Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

ny riittää, auttakaa eron kokeneet

Vierailija
24.04.2015 |

Kuka sanoikaan ettei saa erota pikkulapsiaikana? Mun mies on ihan uskomattoman itsekäs, vaikka valittelisin väsymystä pienten lasten kanssa kodin pyörittämisestä, saattaa hän luuhata tuntikausia jossain ja kun tulee ei laita rikkaa ristiin, vaan välillä jopa IHMETTELEE miten koti voi olla niin sekaisin eikä ruokaa ole (hänelle) pöydässä. Miten voi olla niin sokea ja tympeä omaa vaimoaan (ja lapsiaan) kohtaan ettei omaa osuuttaan jaksa hoitaa? Tänään tajusin kuinka vapaa oisin jos vaan erottais mutta sama vanha kuvio: voinko rikkoa lapsilta kodin vai kuinka kauan pitää katella kun toinen ei vaa muutu. Ja voiko/kannattaako ees odottaa muuttuvan? Minkä myötä jos ei lasten, iänkö? Huoh..

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna mennä! Jos mies ei puheesta tokene, lähde. Kokemuksesta sanon, että elämänlaatusi paranee (ei enää miestä passattavana).

Vierailija
2/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies ei tosiaan puheesta tokene. Silloin kun on hyvällä tuulella on ihana ja huolehtii kivasti lapsista mutta ei pysty ryhdistäytymään ja omistautumaan perheelle sillä tavalla kun toivoisin. Välillä mietin ettå onko mulla oikeutta määritellä millainen hänen pitäs olla mutta jatkuva vääntäminen ihan perusasioista alkaa kyllästyttää...eikä anna lapsillekaa hyvää kuvaa ihmisten välisistä suhteista saati siitä ihan normi asioiden hoitamisesta..

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terapiaan? Kissa pöydälle? Luultavasti jos nyt eroat niin mies ei tajua miksi.

Vierailija
4/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos eroat, niin oletko varma, että tuut koskaan löytää paremman tasoista miestä kuin nykyisesi? Todennäköisesti seuraavakin mies on sellainen, että ei jaksa yh-äidin lapsia hoitaa vaikka hoitaisikin kodin. :( Mieti tarkkaan.

Vierailija
5/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämä helpottuu huomattavasti ilman miestä ja sitä kaikkea negatiivista narinaa, jota aikoinaan jouduin kuuntelemaan. Oman kodin rauhaa ei voita mikään. Lapset ovat uskomattoman sopeutuvaisia, kunhan perustarpeet ja -turvallisuus on turvattu. Ennemmin tyytyväisesti yksin, kuin huonossa parisuhteessa (ja perhehelvetissä) kaksin.

Vierailija
6/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:31"]Jos eroat, niin oletko varma, että tuut koskaan löytää paremman tasoista miestä kuin nykyisesi? Todennäköisesti seuraavakin mies on sellainen, että ei jaksa yh-äidin lapsia hoitaa vaikka hoitaisikin kodin. :( Mieti tarkkaan.
[/quote]
Nää kommentit hiiteen. Olin vastaavanlaisen miehen kanssa ennen lapsiani ja juuri tätä tuli joka tuutista "saatko varmasti paremman." Itsen JA LAPSIEN kannalta on parempi olla vaikka YKSIN kuin noin huonon miehen kanssa. Oma kusipääni kulutti minut aivan loppuun ilman lapsiakin ja vaihtamalla parani. Tajusin onneksi itsekin että olen yksinkin onnellisempi kuin itsekeskeisen miehen kanssa. Muista sinäkin se! Heivaat tuommosen ukon josta ei oo mihinkään, vaihtamalla paranee, kokemusta on!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajatteletko tosiaan, että ero ratkaisisi ongelmasi? Tuskinpa. Mies säilyy lastesi isänä, kun kerran olet hänet sellaiseksi valinnut. Onko sinusta parempi, että hän on huono isä lasten luonapidon aikana ilman että pääset yhtään vaikuttamaan asiaan kuin että olet sentään itse paikalla?

Arkesi ei helpotu erosta yhtään, joudut vain hoitamaan yksin todella ihan kaiken kotona. Useimmat huomaavat vasta eron jälkeen, miten paljon helpompaa perhee vetäminen kahdestaan sitten kuitenkin oli. Lisäksi ero on lähes aina taloudellinen katastrofi. Ei tarvitse kuin katsoa tuttavapiiriä; eronneilla on pienemmät asunnot ja niukempi elämä. Niillä, jotka eivät ole eronneet, on kakkosasunnot ja veneet. Tai mitä nyt sitten kenelläkin on.

Olen itse eronnut enkä suosittele kenellekään ennen kuin on ihan pakko. Jos itsellä on tylsää, ei eroaminen sitä tilannetta ratkaise.

 

Vierailija
8/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Kuinka vapaa olisin jos vaan erottais!" Ihanko oikeesti? Ei kai sinun vapautesi menetys miehestä ole kiinni vaan lapsista. Ajattelitko jättää miehen ja lapset keskenään? Muussa tapauksessa olet eron jälkeen entistä pahemmin kiinni kotona. Nyt vähän realismia peliin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä kuuntele näitä jotka haluaa pitää jotain kulissiavioliittoja yllä. Lapset aistii kaiken ja niistä tulee ihan yhtä vinksahtaneita kuin teidän parisuhteestakin jos ette eroa. Miehelle kannattaa toki sanoa miten asiat on ja jos ei muutosta tule niin sitte näytä ovea. Kyllä tasapainoisista yh-perheistä tulee tasapainoisempia lapsia kuin riitelevistä kulissiperheistä joissa isä nukkuu eri makuuhuoneessa kuin äiti ja lapset ovat riitojen ja tuollaisen "miten täällä on näin sotkuista" -vähättelyn keskellä...

Vierailija
10/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin suosittelisin lähtemistä. Itse olen kokenut lapsuudessani vanhempien riidat ja eron. Yh-äidin kanssa asuessa en tuntenut oloani pahaksi, vaan nuo riidat satuttivat enemmän. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:38"]Elämä helpottuu huomattavasti ilman miestä ja sitä kaikkea negatiivista narinaa, jota aikoinaan jouduin kuuntelemaan. Oman kodin rauhaa ei voita mikään. Lapset ovat uskomattoman sopeutuvaisia, kunhan perustarpeet ja -turvallisuus on turvattu. Ennemmin tyytyväisesti yksin, kuin huonossa parisuhteessa (ja perhehelvetissä) kaksin.
[/quote]

Näin! Huono puoliso voi hyvinkin tehdä onnettomaksi, joka korjaantuu yksinkertaisesti eroamalla. Ihmiset turhaan pelkäävät "yksin"oloa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi neljä