Lue keskustelun säännöt.
PAHA mieli iski heti ultratutkimuksen jälkeen. Sissi oli juuri saanut tietää esikoisensa sukupuolen.
02.01.2022 |
Lapsi olisi poika.
Lainaus Hesarin jutusta. Luitteko? Mitä ajattelette?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjä toivotaan nykyään enemmän kuin poikia.
Voitte vaan kuvitella miten tämä tulee tulevaisuudessa näkymään... Hemmoteltuja, suosittuja diiva-prinsessoja maailma täynnä, jotka opetetaan vielä kaiken päälle uhriutumaan sukupuolensa vuoksi joka asiasta.
Piikit takaa sen ettei tuollaistakaan tapahdu.
Tai viimeistään fuusiopommit.
Vain tekoäly selvinnee ja nousee radioaktiivisesta tuhkasta.
Nämä sukupuolioletettujutut on osa hämäystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjä toivotaan nykyään enemmän kuin poikia.
Voitte vaan kuvitella miten tämä tulee tulevaisuudessa näkymään... Hemmoteltuja, suosittuja diiva-prinsessoja maailma täynnä, jotka opetetaan vielä kaiken päälle uhriutumaan sukupuolensa vuoksi joka asiasta.
Piikit takaa sen ettei tuollaistakaan tapahdu.
Tai viimeistään fuusiopommit.Vain tekoäly selvinnee ja nousee radioaktiivisesta tuhkasta.
Nämä sukupuolioletettujutut on osa hämäystä.
Onko näiden salaliittoteoreetikkojen pakko tunkea joka ketjuun mussuttamaan?!?!? Aaargh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjä toivotaan nykyään enemmän kuin poikia.
Voitte vaan kuvitella miten tämä tulee tulevaisuudessa näkymään... Hemmoteltuja, suosittuja diiva-prinsessoja maailma täynnä, jotka opetetaan vielä kaiken päälle uhriutumaan sukupuolensa vuoksi joka asiasta.
Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma niiden vuosituhansien (?) aikana, kun poikia on toivottu enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Itse toivoin 2 tyttöä ja ne sain :)
Kunpa et olisi äiti ollenkaan. Sairasta.
Oikeasti melkein kaikki äidit toivovat enemmän jompaakumpaa. Harva vain myöntää ääneen.
Itsekin tyttöjä toivoin.
Mä kyllä vähän veikkaan, että kyllä melkein kaikki isätkin toivovat jompaakumpaa.
Kun me odotettiin lasta, niin kysyin mieheltä kumman hän haluaisi. Hän vastasi toivovansa poikaa, koska miehenä se poikien maailma on jo valmiiksi jotenkin tuttu. Minä toivoin tyttöä samasta syystä. Me saatiin maailman ihanin pikkupoika ja hän oli juuri se, joka meidän perheeseen kuuluikin syntyä.
Mun mielestä toiveet tietystä sukupuolesta eivät lähtökohtaisesti ole ongelma. Moni vanhempi varmasti myös toivoo, että lapsi saisi kiharat tai suorat hiukset, tai siniset tai ruskeat silmät. Ne on vaan toiveita ja jos syntyvä lapsi otetaan ilolla vastaan, vaikka hänellä olisikin suorat hiukset kiharoiden sijaan, ei ongelmaa ole. Ongelmaksi toive muodostuu, jos siitä toiveesta ei osata päästää irti tai jos se suoraan vaikuttaa siihen kuinka vanhempi suhtautuu lapseen.
Esikoisen kohdalla toivoin tyttöä, mutta jotenkin koko ajan tiesin että vauva on poika. Niin kuin olikin . Kahden seuraavan kohdalla asia oli mulle ihan samantekevä. Mulla on kolme poikaa, joka on ihan OK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Itse toivoin 2 tyttöä ja ne sain :)
Kunpa et olisi äiti ollenkaan. Sairasta.
Oikeasti melkein kaikki äidit toivovat enemmän jompaakumpaa. Harva vain myöntää ääneen.
Itsekin tyttöjä toivoin.
Minäkin toivoin tyttöä, mutta olin varma, että on poika. Oli tyttö, joten olin hämmentynyt, kun sain mitä "halusin" :D Olisin tosiasiassa ollut aivan yhtä innoissani pojasta, koska lapsi - ihan sama kumpaa sukupuolta - oli ollut jo vuosia toiveissa.
Toisesta toivoin poikaa, ettei "tarvitse" hankkia kolmatta, kun saa molempia sukupuolia. On poika, josta olen iloinen, mutta yhtä lailla olisin ollut ilahtunut tytöstä, kun olisi esikoisen kaikki vaatteet mennyt sitten hänellekin vs. nyt piti hankkia pojalle sopivia jo olemassa olevien lisäksi. Ja se lastenhuonekin on tyttömäisen vaaleanpunainen, että pitää ehkä vuosien saatossa vähän neutraalimpaa hankkia, ettei kaikki ole vaaleanpunaista. Muutenkin harkita jatkossa mitä esikoiselle ostaa, että menee myös sille pojalle eikä ns. hukkaan kun jää tytölle pieneksi. Voihan toki sille pojallekin vaaleanpunaista pukea, etenkin pienenä, mutta tarhaiässä saattaa joutua kiusatuksi jos mekossa päiväkotiin passittaa.
Kyllä mullakin toive oli raskausaikana. Mutta ei se enää käynyt mielessäkään kun lapsi oli syntynyt. Vauvaan rakastuu niin voimakkaasti ettei sukupuolella ole merkitystä. Raskausaikana sitä vaan takertuu kaikkiin pieniin tiedonmurusiin ja mielikuviin vauvasta, todellisuus sitten yllättää joka tapauksessa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen seurannut lähipiireissä muutamaa perhettä, joissa on vain poikia. Ei ole helppoa näköjään.
Käytösongelmia enemmän ym ja kouluikäisistä on kyse. Olen itse kiitollinen kun sain kolme tyttöä ja yhden pojan. Ei ole ollut ongelmia ja kaikki nyt aikuisia. Toki ymmärrän, että on erilaisia kokemuksia kuin on erilaisia perheitäkin. Kolmella aikuisista lapsistani on myös lapsia, enimmäkseen tyttöjä. Ei ole ollut isoja ongelmia heilläkään. Yhdellä kaksi tyttöä, toisella tyttö ja poika, kolmannella eli pojallani kaksi tyttöä ja poika.
Tuliko artikkelista ilmi pääsikö Sissi yli pahasta olostaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjä toivotaan nykyään enemmän kuin poikia.
Ainoa vaan, että johtopäätös on humpuukia. Vedetty siitä, että kehitysmaiden tyttöjen tukemiseen annetaan rahaa ja siitä, että tyttöjä adoptoidaan enemmän (mikä voi johtua siitä, että kansainvälisesti heitä tarjotaankin enemmän adoptioon).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjä toivotaan nykyään enemmän kuin poikia.
Ainoa vaan, että johtopäätös on humpuukia. Vedetty siitä, että kehitysmaiden tyttöjen tukemiseen annetaan rahaa ja siitä, että tyttöjä adoptoidaan enemmän (mikä voi johtua siitä, että kansainvälisesti heitä tarjotaankin enemmän adoptioon).
Kyllä tyttö on toivotumpi gender selection - klinikoillakin.
Mä toivoin esikoisen kohdalla poikaa. Salaa. Kun saatiin kuulla että tyttö tulee, hävetti oma pettynyt olo, jota en edelleenkään näyttänyt kenellekään. Kun lapsi syntyi, joutui hän pariksi vuorokaudeksi teholle, en edes saanut häntä syliini synnytyksen jälkeen, vasta sitten kun pääsi pois teholta... Rakastuin lapseen heti, kauhistutti ja musersi ajatus lapsen mahdollisesta menehtymisestä - sukupuoli oli täysin toissijainen asia, sen opin siinä kertaheitolla!!!
Seuraavat lapset olikin sitten niitä poikia.
Kehottaisin vanhempien pohtivan, miksi juuri tiettyä sukupuolta toivoo? Mitä siinä on taustalla? Mulla vaikutti oma huono äitisuhde, itsellä vain veljiä ja koko lapsuuden lähinnä poikia ystäviä (harrastin mm. Jääkiekkoa) eli poikien maailma tuntui tutummalta, lisäksi se, etten ole itse ollut mikään "prinsessa" ikinä, vaan sporttinen ja menevä rämäpää. No, mun tytöstäkin tuli samanlainen "poikatyttö" :D mutta vaikka hänestä olisikin kasvanut pikku prinsessa, olisin häntä rakastanut yhtä paljon, kannustanut ja edes yrittänyt ymmärtää "hänen maailmaansa" :)