Lue keskustelun säännöt.
Olen tehnyt sellaisen havainnon, että suurin osa ns. ADHD-lapsista
18.09.2006 |
jää vaille vanhempiensa huomiota! Meillä pihapiirissä on yksi tällainen poika, ja joka kerta kun näen häntä niin on ulkona yksin. Kun lähden läheiseen leikkipuistoon, poika seuraa perässä ja kokoajan huutelee " hei katso mua, nyt mä teen näin" tai kyselee jotakin.
Ja ei tämä poika ole ainut tapaus, olen nähnyt paljon muitakin. En väitä, että lapset voitaisiin " parantaa" viettämällä aikaa heidän kanssaan, mutta ei se pahitteeksikaan olisi!!
Kommentit (16)
heidät voisi ehkä " parantaa" pelkällä sylillä ja yhdessäololla....Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, kyllä tajuan ja voin kuvitella kuinka paljon voimia ADHD-lapsi verottaa. Mitä siitä? Ap
vai onko tuo poika jonka luokittelet adhd-lapseksi saanut ihan lääkärin/neurologin lausunnon ja diagnoosin?
Meillä adhd-lapsi on saanut kaikista eniten huomiota, koska on myös sitä osannut vaatia. Toki kasvattajana vanhemmat saattavat olla sylittämättä oli diagnoosia lapsella tai ei.
Tutustu kriteereihin miten adhd-diagnoosi annetaan lapselle.
on hän jälleen seuraavana päivänä uudestaan samaa huomiota vailla. Ad/hd lapset ovat kuin koiranpentuja joita koulutetaan ja he unohtavat saamansa huomion nopeasti.
On hyvin pitkälle persoona kysymys, kuinka huomionkipeitä ihmiset ovat jo lapsesta saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 11v- tyttö jolla tämä kyseinen diagnoosi , hänellä lääkitys siihen, voin hyvällä omalla tunnolla sanoa ,ettei" tauti" parane sillä, vaikka viettäisit lapsen kanssa 24h vuorokaudessa,
Tiesitkö muuten ,että nämä parjaamasi lapset ovat lahjakkaita lapsia ja monestikkin hyvin fiksuja koulussa , raskaitakin ovat, elämä on kuin kuminauha välillä on löysempää ja sit taas kiristyy tahti, niin ettei tiedä kenen hermo ekana katkeaa
On aivan sama, kuinka paljon huomiota ADHD-lapsi saa, vaikka hän saisi 24h huomiota, energisyys ei katoa eikä se että koko ajan pitää hänet huomioida.
Sinä et ikävä kyllä pysty samaistumaan asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä sitten hankkivat häiritsemällä tuntia jne. Meillä on eskarissa poika, joka höseltää kaikkien leikit pilalle. Ei ole diagnoosia. Veljensä on samanlainen, nyt jo koulun puolella. Olisi mielenkiintoista olla kärpänen katossa ja katsoa, joutuvatko aina olemaan huomiotta kotona, kun pitää sitten kerätä tavalla tai toisella katseet koulussa.
Meitä häiriköi 4v. sitten naapurin tyttö. Soitti ovikelloa ja pyysi päästä pissalle, juomaan, pyysi meidän esikoista (silloin 6v.) ulos, kun hän ei halunnut, pyysi että tulisiko edes pikkuveli (silloin 2v.). Syy miksi kotona ei voinut pissata/juoda oli, että isä tekee siellä töitä ja ei saa häiritä. Kaveria ulos tarvittiin, kun oli jo klo 19.30 ja silloin 7v. tyttö oli vielä ihan yksin kotona. Sääliksi kävi, vaikka myös ärsytti se ovikellon jatkuva pimputus!
Ehkä ap tarkoitti sitä, että esim. perheen muut ongelmat ja epävarmuus (esim. avioero, alkoholi, päihteet) pahentavat ADHD-lapsen oireita ja oloa. Ihan kuin ne vaikuttavat negatiivisesti myös terveen lapsen oloon ja käyttäytymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräskin äiti vain tiuskii lapselleen. On tosi ilkeä oikeastaan. Jos lapsi tekee jotain kivaa, siitäkin äiti löytää jotain moittimista. Ja lapsi yritää tuoda äidilleen tai sisaruksilleen tuliaisia, jos on ollut reissussa, äiti motkottaa että miksi tollaista paskaa toit. Ei edes sano kiitos. Eihän lapsella ole rahoja tuoda mitään ihmeellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestäsi ylivilkkaat ja huomionkipeät lapset ovat jääneet kotonaan huomiota vaille. Siinä väittämässä voi olla perääkin. Adhd taas on synnynnäinen, eikä se tosiaan parane, vaikka vanhemmat hyysäisivät lasta vuorokauden ympäri.
ADHD on keskittymis ja tarkkaavaisuushäiriö. eikä mikään tuhmuus ja kurittomuus häiriö. yksikään kuriton lapsi ei saa neurologilta ADHD diaknoosia.
itse olen yhden vilkkaan ja yhden kehitysvammaisen lapsen äiti ja nostan todella hattua ADHD lasten vanhemmille. ei ole helppo ADHD lapsen hoito. mielummin hoidan kehitysvammaista lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen lisäksi suurin osa vastaajista osasi kuitenkin käsittää ap:n alotuksen väärin. Ap:hän nimenomaan sanoi että varmaan monet ovat juuri näitä " puistoäitien" määrittämiä adhd-tapauksia ja että aivan liian moni saa adhd-diagnoosin vaikka se ei olekaan se oikea. Eli te, joilla on " oiekasti" adhd-lapsi, tiedätte, miten asiat ovat ja että teidän lapsenne on saanut todella paljon huomiota. Siispä ap oli oikeassa että osa ns adhd-lapsista ei ole oiekasti adhd-lapsia.
Monet vanhemmat puhuvat vilkkaista lapsistaan adhd-tapauksina ja varmasti puistokeskusteluissakin vilkkaista lapsista käytetään adhd-nimitystä ihan yleisnimityksenä. Ja ap on mun mielestä ihan oikeassa siinä, että moni tällainen vilkas tapaus voitaisin parantaa/hillitä yhdessäololla ja huomiolla... Meilläkin vauvan synnyttyä esikoisen huomiontarve oli loputon, mutta pitkällä aikavälillä yhdessä viettämämme aika on maksanut itsensä takaisin: lapsi on rauhoittunut.
Tänään juuri puhuin puistossa, että olimme eilen samaisessa puistossa porukalla ja siellä sitten näin yhden äidin jne. Kaikki äidit kiinnittivät huomion ihan väärään asiaan: oliko lasten isäkin puistossa? Ei heillä vaan! Olin aivan äimänä: eivätkö isät vietä aikaa lastensa kanssa? Enkä nyt tarkoita, että pitäisi mennä puistoon, mutta kyllä meillä isä päivittäin leikkii lasten kanssa, ulkoilee, potkii palloa jne.
kun en tunne yhtään adhd-tapausta. Omaa lasta joskus taannoin sellaiseksi tapaukseksi olen epäillyt, mutta hänen kanssaan olen kyllä aikaani viettänyt ja jopa ihan mielelläni. Vaikka väsyttä mutta on se kivaakin..