Kaveri laihdutti n. 30 kg ja laihduttaa yhä, pitäisikö huolestua?

Jos painoindeksi on alle 25 ja läskiä ei näy enää missään, niin voit sanoa kaverille että nyt vaikutat läskittömältä ja voit jälleen syödä ravintolassa kanssamme. Jos ei vieläkään syö niin jättäkää kotiin.

Kirjoitatkohan minusta? BMI yli 24 ja kyllä ajattelin muutaman kilon tiristää ennen kesälomia. Olen tehnyt pysyviä elämäntapamuutoksia ja niihin kuuluu kotiruoan suosiminen. Ruokavaliosta poikkeamisen syyksi ei riitä seuran vuoksi syöminen, ellen itse halua. Joillekin hyvin ylipainoisille asia on ollut vaikea.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 06:29"]

voit jälleen syödä ravintolassa kanssamme. Jos ei vieläkään syö niin jättäkää kotiin.

[/quote]

Ei voi, sillä jotta painonpudotus olisi pysyvä on omaksuttava pysyvästi uudet ruokailutottumukset, eikä palata vanhoihin, jolloin on kohta taas yhtä lihava kuin ennenkin.

:)

Joo ei ole läskiä näkynyt enää aikoihin vaan silti hän aina vain näyttää pienenevän. On jo niin hoikka että mulla alkaa oikeasti hälytyskellot soida.

ap.

No riippuu vähän mikä oli lähtötilanne. Ja paljonko kaveri nyt painaa. Jos on hyvä vauhti päällä niin haluaa varmasti päästä tavoite painoonsa ja sitten se painon alhaalla pitäminenkin on haasteensa. Sitä ei auta kaverit jotka pyytävät jatkuvasti ravintolaan syömään ja päivittelevät miten pitäisi jo painonpudotus lopettaa.

Itse olen tämän vuoden aikana pudottanut 16kg. Ja nyt alkaa tulla niitä kommentteja , että älä nyt enää pudota ja kohta susta ei ole mitään jäljellä tai tuo on jo sairasta!
Ihan oikeasti, syön oikeaa ruokaa viidesti päivässä ja teen treenin 3-4 kertaa viikossts sekä muutama lenkki viikossa.
Mitat nyt 160cm ja 75kg joten minulla on vielä yli 10kg pudotettavaa siihen että painoindeksini olisi edes alle 25.

Silti ihmiset alkavat olla kovin huolissaan liian vähäisestä painostani minä on mielestäni todella kummallista.

Reaktio siitä, että olet jo liian laiha on jännä. Painon pitäminen noinkin ison pudotuksen jälkeen voi olla jopa vaikeampaa kuin se pudottaminen. Ehkä ystäväsi haluaa varmistua siitä, että työllä ja vaivalla saatu tulos pysyy? Itsekin pudottelen ja mietin jo nyt, miten saan tällä kertaa pysyvän lopputuloksen. Pelottaa ja epäilyttää kovasti, olen miettinyt jonkin "hälytysrajan" laittamistakin painoon.

Tavoitepainoon kertoi päässeensä jo vuoden vaihteessa, oli silloin jo hoikka, mutta kun häntä olen sen jälkeen nähnyt on selvästi aina laihtunut edelleen. Tekee mieli sanoa, että älä enää. En minä ole koskaan kummemmin laihdutellut enkä ehkä ymmärrä millaista on sopeutua huomattavasti pienempään kroppaan. Mietityttää miksi niin hirveästi välttelee syömistä, syökö edes kotona kunnolla? Ei ole minun asiani ei, huoli vaan puskee läpi.

ap.

Hän siis painaa n 50 kg, eli on oikeasti laiha? Sinuna kysyisin hänen painoaan ja kun vastaus tulisi, niin sanoisin, etä älä nyt enää laihduta, menee jo ulkonäöllisesti huonompaan suuntaan. Helpompihan se painokin on pitää, jos ei laihduta itseään ihan keskitysleirikuntoon.

Sain kuulla "älä nyt enää laihduta" ja "syötkö sä enää mitään kun olet noin pieni" -kommentteja 85-kiloisena. Pari kommentoijaa oli selvästi hoikempia kuin minä. Vaikka laihtuminen olisi menossa liiallisuuksiin ja huoli olisi aiheellinen, tuollaiset kommentit on helppo ohittaa kun niitä kuuli ylipainoisenakin.

Muutos on niin raju, ettei mukana pysy laihduttaja itse tai kaveritkaan. Taustatiedoiksi kaivattaisiin arviota aloittajan omasta painoindeksistä ja arviota kaverista. Ap:n mielipide siitä, että ystävä on omaan makuun liian laiha, on aika subjektiivinen.

En tiedä mistä keksit 50 kg:n, mutta joo, voi olla että alittaakin jo sen. Sen verran tiedän että tavoitteensa oli 55 kg jonka kertoi saavuttaneensa. Noin 165-senttinen. Huolta moisten lukemien pähkäily ainakin minussa aiheuttaa.

ap.

Älä ainakaan sano, että älä enää laihduta! Sehän vain ärsyttää ja lisää vettä myllyyn, kokee sinut kateelliseksi.

Pyri viettämään toisen kanssa aikaa, jotta näet todellisen syömisen. Ehdota yhdessä ruuan tekemistä ravintolan/kahvilan sijaan. Kysy mitä toinen haluaisi laittaa?

Keskustele siitä miten toinen voi, kuuntele! Esim. Onko olo voimakkaampi/energisempi painonpudotuksen jälkeen? Onko kehon liikkuvuus ja voima lisääntynyt? Miten nukkuu? Mitä nyt toivoo? Näkeekö itsensä kauniina? Mikäli nämä asiat aidosti hyvin, hellitä huolesi kanssa? Mikäli taas asiat huonosti tai eristäytyy yhä enemmän itsekseen niin huoli voisi koskea syömishäiriötä...olisin ehkä muihin läheisiin / perheeseen yhteydessä. Viestintuoja eli asian puheeksiottaja voidaan aina "ampua alas", mutta jos taustalla luottamusta, kuuntelemista, keskustelua ilman jatkuvaa ohjausta tai tuomitsemista, voi puhe yhteys löytyä myös vaikean asian tiimoilta!

Itse 169/66, en näe minkäänlaista tarvetta laihduttaa saati lähteä tavoittelemaan mitään samanlaista 55 kiloa.

ap.

Totta on, että minullekin on laihtuessani sanottu, kun olen ollut vielä hieman ylipainoinen, eli BMI runsaat 25, että älä enää laihdu. Sanoja oli miespuolinen tuttu. En tiedä, oliko tarkoitettu kohteliaisuudeksi vai oliko oikeasti sitä mieltä. 55 kg ei nyt vielä ole liian vähän, jos menee alle 50, olisin enemmän huolissani. Mutta toki tuosta voi syömishäiriö olla kehittymässä.

Heitin 50 kg, koska yleensä sen painoiset on tosiaankin laihoja, toisin kuin esim 70 kg. Kyllä minusta tuossa pisteessä olevalle todellinen ystävä sanoo, että kandee keskittyä siihen painossa pysymiseen eikä lisälaihdutukseen. Jo pelkästään siksi, että on parempi laihduttaa vähän & pysyä ko painossa kui paljon & saada osa kiloista takas.

/9

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 07:40"]

Älä ainakaan sano, että älä enää laihduta! Sehän vain ärsyttää ja lisää vettä myllyyn, kokee sinut kateelliseksi. Pyri viettämään toisen kanssa aikaa, jotta näet todellisen syömisen. Ehdota yhdessä ruuan tekemistä ravintolan/kahvilan sijaan. Kysy mitä toinen haluaisi laittaa? Keskustele siitä miten toinen voi, kuuntele! Esim. Onko olo voimakkaampi/energisempi painonpudotuksen jälkeen? Onko kehon liikkuvuus ja voima lisääntynyt? Miten nukkuu? Mitä nyt toivoo? Näkeekö itsensä kauniina? Mikäli nämä asiat aidosti hyvin, hellitä huolesi kanssa? Mikäli taas asiat huonosti tai eristäytyy yhä enemmän itsekseen niin huoli voisi koskea syömishäiriötä...olisin ehkä muihin läheisiin / perheeseen yhteydessä. Viestintuoja eli asian puheeksiottaja voidaan aina "ampua alas", mutta jos taustalla luottamusta, kuuntelemista, keskustelua ilman jatkuvaa ohjausta tai tuomitsemista, voi puhe yhteys löytyä myös vaikean asian tiimoilta!

[/quote]

Kuulosti hyviltä ajatuksilta, kiitos. :) En ehkä ruuanlaittoa uskalla ehdottaa koska ei ole enää kylässäkään ottanut mitään vaikka olen tarjonnut. Syönyt aina jo kotona (onko...?). Täytyy jotenkin rauhallisesti koittaa puhua ja tunkeilematta liikaa, tiedän että sellaisesta herkästi ahdistuu.

ap.

Olen laihduttanut myös 30 kiloa, mutta nyt paino ollut samoissa monta kuukautta. Ihmiset kommentoivat, että laihdun yhä ja valokuvissakin huomaan eron. Ilmeisesti jotain tiivistymistä tapahtuu nyt. Nahka ja kudokset muokkautuvat ja tietysti liikuntaharrastuksetkin vaikuttavat, kun ennen en liikkunut lainkaan. Vähän sama juttu koko kehossa kuin raskausvatsan kanssa, maha on vuoden kuluttua eri näköinen, vaikka paino olisi sama.

Mä olen myös laihduttanut parikymmentä kiloa, ja täytyy kyllä todeta että se paino tulee tosi helpolla takaisin, jos on kerran ollut tuhti. Vaikkei enää virallisesti laihdutakaan, syömisiään joutuu kyllä vahtimaan. 

Muutama vuosi sitten laihdutin 70 kilosta 54 kiloon ja päätin että se on hyvä paino. Seuraavien kuukausien aikana paino kuitenkin tippui edelleen 47 kiloon (pituutta 164). Oli jotenkin hankala saada syömisiä tasapainoon kun oli koko ruokailurytmi muuttunut, itse olin melko sokea tilanteelle vaikka lähipiiri alkoi jo huomautella.

En oikein tiedä mikä tuossa auttaisi, koittakaa jotenkin vihjailla että pitää syödä että jaksaa liikkua eikä lihakset katoa tai tehkää yhdessä terveellisiä ruokia tai jotain. :/ Omalla kohtaa asia korjaantui itsekseen kun löytyi taas tasapainoa syömiseen ja liikkumiseen.

Heh. Piti oikein laskea paljonko pitäisi pudottaa noihin bmi rajoihin. 20=65 kg ja 25=81 kg. Tolkuton urakka, kun lähtöjä löytyy 109 kg. :(

Silloin kun painoin yli sata kiloa, ei ketään huolettanut terveyteni tai kiinnostanut painoni. Kun aloin päästä vakavasta ylipainosta lievän puolelle, johan alkoi huolettaa. Vihjauksia syömishäiriöistä sun muuta kevyttä, ei yhtään onnittelua. Mistään ruokien laskemisen paljastamisesta tai epäterveellisestä hötöstä kieltäytymisestä vasta riemu repeää. Pudotettavaa on kuitenkin vielä parikymmentä kiloa jäljellä. Alan olla sitä mieltä, että nämä "ystävät" ovat lähinnä kateellisia, koska huomaavat että hekin voisivat parantaa elintapojaan ja päästä eroon sairauksistaan, joten ristiriita täytyy jotenkin selittää painamalla minua alas.

En nyt väitä että tästä on kyse ap:n kohdalla, mutta tällaiset kokemukset ovat niin yleisiä muillakin onnistuneita elämäntapamuutoksia tehneillä, että sitä täytyy aina vähintään rehellisesti miettiä, mielellään ennen suun avaamista. Varsinkaan kenenkään ei tarvitse juoda alkoholia tai syödä huonoa ruokaa toisten miellyttämiseksi, oli paino mikä hyvänsä.