Kuinka suuri osuus tutkimusartikkeleista on huuhaata, jotka tehdään vain, koska jonkun pitää saada julkaistua jotain?
Kommentit (31)
Kovatasoisissa lehdissä julkaiseminen ei ole mikään helppo nakki. Kyllä niissä aikamoiset pätevyysvaatimukset on.
Vierailija kirjoitti:
Artikkelit vertaisarvioidaan 2-3 ulkopuolisella tutkijalla, jotta huuhaata ei pääsisi läpi.
No mutta niillähän on herrasmiessopimus, että huuhaa päästetään läpi, koska näiden arvioijienkin pitää saada oma huuhaansa julkaistua.
En ole ihan ymmärtänyt sitä, kun väitetään, että tuo vertaisarviointi olisi jotenkin "puolueetonta/anonyymiä" tms.
Jos maailmassa yksi tutkija tutkii keltatäpläisten elefanttien parittelua, niin ei ole vaikeata arvata, kenen kirjoittama artikkeli on kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelit vertaisarvioidaan 2-3 ulkopuolisella tutkijalla, jotta huuhaata ei pääsisi läpi.
No mutta niillähän on herrasmiessopimus, että huuhaa päästetään läpi, koska näiden arvioijienkin pitää saada oma huuhaansa julkaistua.
Ei kirjoittaja voi vaikuttaa siihen ketä ne arvioijat ovat. Eikä edes saa tietää keitä he ovat. Et taida paljon ymmärtää tieteestä.
Suurin osa on täyttä sontaa.
Jossain vitamiinitutkimuksessa käytiin läpi julkaistuja tutkimuksia ja niistä 90% ei täyttänyt luotettavan tutkimuksen kriteerejä.
Riippuu huuhaan määritelmästä. Harvassa on tutkimus, jolla oikeasti on mitään merkitystä. On myös merkittävää tutkimusta, jonka tulokset pitää jakaa lukemattomiin (no pun intended) artikkeleihin, vaikka ne voisi hyvin julkistaa yhdessäkin. Kun jokaisesta julkaisusta palkitaan erikseen, tieto sirpaloituu pieniin osiin, joista se on kalasteltava esiin paljon vaivalloisemmin kuin siinä tapauksessa, että tutkijoiden ei tarvitsisi kikkailla julkaisujen määrää lisätäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa on täyttä sontaa.
Jossain vitamiinitutkimuksessa käytiin läpi julkaistuja tutkimuksia ja niistä 90% ei täyttänyt luotettavan tutkimuksen kriteerejä.
Tulipa se rehellinenkin vastaus sieltä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelit vertaisarvioidaan 2-3 ulkopuolisella tutkijalla, jotta huuhaata ei pääsisi läpi.
No mutta niillähän on herrasmiessopimus, että huuhaa päästetään läpi, koska näiden arvioijienkin pitää saada oma huuhaansa julkaistua.
Ei kirjoittaja voi vaikuttaa siihen ketä ne arvioijat ovat. Eikä edes saa tietää keitä he ovat. Et taida paljon ymmärtää tieteestä.
Silti on totta, että osa arvioijista ei ota hommaansa kovin tosissaan. Siksi kai julkaisut käytetään useammalla vertaisarvioijalla.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa on täyttä sontaa.
Jossain vitamiinitutkimuksessa käytiin läpi julkaistuja tutkimuksia ja niistä 90% ei täyttänyt luotettavan tutkimuksen kriteerejä.
Aika usein tutkijoilla (varsinkin ei-tieteellisillä aloilla kuten lääketiede) on oma agendansa, jota tutkimuksilla pönkitetään. Kun tutkijoilta puuttuu ymmärrys ja vastuu tieteen tekemisen merkityksestä, tuloksena on sitten jos jonkinlaista manipuloitua öyhötystä.
Vierailija kirjoitti:
En ole ihan ymmärtänyt sitä, kun väitetään, että tuo vertaisarviointi olisi jotenkin "puolueetonta/anonyymiä" tms.
Jos maailmassa yksi tutkija tutkii keltatäpläisten elefanttien parittelua, niin ei ole vaikeata arvata, kenen kirjoittama artikkeli on kyseessä.
Ei toki, mutta kyllä vertaisarvioijat voivat silti asiantuntemuksensa perusteella sanoa, onko tutkimus pätevästi toteutettu ja raportoitu. Arvioijia on useampia, niin on pienempi todennäköisyys, että olisivat kirjoittajan kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelit vertaisarvioidaan 2-3 ulkopuolisella tutkijalla, jotta huuhaata ei pääsisi läpi.
No mutta niillähän on herrasmiessopimus, että huuhaa päästetään läpi, koska näiden arvioijienkin pitää saada oma huuhaansa julkaistua.
Tätäkin on nähty. Havaintoaineisto n=20 on ihan kelvollinen, kun outflierit on poistettu havainnoista.
No suurin osa ei tuota mitään uutta, vaan sisältää aiempia tutkimuksia eri tulokulmasta tarkastellen. Tämä on suoraa seurausta siitä, että rahoitus myönnetään julkaisujen määrän mukaan. Laatu kärsii.
Julkaise tai kuole on yliopistojen tätä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa on täyttä sontaa.
Jossain vitamiinitutkimuksessa käytiin läpi julkaistuja tutkimuksia ja niistä 90% ei täyttänyt luotettavan tutkimuksen kriteerejä.
Missä tämä vitamiinitutkimus oli julkaistu? Oliko se tosiaan vertaisarvioitu, vai vitamiinifirman oma selvitys?? Kyllähän kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa ja kutsua sitä tutkimukseksi, mutta ei se siitä tiedettä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelit vertaisarvioidaan 2-3 ulkopuolisella tutkijalla, jotta huuhaata ei pääsisi läpi.
No mutta niillähän on herrasmiessopimus, että huuhaa päästetään läpi, koska näiden arvioijienkin pitää saada oma huuhaansa julkaistua.
Tätäkin on nähty. Havaintoaineisto n=20 on ihan kelvollinen, kun outflierit on poistettu havainnoista.
Outflierit? The truth is out there...
Ensin pitäisi määritellä, mitä tarkoitat ”huuhaalla”, jotta tämä keskustelu olisi mitenkään mielekäs. Itse tunnen vain yhteiskuntatieteiden alaa.
Yleisesti on todettu, että uudet, aiemmasta poikkeavia tutkimustuloksia esittävät artikkelit ovat yleisempiä kuin tutkimusjulkaisut, joissa vahvistetaan jo pitkään vallalla ollutta hypoteesia. Tämä on toisaalta ihan luonnollisesta sekä tutkijoiden oman motivaation että tiedeyhteisön mielenkiinnon näkökulmasta. Toisaalta vain kylliksi samanlaisia asetelmia toistamalla saadaan vakiinnutettua ja yleistyttyä tutkimustietoa.
Se on myös yleistä, että samasta aineistosta ja samasta asetelmasta tehtaillaan useita artikkeleita eri julkaisuihin, ja että niiden hypoteeseissä tai johtopäätöksissä on vain pieniä vivahde-eroja kokonaisuuden kannalta. Tämä on minusta ehkä se isoin ”huuhaa-ongelma”, koska akateeminen järjestelmä kannustaa ensisijaisesti julkaisemaan määrällisesti paljon, ei ensisijaisesti laadullisesti/sisällöllisesti uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelit vertaisarvioidaan 2-3 ulkopuolisella tutkijalla, jotta huuhaata ei pääsisi läpi.
No mutta niillähän on herrasmiessopimus, että huuhaa päästetään läpi, koska näiden arvioijienkin pitää saada oma huuhaansa julkaistua.
Ei kirjoittaja voi vaikuttaa siihen ketä ne arvioijat ovat. Eikä edes saa tietää keitä he ovat. Et taida paljon ymmärtää tieteestä.
Ei se nyt ihan noinkaan ole.
Why Peer-Review Fails
https://blogs.unimelb.edu.au/sciencecommunication/2019/10/22/48414/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelit vertaisarvioidaan 2-3 ulkopuolisella tutkijalla, jotta huuhaata ei pääsisi läpi.
No mutta niillähän on herrasmiessopimus, että huuhaa päästetään läpi, koska näiden arvioijienkin pitää saada oma huuhaansa julkaistua.
No ei voi olla, vertaisarviointi on anonyymiä. Et siis tiedä kenen sepustusta arvioit ja kuka sinun sepustuksiasi arvioi.
Vierailija kirjoitti:
No suurin osa ei tuota mitään uutta, vaan sisältää aiempia tutkimuksia eri tulokulmasta tarkastellen. Tämä on suoraa seurausta siitä, että rahoitus myönnetään julkaisujen määrän mukaan. Laatu kärsii.
Julkaise tai kuole on yliopistojen tätä päivää.
Lisäksi tutkimusmateriaalien hankintaa on tietoisesti vaikeutettu viime vuosina. Esim. Suomen kuuluisat rekisterit eivät ole nykyisin enää käytössä lääketieteen alan tutkimuksiin, tai mihinkään muuhunkaan, joten joudutaan käyttämään vanhoja datoja, joita on saanut kerätä esim. 10 vuotta sitten asianomaisten suostumuksella.
Vierailija kirjoitti:
Kovatasoisissa lehdissä julkaiseminen ei ole mikään helppo nakki. Kyllä niissä aikamoiset pätevyysvaatimukset on.
Bullshit.
Artikkelit vertaisarvioidaan 2-3 ulkopuolisella tutkijalla, jotta huuhaata ei pääsisi läpi.