Mistä saisi sisältöä elämään?
Tympii tämä mukamas keskiluokkainen elämä tylsääkin tylsemmässä lähiössä. Töitä pitää painaa kun lapsia on tullut tehtyä. Työ huonosti arvostettua, joskin sillä leivän pöytään. Lapset ovat ihania etenkin pienenä, lähestyessä teini-ikää tuntuu siltä että eivät muuta tee kuin valita, vaikka kaikkes teet.
Mies aivan kuutamolla mistä edes höpötän. Hänelle sopii se että työpäivän jälkeen istuu katsomassa koneeltaan jotain sarjaa olut seuralaisena. Oikeasti olen niin täynnä.. Saisiko uuden elämän jostain?
Kommentit (34)
Samaa olen miettinyt. Olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana alkanut soittamaan pianoa, opetellut italiaa ja psykologiaa ja ostanut kotitreenivälineet. Nämä eivät tunnu millään tavalla elämän sisällöltä vaan ihan vain ajan kuluttamiselta. Jos ajattelen, että elämäni on tällaista esim seuraavat 10 vuotta, mitä kerrottavaa tai muisteltavaa minulle jää. Ei yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Käänny islamiin.
Kyllä olen jopa miettinyt että sitä hurahtaisi johonkin uskoon. Saisi uusia kontakteja ja sisältöä elämään? En tiedä.. En kestä sitä että elämä tätä hautaan asti. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Henkinen kasvu ja kolmas silimä auki.
black-poles-white-holes
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käänny islamiin.
Kyllä olen jopa miettinyt että sitä hurahtaisi johonkin uskoon. Saisi uusia kontakteja ja sisältöä elämään? En tiedä.. En kestä sitä että elämä tätä hautaan asti. T. Ap
Kannattaa.
Joku uusi harrastus tekisi varmaan terää. Repäisi kunnolla ja katso olisiko maanpuolustusyhdistyksellä jotain naisille sopivaa kurssitarjontaa. Siinä saattaisi olla mieskin ihmeissään :D
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana alkanut soittamaan pianoa, opetellut italiaa ja psykologiaa ja ostanut kotitreenivälineet. Nämä eivät tunnu millään tavalla elämän sisällöltä vaan ihan vain ajan kuluttamiselta. Jos ajattelen, että elämäni on tällaista esim seuraavat 10 vuotta, mitä kerrottavaa tai muisteltavaa minulle jää. Ei yhtään mitään.
Voi rakas ihminen. Tämä! Juuri tämä! Kaikki elämässä on niin turhaa nykyisin. Ei ole mitään odotettavaa. Askartelet, paskartelet jotain. Hankit muka taidon. Oikeasti tämä elämä ei ole muuta kuin kuoleman odottelua. Koronan mukana elämästä hävisi tulevaisuus. Ei ole mitään odotettavaa. Tämä on pelkkä valtion kokoinen vankila missä on osastojen välillä kulkukortit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana alkanut soittamaan pianoa, opetellut italiaa ja psykologiaa ja ostanut kotitreenivälineet. Nämä eivät tunnu millään tavalla elämän sisällöltä vaan ihan vain ajan kuluttamiselta. Jos ajattelen, että elämäni on tällaista esim seuraavat 10 vuotta, mitä kerrottavaa tai muisteltavaa minulle jää. Ei yhtään mitään.
Voi rakas ihminen. Tämä! Juuri tämä! Kaikki elämässä on niin turhaa nykyisin. Ei ole mitään odotettavaa. Askartelet, paskartelet jotain. Hankit muka taidon. Oikeasti tämä elämä ei ole muuta kuin kuoleman odottelua. Koronan mukana elämästä hävisi tulevaisuus. Ei ole mitään odotettavaa. Tämä on pelkkä valtion kokoinen vankila missä on osastojen välillä kulkukortit.
Osuit kyllä nyt niin naulan kantaan kuin on mahdollista.
Sitä samaa täällä. Näissä ketjuissa usein annetut kävele luonnossa,hemmottele itseäsi saunassa,väsäile käsitöitä,maalaa jne on todella tylsiä vinkkejä, sitä samaa arkea.
Työ on rutiininomaista ja tylsää ja valitettavasti myös kavereidenkin seura on tylsää- sitä samaa puhetta niistä sarjoista ja töistä ja lasten harrastuksista. Itse olen varmaan tylsin kaikista.Jotkut kaverit haluaa ryypätä- ei sekään kiinnosta.
Matkustelu on ainoa aidosti innostava asia, rahaa ei siihen kovin usein ole. Jotain hengellisyyttä olen miettinyt, ehkä jotain vähän new age tyyppistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käänny islamiin.
Kyllä olen jopa miettinyt että sitä hurahtaisi johonkin uskoon. Saisi uusia kontakteja ja sisältöä elämään? En tiedä.. En kestä sitä että elämä tätä hautaan asti. T. Ap
tuleuskoon.fi
"En kaipaa omaisuutta,
Vaan tahdon löytää uuttaa.
Kierrellä ja nähdä maailmaa.
Reissumiehen reppu ja naisen tiukka peppu,
Ne sisältöä elämääni tuo.
Reissumiehen reppu ja naisen tiukka peppu,
Ne arkipäivään jännitystä luo."
Kiitos vastauksista. Haluaisin myös muuttaa pois, vaikka jonnekin maalle kivempaa asuntoon, mutta toisaalta lapsilla hyvä koulu ja kavereita, tuntuu pahalta viedä heiltä tätä, koska itse olen joutunut lapsuudessa muuttamaan moneen kertaan.
Onni ei saisi olla toisesta ihmisestä kiinni, eikä olekaan, mutta kyllä se vierellä oleva ihminen vaikuttaa kuitenkin paljon. Harrastan kyllä itse ja minulla myös monia kavereita ja omia juttuja. Tietty niitä varmasti voisi olla enemmän. Parhaat ystäväni ovat tosin perheellisiä hekin, joten viettävät paljon aikaa perheidensä kanssa.
Ehkä yksi iso syy kriisiin on se, että koen että kaikki suuret valinnat on tehty miehen toiveet ensisijaisena. Esim juurikin asuinpaikan valinta, asumismuoto, aikoinaan lasten hankkiminenkin. Muutenkin itse olisin voinut elää paljon vaihtoehtoisempaakin elämää. En ymmärrä sellaista että käydään töissä vaan jotta voidaan ostaa aina jotain uutta. Miehellä aina rahat loppu, kun jotain on pakko taas saada ja tuntuu ettei esim matkusteluun jää juurikaan rahaa, tai jos jonnekin lähdetään, joudun itse maksamaan koko perheen reissun. Tää tympii tosi paljon ja tuntuu epäreilulta. Toisaalta miehellä ei ole intohimoa matkusteluun, joten en voi sellaista vaatiakaan. Jotain tasapuolisuutta toivoisin kuitenkin.
Ja tuntuu myös että mies passivoittaa minuakin, koska jos haluan hänen kanssaan viettää aikaa niin sitten se on vaan sellaista nyhjöttämistä 95% ajasta ja tulee tunne että elämä valuu hukkaan...
T. Ap