Voiko rikas olla köyhän kaveri??

Tutustuin erääseen naiseen lapseni harrastuskerhossa. Olemme tavanneet muutaman kerran harrastuksen yhteydessä ja jutelleet. Lapset halusivat toistensa kylään, ja kysyin toisen lapsen äidiltä, jos hänen poika voisi tulla meille kylään leikkimään. -Ilman muuta lapsi voi tulla, voisin itsekin tulla teille kahville rentoutumaan. Minä olin että, joo...kyllä voisit tulla.

Tämä äiti ja lapsi tuli meille. Meidän koti on todella hieno moderni kivitalo, sekä sisältä päin että ulkoapäin. Talo suorastaan huokuu "meillä on rahaa". Vieraat aina haukkvat henkeä kun tulevat meille. Tällä kertaa tämän lapsen äiti oli, että onpa teillä hienot isot ikkunat.

Juttelimme kahvin äärellä. Sitten nainen sanoi, ettei voi kutsua minua eikä lastani heille kylään, koska heidän koti on ahdas ja ruokapöytä pieni. Tiesin sinä hetkenä, että meidän ystävyys ei tule jatkumaan, koska elintasomme on liian erilainen. Tai siis, tämä nainen ei itse halua kutsua vastavuoroisesti meitä hänelle kylään.

Olen pettynyt, sillä en olisi uskonut, että hieno kotimme olisi ollut esteenä ystävyyden syntymiselle. Mietin myös, että voiko varakas ja "köyhä" olla koskaan hyviä kavereita, kun vertailussa huomaa toiselle menevän paljon paremmin ja elää paljon leveämmin. Vertailu varmaan tuottaa tuskaa toiselle osapuolelle.

Haluaisin kuulla teidän muiden mielipiteitä, kannattaako jatkossa enää kutsua ketään puolituttavaa kotiin? Minä olen kutsunut kaksi muutakin ystäväperhettä kotiimme. Molemmat perheet myös haukkoivat henkeä, että hieno koti. Sen jälkeen emme ole koskaan saaneet kutsua heidän kotiin. Mistä tämmöinen vetäytyminen johtuu? Uskaltaako enää kutsua ketään kaveria kotiin? Meillä verhotkin melkein aina kiinni.