Miten kauan jaksaisit viikonloppusuhdetta?
Siis että arkisin ette näkisi mutta viikonloppuisin kyllä. Kumpikin olisi vapaa mutta välimatkaa olisi.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi liikkua joka viikonloppu tapaamaan, tai edes joka toinenkaan. Pidempi taukokin käy hyvin, ja pidempi yhdessäolo kerralla myös.
Eikö se toinen voi vaikka joka toinen viikonloppu tulla luoksesi ja sitten sinä hänen luokseen jos ei jaksa matkustaa.
Ei nuo ikinä toimi. Maksimissaan vuoden jaksaa.
Neljä ensimmäistä vuotta asuimme erillään. Eikä meillä alun alkaen ollut mitään aikomusta ylipäänsä muuttaa avoliittoon, kyllä me olisimme voineet jatkaa myös erillään asuen. Mutta kun tuli "tuhannen taalan paikka" muuttaa yhteen, niin muutaman kuukauden harkinnan jälkeen tartuimme siihen, ja se on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi.
Viikonloppujen lisäksi vietimme suurimman osan lomista yhdessä ja satunnaisesti tapasimme myös viikolla.
Edellinen suhteeni kesti 4,5 vuotta ja vietimme siinäkin yhdessä vain viikonloput + lomat.
Oma arkeni on ollut, ja on edelleen, sen verran hektistä, että en arki-iltaisin joka tapauksessa olisi paljon ehtinyt viettää aikaa jonkun toisen kanssa. Yrittäjänä tein töitä välillä myös iltaisin, tai ainakin tarvitsin aikaa uusien palvelutuotteiden kehittämiseen ja oman osaamiseni ylläpitämiseen. Lisäksi olen ollut aktiivinen politiikassa ja yhdistystoiminnassa. Myös liikuntaharrastukset ovat vieneet oman aikansa. Nykyisin olen toisen palveluksessa ja illat siltä osin vapaita, mutta eipä me puolison kanssa silti toisiamme juuri nähdä ennen kuin päivällispöydässä puoli yhdeksän maissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo ikinä toimi. Maksimissaan vuoden jaksaa.
😂
Kyllä toimii jos on halua. Itsestä se on kiinni että jaksaa panostaa yhdessä olemiseen ja siihen että suhde toimii.
Jos ei toimi niin silloin toinen tai kumpikin ei ole tosissaan.
Ei tulisi mitään, kun olen kaksi viikonloppua kolmesta töissä ja pitkää päivää.
Jos ollaan tosissaan yhdessä ja haaveissa yhdessä asuminen, niin kyllä sitä yleensä aletaan jossakin vaiheessa toteuttaa ja järjestellä elämää niin että onnistuu. Onko molemmilla esim. niin huipputyö tai -kämppä ettei siitä voi luopua? Rassaako nykyinen tilanne toistakin eikä vain ap:tä?
Voisin jaksaa oikean ihmisen kanssa kauankin. Hyvässä parisuhteessa se välimatkakaan ei ole mikään ongelma, huonossa sen sijaan kaikki asiat ovat ongelma. Olen itse elänyt yhden pitkän parisuhteen saman katon alla ja ainakin itselleni tässä iässä tuo harvemmin näkeminen ja omissa asunnoissa asuminen olisi paras ratkaisu.
Jos olisin nuori ja haluaisin vakiintua, niin ehkäpä vuoden. Mutta nyt jos näin viisikymppisenä eroaisin tai leskeytyisin ja solmisin uuden suhteen, niin ihan hyvin tuo riittäisi vanhuuteen saakka.
Vierailija kirjoitti:
Jos ollaan tosissaan yhdessä ja haaveissa yhdessä asuminen, niin kyllä sitä yleensä aletaan jossakin vaiheessa toteuttaa ja järjestellä elämää niin että onnistuu. Onko molemmilla esim. niin huipputyö tai -kämppä ettei siitä voi luopua? Rassaako nykyinen tilanne toistakin eikä vain ap:tä?
Jossain vaiheessa on venyvä käsite. Toisille se voi olla muutama kuukausi toisille se voi olla muutama vuosi.
Vuoden kesti mullakin. Ei sitä jaetun arjen kokemusta päässyt syntymään, enkä lopulta kyennyt rakastamaan.
Aikalailla unelmasuhde, kunhan ei tarvitsisi joka viikonloppu nähdä, eikä ainakaan koko viikonloppua.
Vuosia on mennyt. Eronneilla ei o nin yksinkertaista järjestää kaikkia samaan kaupunkiin, ja romanttinen viikonloppusuhde on itseasiassa aika kivakin verrattuna uusperheen hyperarkeen. Toki koen että henkinen yhteys säilyy silloinkin kun ollaan fyysisesti erossa, jos emme olisi niin äärettömän synkassa saattaisin harkita uudelleen.
En jaksaisi noin tiivistä suhdetta. Minulla on aina viikonloput vapaana ja jos joka viikonloppu pitäisi nähdä kumppani, niin eihän minulle jäisi yhtään omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi noin tiivistä suhdetta. Minulla on aina viikonloput vapaana ja jos joka viikonloppu pitäisi nähdä kumppani, niin eihän minulle jäisi yhtään omaa aikaa.
Onhan sulla arkipäivät.
Jos on halua ja tahtoa niin tuleeko silloin edes mietittyä ”kauan jaksaisit”.
En jaksaisi liikkua joka viikonloppu tapaamaan, tai edes joka toinenkaan. Pidempi taukokin käy hyvin, ja pidempi yhdessäolo kerralla myös.