Lue keskustelun säännöt.
Viikkoraha: lapsen ikä, rahan määrä? Vastikkeetta vai työtä vastaan?
28.04.2015 |
Gallup.
Viikkoraha.
Minkä ikäinen lapsi?
Paljon saa viikkorahaa?
Saako viikkorahan tekemättä mitään?
Saako viikkorahan tekemällä jotkut sovitut hommat (mitkä ne on)? Mitä jos tekee osan hommista, saako osan rahasta?
Jos viikkoraha on normaalia suurempi, onko tarkoitus, että lapsi itse päättää suuremmatkin hankinnat, kuten vaatteet ja lelut ja ostaa ne itse rahoillaan?
Jos summa on todella pieni, on varmaan tarkoitus, että sillä ostetaan vain muutama tikkari? Ja vanhemmat rahoittaa sitten lelut ja vaatteet omasta pussistaan.
Mikä on mielestäsi sopiva määrä minkäkin ikäiselle ja täytyykö viikkoraha ansaita vai pitääkö se saada vastikkeetta?
Kommentit (19)
11-v saa 40e/kk. Vastineeksi koulu pitää hoitaa kiitettävästi.
Kotityöt kuuluu meillä kaikille, niistä en erikseen maksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi voitte kirjoittaa mikäli tiedätte kavereiden tai sukulaistenne viikkorahakäytännöistä
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 11:09"]
11-v saa 40e/kk. Vastineeksi koulu pitää hoitaa kiitettävästi.
Kotityöt kuuluu meillä kaikille, niistä en erikseen maksa.
[/quote]
Tuohan on suuri summa! Ostaako hän sillä siis kaikkea muutakin kuin vain karkkipussin? Mitä muuta ostaa? Mitä jos koulu ei hoidu kiitettävästi, onko vielä sellaista tilannetta tullut eteen?
10-v ja 12-v
Viikkorahaa saavat 5-10€.
Jos tekevät hoitavat kotityöt kunnolla niin saavat 10€, jos taas jättävät väliin niin saavat 5€. Eli tavallaan saavat sekä kotitöistä että myös "tyhjästä". :)
Sisko taas antaa lapsilleen 20€/kk. Kotitöistä maksaa erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talousasiantuntija Ron Lieber antoi vanhemmille vinkkejä viikkorahojen antamisesta Slate -lehdessä. Hänen mukaansa useimmat tekevät sen väärin - he aloittavat rahan antamisen liian myöhään, antavat liian vähän rahaa ja vastuuta ja sitovat rahan kotitöiden suorittamiseen, mutta eivät kiinnitä huomiota siihen, miten lapset käyttävät rahaa.
Aika ja määrä
Lieber kehottaa aloittaman viikkorahan antamisen alle kouluikäisenä, jolloin lapsi alkaa ymmärtää haluamisen ja tarvitsemisen eron.
Talousgurun ehdottama sopiva alkusumma on noin euro per ikävuosi. Viikkorahan pitäisi myös iän myötä kasvaa roimasti, mikäli siihen vain on varaa. Lieberin mukaan lapset janoavat vastuuta, ja sitä pitäisi antaa noin kymmenvuotiaasta lähtien. Sopiva rahasumma on sellainen, että lapsi voi ostaa jotain mikä miellyttää, mutta joutuu myös tekemään vaikeita valintoja ja budjetoimaan. Näin lapsi oppii tekemään taloudellisia päätöksiä jotka muistuttavat aikuisen elämää.
Palkkaa vain palkkatyöstä
Lieberin mielestä rahan ei pitäisi myöskään olla riippuvainen kotitöiden tekemisestä koska silloin lapsi pääsee valitsemaan, tekeekö hän kotitöitä ollenkaan. Mikäli rahalle ei ole tarvetta, roskapussin voi jättää viemättä. Vanhemmalle jää tällöin hyvin vähän neuvotteluaseita.
Lieberin mukaan kotitöiden tekemättömyydestä on parempi rankaista poistamalla muita etuisuuksia kuten ruutuaikaa. Toisaalta joutuvathan vanhemmatkin tekemään kotitöitä ilman maksua. Kokemus palkkatyöstä kannattaa jättää teini-ikään ja paikkaan, jossa on oikea esimies - ja potkujen uhka.
Vastuuta, arvoja ja rahankäyttöä voi opettaa monin muinkin tavoin, esimerkiksi ottamalla lapset mukaan miettimään sopivia hyväntekeväisyyskohteita. Mutta talouskasvatus alkaa muutaman euron viikkorahasta ja vapaudesta tehdä valintoja - myös sellaisia, joista vanhemmat eivät pidä, päättää Lieber.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 11:42"]
Talousasiantuntija Ron Lieber antoi vanhemmille vinkkejä viikkorahojen antamisesta Slate -lehdessä. Hänen mukaansa useimmat tekevät sen väärin - he aloittavat rahan antamisen liian myöhään, antavat liian vähän rahaa ja vastuuta ja sitovat rahan kotitöiden suorittamiseen, mutta eivät kiinnitä huomiota siihen, miten lapset käyttävät rahaa.
Aika ja määrä
Lieber kehottaa aloittaman viikkorahan antamisen alle kouluikäisenä, jolloin lapsi alkaa ymmärtää haluamisen ja tarvitsemisen eron.
Talousgurun ehdottama sopiva alkusumma on noin euro per ikävuosi. Viikkorahan pitäisi myös iän myötä kasvaa roimasti, mikäli siihen vain on varaa. Lieberin mukaan lapset janoavat vastuuta, ja sitä pitäisi antaa noin kymmenvuotiaasta lähtien. Sopiva rahasumma on sellainen, että lapsi voi ostaa jotain mikä miellyttää, mutta joutuu myös tekemään vaikeita valintoja ja budjetoimaan. Näin lapsi oppii tekemään taloudellisia päätöksiä jotka muistuttavat aikuisen elämää.
Palkkaa vain palkkatyöstä
Lieberin mielestä rahan ei pitäisi myöskään olla riippuvainen kotitöiden tekemisestä koska silloin lapsi pääsee valitsemaan, tekeekö hän kotitöitä ollenkaan. Mikäli rahalle ei ole tarvetta, roskapussin voi jättää viemättä. Vanhemmalle jää tällöin hyvin vähän neuvotteluaseita.
Lieberin mukaan kotitöiden tekemättömyydestä on parempi rankaista poistamalla muita etuisuuksia kuten ruutuaikaa. Toisaalta joutuvathan vanhemmatkin tekemään kotitöitä ilman maksua. Kokemus palkkatyöstä kannattaa jättää teini-ikään ja paikkaan, jossa on oikea esimies - ja potkujen uhka.
Vastuuta, arvoja ja rahankäyttöä voi opettaa monin muinkin tavoin, esimerkiksi ottamalla lapset mukaan miettimään sopivia hyväntekeväisyyskohteita. Mutta talouskasvatus alkaa muutaman euron viikkorahasta ja vapaudesta tehdä valintoja - myös sellaisia, joista vanhemmat eivät pidä, päättää Lieber.
[/quote]
Linkki unohtui: http://www.iltalehti.fi/perhe/2015030219287058_pr.shtml
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en saanut lapsena viikko- enkä kuukausirahaa. Kotitöitä en hirveästi joutunut tekemään, mutta se ylimääräinen aika pitikin sitten käyttää kouluhommiin. Muistan kadehtineeni viisikymppiä kuussa saavia kavereitani yläasteella - itse työskentelin tunnin tai pari viikossa kerhonohjaajana ja sain siis kuussa vajaa neljäkymppiä. Ja kaverit nettosivat tekemättä mitään... Mutta joo, tosta neljästäkympistä kustansin leffat, shoppailut ja keikkaliput. Tietty lisänä synttäri- ja joulurahat, joita sain isovanhemmilta satasen, isompana kaksi. Kevättodistuksesta sain jokaisesta kympistä 20 €, ysistä 10€ ja huonommista numeroista en mitään. Satasen tai kaksi sain tällä tavalla yleensä kesärahaa.
Vaikka lapsena ärsytti että viikkorahaa ei tipu, nyt olen kiitollinen. Opin rahan arvon (sen että vanhemmilta ei löydy taianomaista rahahanaa)
Mahdollisille omille lapsillenikaan en viikkorahaa anna.
T. 20 vee
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 11:45"]
Itse en saanut lapsena viikko- enkä kuukausirahaa. Kotitöitä en hirveästi joutunut tekemään, mutta se ylimääräinen aika pitikin sitten käyttää kouluhommiin. Muistan kadehtineeni viisikymppiä kuussa saavia kavereitani yläasteella - itse työskentelin tunnin tai pari viikossa kerhonohjaajana ja sain siis kuussa vajaa neljäkymppiä. Ja kaverit nettosivat tekemättä mitään... Mutta joo, tosta neljästäkympistä kustansin leffat, shoppailut ja keikkaliput. Tietty lisänä synttäri- ja joulurahat, joita sain isovanhemmilta satasen, isompana kaksi. Kevättodistuksesta sain jokaisesta kympistä 20 €, ysistä 10€ ja huonommista numeroista en mitään. Satasen tai kaksi sain tällä tavalla yleensä kesärahaa. Vaikka lapsena ärsytti että viikkorahaa ei tipu, nyt olen kiitollinen. Opin rahan arvon (sen että vanhemmilta ei löydy taianomaista rahahanaa) Mahdollisille omille lapsillenikaan en viikkorahaa anna. T. 20 vee
[/quote]
Sopiva rahasumma on sellainen, että lapsi voi ostaa jotain mikä miellyttää, mutta joutuu myös tekemään vaikeita valintoja ja budjetoimaan. Näin lapsi oppii tekemään taloudellisia päätöksiä jotka muistuttavat aikuisen elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11v ja 9v saavat 5e/viikko. Nyt tuosta summasta vähenee tietyn verran jos samalla viikolla wilmaan tulee merkintä tekemättömistä kotitehtävistä.
Oma huone pitää siivota perjantaisin jos haluaa lauantaina viikkorahan.
Hyvin menneistä kokeista saa extra rahaa.
Ja siis kyllähän mä rahaa sain, just ne lahjarahat mistä puhuinkin, mutta isompi summa köntässä opetti budjetoimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10, mulla sama.
Kaikki raha minkä itselleni sain niin oli sen työllä ansainnut. En silti koskaan valittanut, toki välillä harmitti kavereiden viikkorahojen "esittely". :D
T.22v
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 11:47"]
Ja siis kyllähän mä rahaa sain, just ne lahjarahat mistä puhuinkin, mutta isompi summa köntässä opetti budjetoimaan.
[/quote]
Miten ne isot rahaköntät kerralla olis eronnu pienemmästä viikkorahasta? Kun olit tyytyväinen ettet saanu viikottain pientä summaa, vaan sait kerralla ison köntän.
Pienemmän viikkorahan kanssa olisit oppinut myös miten säästetään pieniä summia, jotta vihdoin saavuttaa tietyn määrän rahaa, jolla saa himoitsemansa tuotteen x. Sulta jäi uupumaan säästämisen opettelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 11:45"]
Itse en saanut lapsena viikko- enkä kuukausirahaa. Kotitöitä en hirveästi joutunut tekemään, mutta se ylimääräinen aika pitikin sitten käyttää kouluhommiin. Muistan kadehtineeni viisikymppiä kuussa saavia kavereitani yläasteella - itse työskentelin tunnin tai pari viikossa kerhonohjaajana ja sain siis kuussa vajaa neljäkymppiä. Ja kaverit nettosivat tekemättä mitään... Mutta joo, tosta neljästäkympistä kustansin leffat, shoppailut ja keikkaliput. Tietty lisänä synttäri- ja joulurahat, joita sain isovanhemmilta satasen, isompana kaksi. Kevättodistuksesta sain jokaisesta kympistä 20 €, ysistä 10€ ja huonommista numeroista en mitään. Satasen tai kaksi sain tällä tavalla yleensä kesärahaa. Vaikka lapsena ärsytti että viikkorahaa ei tipu, nyt olen kiitollinen. Opin rahan arvon (sen että vanhemmilta ei löydy taianomaista rahahanaa) Mahdollisille omille lapsillenikaan en viikkorahaa anna. T. 20 vee
[/quote]
Sopiva rahasumma on sellainen, että lapsi voi ostaa jotain mikä miellyttää, mutta joutuu myös tekemään vaikeita valintoja ja budjetoimaan. Näin lapsi oppii tekemään taloudellisia päätöksiä jotka muistuttavat aikuisen elämää.
[/quote]
Häh :D Ihan fiksu musta kasvoi vaikken saanutkaan viikko tai kuukausirahaa. Alle kymmenenvuotiaana mulla oli noi todistusrahat, eli koulumenestyksestä riippuen se 100-200€ vuodessa käytettäväksi, kun lahjat sain lahjoina. Mutta mun mielestä yläasteikäiselle kaiken kustantaminen + kuukausirahan tyrkyttäminen on naurettavaa. Vanhemmillani oli periaate että jos halusin keikoille tms. ekstraa, omasta pussista piti maksaa.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 11:51"][quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 11:47"]
Ja siis kyllähän mä rahaa sain, just ne lahjarahat mistä puhuinkin, mutta isompi summa köntässä opetti budjetoimaan.
[/quote]
Miten ne isot rahaköntät kerralla olis eronnu pienemmästä viikkorahasta? Kun olit tyytyväinen ettet saanu viikottain pientä summaa, vaan sait kerralla ison köntän.
Pienemmän viikkorahan kanssa olisit oppinut myös miten säästetään pieniä summia, jotta vihdoin saavuttaa tietyn määrän rahaa, jolla saa himoitsemansa tuotteen x. Sulta jäi uupumaan säästämisen opettelu.
[/quote]
Jep, mutta viikkorahan oisin saanut tekemättä mitään. Lahjarahoilla yleensä ostin jonkun lahjan ja jos rahaa jäin laitoin loput säästöön - mielestäni tätä ei voi verrata viikkorahaan, yleensähän viikkorahalapset saavat syntymäpäivänään vanhemmilta lahjan, eivätkä siis viikkorahoillaan sitä osta. Todistusrahat taas olivat vastikkeellisia - ei sitä rahaa ois tippunut, jos en ois hyviä koulunumeroita saanut.
Ja siis en meinaa sitä, että kaikkien lapsien pitäisi niittää kymppejä, vaan todistuslahjonta pitäisi suhteuttaa lapsen tasoon. Esim. normaalisti kutosia napsivalle voi tarjota satasta jokaisesta kevättodistuksen numerosta, joka nousi seiskaan jne... Tietty tätäkin systeemiä voisi kritisoida sillä, että koulussa opiskellaan itseään, eikä vanhempiaan varten, mutta monesti hieman hukassa oleva koulumotivaati voidaan kyseenalaisellakin porkkanalla nostaa korkeammaksi.
Mä sain seiskaluokasta eteenpäin kuukausirahaa 20 euroa josta maksoin puhelinlaskuni ja loput jäi käyttöön. Ei siis paljoa mutta opinpahan säästämään. Vaatteita yms. vanhemmat toki ostivat jos tarvitsin (siis oikeasti tarvitsin eli farkut olivat menneet rikki, pieniksi...).
Kotitöitä kaikki perheessä tekivät tasapuolisesti, minulle esim. kuului ruoan teko ja tiskien hoito, pikkusiskolle pyykit, isälle imurointi... Ei mistään jaoista ollut sovittu mutta jokainen teki mistä tykkäsi eikä olisi tullut edes mieleen napista niistä. Koulumenestyksestä ei lisärahaa saatu, ymmärrettiin kyllä että koulua käydään vain itsemme vuoksi.
T. 22-vee
Lisäkysymys:
Minkä ikäselle on hyvä aloittaa viikkorahan anto mielestäsi?