Mikä on ulkomaalaisten työläisten ahkeruuden salaisuus?
Olen hoitoalalla. Täytyy sanoa, että eri kulttuureista (esimerkkinä Thaimaa, Irak) tulevat todella ahkeria ja reippaita työntekijöitä. Erityisesti Irakilaiset ovat todella ahkeria, eivät pidä juuri vapaapäiviä. Kysyin kerran eräältä, eikö häntä väsytä, kun vapaapäiviä hänellä on n. kerran kolmessa viikossa. Hän sanoi "Ei ollenkaan. Työ ei minua väsytä, päinvastoin".
Thaimaasta tulee myös todella reippaita työntekijöitä. Aina iloisia, muutenkin kulttuuri todella ihmisläheinen ja uskaltaa koskea ja halata oikein reilusti vanhuksia. Vapaa-aikakin menee kaikkea puuhaillessa.
Suomalaiset eivät ole mielestäni noin reipasta kansaa. Onko kyse siitä, että eri kulttuurista ovat omassa maassaan tottuneet tekemään töitä jatkuvasti vai mikä on?
Kommentit (8)
Noinhan se työelämä menee monissa maissa. Pitkiä päiviä ja vähän vapaita pienellä palkalla. Suomalainen 8h työpäivä ja lomat tuntuu luksukselta.
Nuo lienevät niitä ihmisiä, jotka ovat nimenomaan lähteneet toiselle puolelle maailmaa tekemään töitä. Amerikkaan sata vuotta sitten lähteneet suomalaiset tunnettiin erittäin riuskoina työihmisinä.
Jokaista tuntemaasi irakilaista ahkeroitsijaa kohti on useampi hänen maanmiehensä, jota työnteko ei kiinnosta. Sinä vain et näe heitä.
Thaimaalaiset eivät oikein pysty kävelemään Suomeen laiskottelemaan, joten sieltä päin tullaan vasta sitten, kun on työpaikka odottamassa.
Saksalainen huoltomiehemme puhui miten heillä Saksassa töitä tehdään niin, että jäljestä voi olla ansaitusti ylpeä. Suomessa mennään sieltä missä aita on matalin.
Kun kokee tekevänsä isopalkkaista työtä lyhyellä työajalla, on helppoa olla ahkera. Suomalaisilla on toiset vertailukohdat palkalleen ja työajalleen.
Maailmaa jonninverran nähneenä ja nytkin ulkomailla asuvana voin sanoa että pääsääntöisesti suomessa työmoraali on päässyt luiskahtamaan parissa sukupolvessa aika alhaiseksi. Monissa maissa tilanne on se että sinä ja perheesi ei selviä hengissä jos et tee kovasti töitä, valtio ja sossu ei tule avittamaan. Myös ihmiset näkevät hyvin selvästi että opiskelemalla kovasti pääsee elemässä eteenpäin, mikä yleensä näkyy siinä että jos on opiskelulle on mahdollisuus niin alemmasta luokasta nuostaan keskiluokkaan yhdesäs sukupolvessa.
Selvästi tämä ei voi olla työntekoa ja opiskelua motivoivana tekijänä Suomessa. Kukaan ei kuole nälkään jos päättää jäädä vetelehtimään kotiinsa. Motivii pitää tulla jostain muusta kuin rahasta, muuten se ei ole pysyvää.
Tehdään vähän sinnepäin tai jätetään tekemättä. Kokemuksen perusteella koskee ainakin itäblokin maista tulevia
Eivät yleensä käytä alkoholia, jolla on veltostuttava vaikutus ja muitakin ikäviä lieveilmiöitä.
Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, ettei ihminen vapaa-aikaa kaipaa, vaan kiinnostavaa tekemistä.
Vähän naiivi aloitus. Raha.
Jos vaikka Ruotsissa maksettaisiin moninkertaista palkkaa kuin Suomessa ja levitettäisiin punainen matto eteeni ilosta jos tulisin, niin saattaisin olla minäkin yhtä ahkera. Tekisin mitä tahansa kelvatakseni.
Lopuksi bonuksena oleskelulupa ja kansalaisuus.