahtua tasan kahteen kassiin, koska enempää en jaksa kantaa. Meillä ei tule kovin paljon ylijäämäsapuskaa pakastettavaksi. Säästö syntyy siitä, että kotona ei ole ylimääräistä. Ehkä jotain nuudelia voi kaapissa olla muutama ylimääräinen paketti ja mies hamstraa kahvia tarjouksesta, mutta muuten ruokatarvikkeita on vain tarvittava määrä.
En. Ostimme onneksi niin vähän kinkkua että kaikki meni jo jouluna. Muuta lihaa sieltä kyllä löytyy niin ettei tartte tammikuussa lihaa kaupasta ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on jääkaappi ikäväkseni usein puolityhjä. Mies käy kaupassa noin 2 kertaa kuussa ja minä ne loput 8-10 kertaa. Näin on aina ollut. Ei siinä muuten mitään, mutta minullahan ei ole autoa eikä ajokorttia.
Joskus otan 8 v. ja 11 v. lapset mukaan ja tuodaan kerralla esim. 5 litraa maitoa, pari kiloa jauhelihaa, jäätelöä, ketsuppia, vissyä yms. Jos kävelen yksin, ostokset pitää mahtua tasan kahteen kassiin, koska enempää en jaksa kantaa. Meillä ei tule kovin paljon ylijäämäsapuskaa pakastettavaksi. Säästö syntyy siitä, että kotona ei ole ylimääräistä. Ehkä jotain nuudelia voi kaapissa olla muutama ylimääräinen paketti ja mies hamstraa kahvia tarjouksesta, mutta muuten ruokatarvikkeita on vain tarvittava määrä.
No tuo on sun oma valinta. Mitä olet valinnu miehen joka ei kuskaa sua kauppaan tai tee kauppareissuja sun kanssa. Ja ihan ite olet myös valinnut olla sanomatta hänelle että ois kiva jos yhdessä käytäis kaupassa.
Btw kauppareissuja varten voi hommata pyörällisen kauppakassin niin ei tartte kantaa niin paljon.
Odotan, että jouluiset kilon kasvissoseet maksavat 50 senttiä. Sitten meillä syödään kasvissosekeittoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on jääkaappi ikäväkseni usein puolityhjä. Mies käy kaupassa noin 2 kertaa kuussa ja minä ne loput 8-10 kertaa. Näin on aina ollut. Ei siinä muuten mitään, mutta minullahan ei ole autoa eikä ajokorttia.
Joskus otan 8 v. ja 11 v. lapset mukaan ja tuodaan kerralla esim. 5 litraa maitoa, pari kiloa jauhelihaa, jäätelöä, ketsuppia, vissyä yms. Jos kävelen yksin, ostokset pitää mahtua tasan kahteen kassiin, koska enempää en jaksa kantaa. Meillä ei tule kovin paljon ylijäämäsapuskaa pakastettavaksi. Säästö syntyy siitä, että kotona ei ole ylimääräistä. Ehkä jotain nuudelia voi kaapissa olla muutama ylimääräinen paketti ja mies hamstraa kahvia tarjouksesta, mutta muuten ruokatarvikkeita on vain tarvittava määrä.
No tuo on sun oma valinta. Mitä olet valinnu miehen joka ei kuskaa sua kauppaan tai tee kauppareissuja sun kanssa. Ja ihan ite olet myös valinnut olla sanomatta hänelle että ois kiva jos yhdessä käytäis kaupassa.
Btw kauppareissuja varten voi hommata pyörällisen kauppakassin niin ei tartte kantaa niin paljon.
Vähän ohis, mut ei kait se nyt oma valinta oo kellekään, jos puoliso ei osallistu kotitöihin tai kuskaa kauppaan. Ainakin mulla se miehen valinta meni niin, että seksikkäin, komein ja hyvä rakastaja. Tietysti se on 27 vuodessa muuttunut. Niin varmaan mäkin. Kun oltiin nuoria ja köyhiä, säästettiin jopa ranskanleivän jämät ja tein niistä köyhiä ritareita. Jos jäi aamupuuroa yli, mä reippaana pikkuvaimona tekaisin sämpylät iltapalalle. En mä enää jaksa. Jos jää yli ruokaa, heitän sen surutta pois. Sama on varmaan käynyt mun miehelle, mut vähän eri asioissa. Jos sille tuli villapaitaan reikä, se otti lankaa ja ompeli, kuten äitinsä oli opettanut. Se paikkasi pyörän kumitkin itse. Nykypäivänä se menis fillarikorjaamoon hakemaan ehjän renkaan.
Ja nuorempi polvi syyttää sitten vanhempaa ikäluokkaa ilmastonmuutoksesta.