Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun on tarpeeksi kauan pois työelämästä, niin ei sinne enää
24.04.2015 |
takaisin kaipaakaan! Työ on usein vain kauhea stressinaiheuttaja ja vapaa-ajan häiriötekijä! Lisäksi työpaikat nykyään täynnä kiusaamista yms. ihmissuhdesotkuja. Harva on täysin tyytyväinen työhönsä. Elämän sisällön ja merkityksellisyyden tunteen voi onneksi saada muustakin kuin työstä. Ensin vaan täytyy päästä yleisen halveksunnan yli kun olet työtä vailla , niin olet joidenkin silmissä lähes ihmisarvoton. Kun saa itsensä pidettyä hyväitsetuntoisena ja aktiivisena ja jos rahat riittää perusasioihin, niin työttömyys tai osa-aikainen työ voi olla ihan helpotus. Itse teen noin 10-20 tuntia viikossa palkkatyötä, ja siihen lisäksi saan soviteltua päivärahaa, ja tuntuu, että elämä hymyilee! Paljon vapaa-aikaa ja ihan talouskin ok! Lähipiirini kokoaikaista työtä tekevät ovat lähes kaikki työhönsä stressaantuneita ja uupuneita. Heidän elämänsä keskiössä on selviytyä työstä ja sen tuomasta väsymyksestä ja ahdistuksesta, surullista sivusta seurattavaa!
Kommentit (20)
Mulle tulee hyvä olo siitä, että olen töissä ja tienaan omat rahani ja niillä rahoilla voin ostaa kaikkea kivaa itseleni ja lapsille. Haluan myös tuntea itseni tarpeelliseksi.
Tämä on mulle tärkeää. Jos se ei ole sulle tärkeää, niin ei sitten, mutta koita ymmärtää niitä, jotka saavaat elämänilonsa työtä tekemällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 11:34"]
Mulle tulee hyvä olo siitä, että olen töissä ja tienaan omat rahani ja niillä rahoilla voin ostaa kaikkea kivaa itseleni ja lapsille. Haluan myös tuntea itseni tarpeelliseksi.
Tämä on mulle tärkeää. Jos se ei ole sulle tärkeää, niin ei sitten, mutta koita ymmärtää niitä, jotka saavaat elämänilonsa työtä tekemällä.
[/quote]Ja mites se kiusaaminen ja ihmissuhdesotkut ja stressi..? Sivuutat sen ettei lainkaan haittaa vai oletko niin onnellisessa asemassa ettei omalla työpaikallasi esiinny sellaista?
Etenkin työttömät joita sijoitetaan sinne tänne pätkätöihin/palkkatukitöihin yms ovat alinta kastia vakityöntekijöiden mielestä jotka kokevat oikeudekseen mitätöidä ja aliarvioida näiden työllistettyjen ja sijaisten koko ihmisarvoa, älykkyyttä ja kokemusta ei arvosteta vaikka sitä olisi enemmänkin kuin näillä paremman luokan kansalaisilla.
Eli ymmärrän hyvin ap:ta. Minäkin haluan elättää itseni ja ostella kaikkea tarpeellista ja kivaa mutta en mielenterveyteni ja elämäniloni kustannuksella.
Ap tässä vastailee. Jäi otsikosta pois että tarkoitin lähinnä pois kokoaikaisesta työstä! Olen samoilla linjoilla nelosen kanssa, oma mielenterveys ja jaksaminen tärkeämpää kuin huono työpaikka. Mulle ei ole tärkeää ostella jotakin kivaa, ainoastaan tarpeellisen ostaminen on mun juttu. Työn tekeminen jotta voisi ostella ja kuluttaa ei tuo mulle mielihyvää vaan voin pahoin shoppailusta. Isolla palkalla ei voi ostaa mielenrauhaa, ainakaan mun kohdallani. Itsensä tarpeelliseksi tunteminen on toki tärkeää, mutta sen voi tehdä muullakin tavalla kuin palkkatyössä! Ymmärrän kyllä ihmisiä, joille työ tuo iloa, mutta tunnen heitä valitettavan vähän. Monilla on stressiä ja uupumusta, joihin ei auta tulevan palkkapäivän mielessä pitäminen. Ja tosiaan, olen tällä hetkellä osa-aikaisesti työssä, olen ollut myös välillä työttömänä, ikävin vaihe ollut kuitenkin se, jolloin olin kokopäivätöissä, jossa huono työilmapiiri yms. Nyt mulla on aikaa olla läsnä läheisille, mulla on monia, jotka todella tarvitsevat minua.
Aloitus ja ap:n kommentti no 14 ei kyllä ole linjassa keskenään. Aloituksessa ap kehuu vapaa-aikaa ja sovitellun päivärahan mahdollistamaa pientä työmäärää. Myöhemmin taas ap antaa ymmärtää ettei pieni tuntimäärä ole oma valinta. Mikäköhän on totuus..?
Kuten jo edellä totesin, joskus ei ole vaihtoehtoja ja silloin tuet ovat ok. Mutta jos ihannoi tukien varassa elämistä, jotta saisi käyttää aikansa miten tahtoo ilman "paskaa" työvelvoitetta, niin silloin yhteiskunta on epäonnistunut tällaisen henkilön kohdalla.
-7
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 17:31"]
Olen samaa mieltä seiskan kanssa. Jotta yksi ap:n kaltainen voi nauttia vapaa-ajastaan ja kuitenkin hänen taloutensa on "ihan ok", täytyy useamman ihmisen tehdä täyttä työviikkoa, uupua, stressata, viettää vähemmän vapaa-aikaa ja olla vähemmän lastensa kanssa, jotta niillä veroilla kustannetaan ap:n ylimääräinen vapaa-aika. Jos kaikki ajattelisivat kuin ap, millä sitten elettäisiin? Kreikan tyyliin ulkomaisilla avustuksilla?
[/quote]
No höps hei. Meillä useimmilla on ihan työehtosopimus, eikä tänä päivänä tosiaankaan saa tehdä ylitöitä, se on työnantajalle liian kallista työaikaa. Ja lähes joka ikisen oven takana on pitkä rivi työttömiä valmiina tulemaan töihin. Ei heistä tarvitse kuin valita pätevin, jos työtä alkaa olla liikaa. Se, että ihmiset uupuvat työssään, ei tosiaan johdu siitä, että työhaluisia työttömiä ei olisi, vaan ihan muista syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä teen 10-25 tuntia viikossa töitä enkä saa mitään soviteltua päivärahaa. En ole hakenutkaan, ei ole muiden asia elättää mua kun pystyn sen itsekin tekemään. Eri asia jos olisin töissä 40h/kk, sitten ehkä, koska jos siinä tilanteessa olisin niin se olisi varmasti ainoa työpaikka, minkä olisin saanut.
itse olen työni valinnut, nautin siitä ja nautin myös vapaa-ajasta. En haikaile kokopäivätyötä. Mutta en tosiaan nosta mitään tukia keneltäkään, koska tulen toimeen ilmankin. Ei tässä rikastu, mutta kaiken ostan omilla rahoillani.
onhan se nyt vähän hassua, että jos kykenee normaalisti töihin, mutta ei vaan halua tehdä töitä yhtä paljon kuin muut, niin saa palkan päälle vielä päivärahaa :D
Kiva. No mä jatkan kokopäivätyötä ja verojen maksamista, jotta on varaa maksaa sulle päivärahat. Nauti hei! Onnee! Haista vittu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ei voi valita. Toisilla ei töitä ja kaikessa työssä ei voi vähentää tunteja tai saa lähteä kokonaan.
On olemassa työnantajia,jotka tarjoavat työntekijälle vain hyvin pieniä viikkotuntimääriä. Minun työnantajani on sellainen, siksi teen vaihtelevasti tuon 10-20 tuntia viikossa, kyse on keikkatyöstä, joten tuntimäärä ei ole minun valintani. Mutta kun otin työn vastaan, lupauduin tällaiseen järjestelyyn ja se onkin osoittautunut omalla kohdallani tosi toimivaksi. Perheellinen ihminen, jolle tarjotaan tuota 10-20 tuntia viikossa tai vaihtoehtoisesti ei työtä ollenkaan, varmaankin tyytyy saamiinsa tunteihin. Olisi järjen köyhyyttä ola hakematta soviteltua päivärahaa tässä tilanteessa, kun tunteja niin vähän ettei sillä perheellinen elä. Olen kuitenkin maksanut palkastani vuosikymmenet työttömyyskassaan rahaa, joten kun nyt työtilanteeni on tämä, saan ihan oikeutetusti hakea sen tuen, joa minulle ja vastaavassa tilanteessa oleville kuuluu. Ja vielä huom. , työnantajani ei ole vielä kertaakaan tarjonnut suurempaa viikkotuntimäärää. Pitäisikö minun siis irtisanoutua koska työtunteja on niin vähän ja jäädä kokonaan työttömäksi? Ei todellakaan! ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saa töitä vaan sen runsaan 10 tuntia viikko, niin miksei hakisi soviteltua päivärahaa. Sehän on ihan oikeutettua hakea, jos kerran ei enempää työtunteja saa. Minkä kultaisen kruunun saa ihminen,joka sinnittelee 10 viikkotunnin palkalla? Ei mun mielestä mitään muuta kuin tyhmyrin leiman, mutta toki voi olla ilmankin jos se hyvältä tuntuu!
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 17:58"]
Kiva. No mä jatkan kokopäivätyötä ja verojen maksamista, jotta on varaa maksaa sulle päivärahat. Nauti hei! Onnee! Haista vittu!
[/quote]
Seuraava yt-kierros vapauttaa sinutkin työn ikeestä.
Onnee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin ei voisi olla tyytyväinen siihen, että työttömyyskauden jälkeen on saanut osa-aikaista työtä ja saa sen lisäksi soviteltua päivärahaa koska työnantaja ei tarjoa enempää tunteja. Jos tekee sen mitä saa ja on onnellinen, niin miksi siinä on jotain kummallista. Se, että myös vapaa-aikaa jää paljon, on vain yksi vähien työtuntien tuoma asia, fakta, joka voi olla ihan hyväkin asia. Sitä vaan voi huomata miten vaatimattomasti voi tulla toimeen ja elää hyvää arkea! Se, mikä sopii toisille ei tietenkään sovi kaikille. Mutta mä olen just nyt tosi onnellinen ja tyytyväinen, se ei varmaankaan ole keneltäkään muulta pois?! ap
En vain pysty ymmärtämään enkä tajuamaan miten 10-20h vkotyöajalla voi tulla taloudellisesti toimeen ja selvitä taloudellisesti stressittä???? kun on kuitenkin asuttava jossain ja yleensä se maksaa, on ruokakulut, on vaatekulut, on mahd harrastuskulut (kyllä, ne useimmiten sisältyvät ns hyvään elämään), on muut laskut, on yllättäviäkin menoeriä (kuten kodinkoneet, huonekalut yms joita aika ajoin uusittava), on lääkärikuluja tai ainakin lääkekuluja ym.ym.ym
Raaka tosiasia vain on että nykyihminen tarvitsee rahaa selvitäkseen ja pärjätäkseen maailmassa ja elämässään. Ja se pelkkä "peruselämän kulujen kattaminen jotenkin" ei monenkaan mieelstä elämäniloa anna eikä tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no, eipä se ap:kaan kovin pitkälle pötkisi, jos me kaikki ruvettaisiin lorvimaan samalla tavalla sovitellun rahan turvin. Kukapa ne rahat sinne kassaan toisi ellei me ahkerat. Mites sitten suu pantais, jos meistä kaikista tulis samanlaisia laiskojapaskoja eikä rahaa tulis enää mistään yhteiskunnalle? 10-20 tunnista ei juurikaan veroja maksella.
Monelle ap:n näkemys on varmaan se tavoiteltu asia. Ja varmaan hyvin monelle työssäkäynti on tavoiteltua. Kumpikaan tapa ei ole väärä, jos itse on tyytyväinen ja maksaa elämänsä. Itse en arvosta kommenttia "saan soviteltua päivärahaa". Kannattaa muistaa, että joku ne maksaa. Ap saa rahansa työssäkäyvien ansiosta, samoin kuin sossun luukulla käyvät. Joskus se voi olla haluamattaan ihmisellä edessä, mutta ap vaikuttaa oikein tavoittelevan sitä. Ainakin minun silmissäni arvostus on alhainen. Eri asia olisi, jos elättäisi itse itsensä ja pärjäisi sitten vaikka niillä työstään tienaamilla rahoilla tai olisi saanut vanhemmilta perintöä, joiden turvin voisi nauttia suuremmasta vapaa-ajasta.
Olen samaa mieltä seiskan kanssa. Jotta yksi ap:n kaltainen voi nauttia vapaa-ajastaan ja kuitenkin hänen taloutensa on "ihan ok", täytyy useamman ihmisen tehdä täyttä työviikkoa, uupua, stressata, viettää vähemmän vapaa-aikaa ja olla vähemmän lastensa kanssa, jotta niillä veroilla kustannetaan ap:n ylimääräinen vapaa-aika. Jos kaikki ajattelisivat kuin ap, millä sitten elettäisiin? Kreikan tyyliin ulkomaisilla avustuksilla?
On moraalisesti oikein olla pyrkimättä kokopäivätyöntekoon vain silloin, jos ei nauti yhteiskunnan tukia. Muussa tapauksessa totta tosiaan, toiset joutuvat uupumaan yhä enemmän yhden lorvijan ja nautiskelijan takia.
Alue: Aihe vapaa
Mutta ethän sinä ole poissa työelämästä, jos teet 10-20 tuntia viikossa töitä.