Sinä vanhempi, joka menet tabletin ja lapsen kanssa ravintolaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tabletti annetaan siellä ravintolassa, koska jos lapsi inahtaakaan, taas haukutaan. Ja ei, en antanut. Meidän lapsilla oli piirustuskassi mukana eli kun he olivat syöneet, he piirsivät. Toisinaan oli tarrakirjat.

Jännästi lapset osasi ennen olla hiljaa ilman mitään härpäkkeitä. Kehitykselle on hyvä tylsistyä. Aina ei voi olla kivaa ja jännää tekemistä ja se on vaan kestettävä. Se kehittää mielikuvitusta.

Kävin joku aika sitten mäkkärissä syömässä ja siellä oli äiti jonka tunki zombilapsen suuhun nugetteja. Suu aukesi kyllä mutta silmät oli naulittu ruutuun. Äiti ei saanut lapseensa mitään kontaktia, niin hypnotisoiva tabletti oli. Ihan helvetin surullista.

Elät varmaan Itsekin sen filosofian mukaan, että "aina ei voi olla kivaa".

Siksi et koskaan hermostu siitä että ravintolassa naapuripöydän lapset viihdyttävät itseään leikkimällä ja huutamalla sen tabletin sijaan.

Sinusta on varmaan ihanaa mennä ravintolaan harjoittelemaan sitä että aina ei voi olla kivaa.

Täh? Totta kai elän? :D En näprää ravintolassa puhelinta vaan katselen ympärilleni ja/tai keskustelen ruokaseurani kanssa hiljaisella äänellä. Bussissa katson maisemia. Lenkillekään en aina ota puhelinta mukaan mutta joskus on kiva kuunnella podcastia. SE ITSE TILANNE ON JO ITSESSÄÄN KIVA!

Omia lapsia ei ole mutta omasta lapsuudesta muistan, että ei silloin vanhemmat pörrännyt viihdyttämässä.  Muita ihmisiä ei saanut häiritä ravintolassa. Silloin esimerkiksi kehittelin kaikenlaista pääni sisällä ja opin kiinnittämään huomiota esim. ympäristön ykstyiskohtiin. 

Olen aika varma, että 90% lapsista oppii olemaan ravintolassa ilman älylaitetta, vaikka olisivat pienempinä saaneet sitä katsoa siellä, jos vain perheessä muut ovat ilman.

Toisaalta ihan hirvittävän moni aikuinenkin kaivaa nykyisin puhelimen esille heti, jos pitää yhtään odottaa missään.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrät sitten kun saat ap omia lapsia.

Jokainen hetki lapsen kanssa ei vaan voi olla kasvatusta. Ihan normaaleita niistä kasvaa vaikka katsovatkin ravintolassa tablettia.

Se voi myös olla aikuisen ainoa lepohetki.

Joku muu on tehnyt ruoan ja saat vaan syödä ja olla hiljaa. Eikä tarvitse edes siivota jälkiä.

Tämä. Kyllä joskus on ihan okei tehdä asiat helpollakin tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:lle ei kelpaa se, että lapselle otetaan viihdykettä mukaan ravintolaan. Mutta vielä enemmän hän vinkuisi jos sitä viihdykettä ei ole ja lapsi inahtaa pikkuisen tylsyyttään.

Mikä v ttu tuommoisia ihmisiä oikein vaivaa.

Lapsi käyttäytyy ravintolassa juuri niin kuin vanhemmat opettavat. Tabletti käteen niin vanhemmat pääsee helpommalla.

Ja miksi se on huono asia, jos lapsiperheen vanhemmat pääsevät jossain asiassa helpolla?

Pointti on se, että se on huonoa kasvatusta, se oikominen asioissa. Huono esimerkki, huono tapa, huonoa kaikki.

Kaikki on nykyään huonoja jos näitä mielensäpahoittajia jaksaa kuunnella. Osa vanhemmaksi kasvamista on näille jatkuville lyttäyksille turtuminen.

Ei se tabletti itsessään mitään haittaa, mutta se kun äänet pitää olla täysillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On Ap:llakin ongelmat. Minä näytän lapsille kännykkää tai tablettia pari kertaa vuodessa, kun joudutaan odottamaan jotain pitkään ja pitäisi olla suht siivosti. Viimeksi kun odotin nelivuotiaan kanssa kolme tuntia päivystyksessä jossa oli koronan vuoksi kerätty kaikki lelut pois. Ravintolassa en yleensä näytä, koska valitaan vain sellaisia paikkoja joissa on leikkipaikka ja silloin lapset leikkivät ennen ruokaa. Mutta ihan hyvin voisin näyttääkin enkä käsitä sellaisia ihmisiä kuin Ap jotka kehittävät muiden elämästä tällaisia ongelmia.

Mulla on tylsä työpäivä ja kehitin just susta viihdykkeen itselleni. Sohaisemalla ihan ite keksimääni aihetta. Kiitos siitä.

AP

Eli olet sairas ihminen joka nauttii aiheuttaessaan muille pahaa mieltä. No eipä siinä, taitaa olla nykyaikana melko yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On Ap:llakin ongelmat. Minä näytän lapsille kännykkää tai tablettia pari kertaa vuodessa, kun joudutaan odottamaan jotain pitkään ja pitäisi olla suht siivosti. Viimeksi kun odotin nelivuotiaan kanssa kolme tuntia päivystyksessä jossa oli koronan vuoksi kerätty kaikki lelut pois. Ravintolassa en yleensä näytä, koska valitaan vain sellaisia paikkoja joissa on leikkipaikka ja silloin lapset leikkivät ennen ruokaa. Mutta ihan hyvin voisin näyttääkin enkä käsitä sellaisia ihmisiä kuin Ap jotka kehittävät muiden elämästä tällaisia ongelmia.

Mulla on tylsä työpäivä ja kehitin just susta viihdykkeen itselleni. Sohaisemalla ihan ite keksimääni aihetta. Kiitos siitä.

AP

Eli olet sairas ihminen joka nauttii aiheuttaessaan muille pahaa mieltä. No eipä siinä, taitaa olla nykyaikana melko yleistä.

Jos pahoitat mielesi aloituksesta niin eikös se kerro, että tiedät itsekin tekeväsi väärin..... Miksi hankkia lapsia jos niiden kanssa ei jaksa kommunikoida?

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:lle ei kelpaa se, että lapselle otetaan viihdykettä mukaan ravintolaan. Mutta vielä enemmän hän vinkuisi jos sitä viihdykettä ei ole ja lapsi inahtaa pikkuisen tylsyyttään.

Mikä v ttu tuommoisia ihmisiä oikein vaivaa.

Lapsi käyttäytyy ravintolassa juuri niin kuin vanhemmat opettavat. Tabletti käteen niin vanhemmat pääsee helpommalla.

Ja miksi se on huono asia, jos lapsiperheen vanhemmat pääsevät jossain asiassa helpolla?

Pointti on se, että se on huonoa kasvatusta, se oikominen asioissa. Huono esimerkki, huono tapa, huonoa kaikki.

Kaikki on nykyään huonoja jos näitä mielensäpahoittajia jaksaa kuunnella. Osa vanhemmaksi kasvamista on näille jatkuville lyttäyksille turtuminen.

On olemassa myötäelämistä ja hyviä kötöstapoja. Siinä on aika hyvät eväät vanhemmaksi kasvamiseen. Jättäisin tuon turtumisen pois. Kaikki eivät ole mielensäpahoittajia, kuten et sinäkään.

Itse en kyllä ymmärrä missään tilanteessa sitä, että annetaan katsoa syödessä. En kotona enkä ravintolassa. Tähänkin olen törmännyt todella paljon. Syödessä keskitytään siihen ruokaan ja jutteluun.

Meillä lapsella oli sellainen nollasta sataan nälkäkiukku pienempänä ja ennakointi meni syömisen suhteen välillä pieleen, jos esim. aamu/välipala ei ollutkaan maistunut. Silloin kukaan ei olisi halunnut olla meidän kanssa samassa ravintolassa ja videon katselu säästi kaikkien hermoja. Nykyisin helpompaa, kun lapsi osaa itse lukea nälkäänsä paremmin.

T. tuo jonka lapsi sai pienempänä katsoa odotellessa, mutta ei enää 8-vuotiaana.

Minä annan tabletin tai puhelimen taaperolle ainoastaan siinä tilanteessa, että on pakko viihdyttää, ei nuku ja on just syöty, mutta silti vinkuu, huutaa ja kiukuttelee. Näitä kertoja on ollut tasan yksi eli laivalla annoin hetkeksi puhelimen. Emme päässeet laivasta pois, ei pystynyt nukkumaan laivalla ja selvästi yliärsytystä tuli kun oli niin paljon vilinää. Katsoi sitten puhelimelta lempipiirrettyään hiljaisella ja rauhoittui. Yleensä mukana piirustusvälineet tai sitten keksin jonkun leikin esim. löydätkö missä täällä on punainen tuoli tms.

Puhelin on ok, varsinkin riehuvan taaperon kanssa. Mielummin se että on sen kanssa häiritsemättä kaikkia hetken, kuin se että koitat sitä väkisin pitää siinä tuolissa ja huuto vaan yltyy, koska just nyt mikään ei ole hyvin.. Sellaista en hyväksy, että pidetään tabletti tai puhelin koko ruokailun ajan tai heti sen jälkeen esillä. Varsinkaan jos ei mitään puhuta tai keskustella, ei olla kohteliaita ja kiitetä esim. ruuasta ja seurasta. Sellaisia paljon näkyy, että koko perhe tuijottaa puhelinta ennen ruokaa ja ruuan ajan ja sitten poistuvat ravintolasta. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrät sitten kun saat ap omia lapsia.

Jokainen hetki lapsen kanssa ei vaan voi olla kasvatusta. Ihan normaaleita niistä kasvaa vaikka katsovatkin ravintolassa tablettia.

Se voi myös olla aikuisen ainoa lepohetki.

Joku muu on tehnyt ruoan ja saat vaan syödä ja olla hiljaa. Eikä tarvitse edes siivota jälkiä.

Just näin. Ihan oikeasti suomalaiset, rauhoittukaa vähän näiden lapsiasioiden kanssa. Reissasimme paljon esikoisen ollessa pieni (nyt toisen kanssa korona on estänyt) ja oli ihan tyypillistä, että nimenomaan paremmassa ravintolassa kun lapset haluttiin saada käyttäytymään, niin he saivat katsoa tablettia. Eikä kukaan katsonut kieroon. Meillä lomareissuilla muuten touhuttiin päivät, mutta illallisella lapsi oli päivän touhuttuaan jo sen verran purkanut energiaa, että tablettia saattoi hyvin katsoa sen aikaa kun vanhemmat söivät. Ei tietenkään silloin kun lapsi itse söi. Mutta en ymmärrä miten se on keneltäkään pois, jos me miehen kanssa halusimme nauttia pitkän illallisen ja lapsi oli tyytyväinen päivän päätteeksi kun sai hetken katsoa ohjelmaa. Lähti myös mielellään ravintolaan kun tiesi että syötyään saa katsoa. Aion vastakin toimia näin, kunhan kuopus on siinä iässä että voi katsoa (vauvan en antaisi).

Vierailija kirjoitti:

Itse en kyllä ymmärrä missään tilanteessa sitä, että annetaan katsoa syödessä. En kotona enkä ravintolassa. Tähänkin olen törmännyt todella paljon. Syödessä keskitytään siihen ruokaan ja jutteluun.

Meillä lapsella oli sellainen nollasta sataan nälkäkiukku pienempänä ja ennakointi meni syömisen suhteen välillä pieleen, jos esim. aamu/välipala ei ollutkaan maistunut. Silloin kukaan ei olisi halunnut olla meidän kanssa samassa ravintolassa ja videon katselu säästi kaikkien hermoja. Nykyisin helpompaa, kun lapsi osaa itse lukea nälkäänsä paremmin.

T. tuo jonka lapsi sai pienempänä katsoa odotellessa, mutta ei enää 8-vuotiaana.

Jos syödessä tekee jotain oheistoimintaa niin kylläisyyden tunne tulee viiveellä ja siten tulee syötyä enemmän kuin olisi tarve. Lapsista opetetaan ylipainoisia jo pienestä pitäen.

https://areena.yle.fi/1-50688664

Lapset viettävät aikaa ruutujen äärellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja jopa vauvat osaavat käyttää mobiililaitteita. Myös teinit ovat usein hyvin riippuvaisia älypuhelimistaan. Tiedetoimittaja Dan Riskin tutkii runsaan mobiilikäytön vaikutuksia mielenterveyteen ja oppimiseen.

Suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tabletti annetaan siellä ravintolassa, koska jos lapsi inahtaakaan, taas haukutaan. Ja ei, en antanut. Meidän lapsilla oli piirustuskassi mukana eli kun he olivat syöneet, he piirsivät. Toisinaan oli tarrakirjat.

Ryhmä-Hau täysillä on se ratkaisu ja kaikki asiakkaat ympärillä "viihtyvät". Lastahan ei kuulu kasvattaa stömään ja juttelemaan perheenjäsenten kanssa ravintolassa, oikotie on tabletti.

Ja kas, taas vittuillaan.

Lapset saavat annoksensa ensin, usein paljon aikaisemmin, minkä takia vanhemmilla kestää pidempään syödä.

Siinä vaiheessa kun lapset on jo syöneet ja itse vielä syömme, lapsillamme on lupa ottaa hiljaista tehtävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:lle ei kelpaa se, että lapselle otetaan viihdykettä mukaan ravintolaan. Mutta vielä enemmän hän vinkuisi jos sitä viihdykettä ei ole ja lapsi inahtaa pikkuisen tylsyyttään.

Mikä v ttu tuommoisia ihmisiä oikein vaivaa.

Lapsi käyttäytyy ravintolassa juuri niin kuin vanhemmat opettavat. Tabletti käteen niin vanhemmat pääsee helpommalla.

Ja miksi se on huono asia, jos lapsiperheen vanhemmat pääsevät jossain asiassa helpolla?

Se on kuule Saatanasta. Raataa pitää 24/7.

Hmm... kun meidän pojat olivat 1v ja 3v niin ei... eivät istuneet 30 sekuntia aloillaan ihmettelemässä maailmaa. Eivät piirtäneet, askarrelleet tai tarrakirjailleet tai mitään muutakaan. Veljen kanssa lähti ralli heti kun oma lautanen oli tyhjä.

Esimerkiksi matkoilla oli kuitenkin mukavaa, että minä ja isänsä ehdimme saada omaankin suuhun jotain. Tabletti oli aivan yliveto.

Kukapa uskoisi, että samat "kauhukakarat" ovat nyt hiljaisia ja sivistyneitä nörttejä. Onneksi taaperoiden ravintolakäytös ei ole koko totuus ihmisestä.

Mun lapset on jo lukiossa mutta voin vastata että siinä vaiheessa kun kävimme ravintolassa syömässä heidän ollessaan pieniä, toinen valvotti valtavasti astman takia.

Ja minä hoidin heitä, kotia ja työtäni usein viikkotolkulla yksin.

Se ravintolareissu oli luksusta ja todellakin istuin ja söin rauhassa ne kerrat. Lapsilla oli jokin peli, piirustuspaperia tms mukana.

Joskus katsoivat myös leffaa ilman ääntä.

Siis siinä vaiheessa kun olivat jo syöneet ja minä söin vielä.

Pienen lapsen annan katsoa, koska se nyt vain on miellyttävämpää muille ruokailijoille. Parempi, että lapsi istuu sen 20 min hiljaa, kuin häiriköi muita tai juoksee pitkin ravintolaa äiti tai isä perässä. 4-vuotiaat jaksavat keskittyä jo paremmin, eikä viihdykkeitä tämän iän jälkeen ole enää meillä tarvittu.

Mun puolesta mammelit saavat moralisoida ihan rauhassa. Mun lapset eivät ole traumatisoituneet, eivätkä menneet pilalle jos ne ovat katsoneet Pikku Kakkosta sen pari kertaa vuodessa ravintolassa ollessaan. 4- vuotiaina ovat jaksaneet odottaa jo ruokansa nätisti. Kerran 4-vuotiasta jopa häiritsi kovaääniset aikuiset, jotka eivät tienneet, ettei ravintolassa saa metelöidä.

Onko tullut mieleesi, että ehkä väsyneet vanhemmat ihan oikeasti haluavat syödä ravintolassa rauhassa? Kaikilla, esimerkiksi meillä, ei ole ketään lapsenvahteja eikä isovanhempia auttamassa ikinä. Sillä että saa käydä joskus hyvin syömässä valmiissa pöydässä voi olla iso merkitys esimerkiksi pienen lapsen äidin mielenterveydelle. Se taas heijastuu siihen, että äiti jaksaa paremmin kotona, mikä on taas positiivinen asia lapsen kasvulle. Kyllä tunnin tai pari lapsi voi olla olematta huomion keskipisteenä tai kasvatuksen kohteena. Joskus voi mennä siitä mistä aita on matalin ja olla olematta täydellinen. Ehkä joskus sinäkään et kyttää tai arvostele toisia ihmisiä ravintoloissa. :)

Muuten tuli mieleen, että kyllä minäkin taisin lapsena katsoa piirrettyjä pitserian pikkutelkkarista.

Kyllä silloin saa arvostella jos omaa ravintolakokemusta häiritsee naapuripöydän melske, on se sitten tabletista tai lapsen suusta.

Ja umpiväsyneet vanhemmat lepäävät varmasti paremmin jossain muualla kuin ravintolassa lasten kanssa. Tämän sanon siksi kun niin moni perustelee että väsyneen vanhemman pitää päästä ravintolaan lepäämään. Parempi vaihtoehto vaikka tilata ruokaa kotiin tai järjestää lapsenvahti ravintolakäynnin ajaksi jos on kovin rasittunut.