Alkaako keskenmeno aina kivuilla, ja sitten vasta alkaa vuotaa?

Menin pissalle ja tuli lisäksi verta. Sen jälkeen vasta poltteli masua ja alaselkää.

mukaan ensin pientä vuotoa, tai vaan tiputteluakin voi olla, ja sitten alkaa kovat kivut ja tulvavuoto hyytymineen.

Vuotoa on ollut myös kahdessa onnistuneessa raskaudessa, mutta huomattavasti vähemmän.

Sit selvis,et oli tuulimuna:( Kaavintaa edellisenä iltana otin ne cytotecit ja sit alko kyllä todella kamalat kivut. Mut siis ei ollut kipuja ennen sitä.

Olen saanut 3 km ja missään vaiheessa en vuotanut verta. Kaiken piti olla kunnossa, mutta ekassa lääkärineuvolassa todettiin että sikiö oli kuollut kohtuun. Toisella kerralla todettiin kans lääkärineuvolassa että on tuulimunaraskaus.

Ja kolmas kerta oli kohdun ulkopuolinen raskaus.



Hieman jäi kammo lääkärineuvolaa kohtaan.....



Mutta missään vaiheessa en vuotanut verta. Kaksi kertaa tehtiin kaavinta, ja vasta silloin siis aloin vuotaa.

Eka ja toka km molemmat alkoivat ryöpsähtävällä verenvuodolla. Siis suihkusi oikein. Kivut tulivat myöhemmin.

Vuotoa kesti varmaan viisi-seitsemän päivää, mulle ei tehty kaavintaa, tarkastuskäynti muutaman viikon päästä, ja keskenhän se oli (tietenkin) mennyt. Voi sitä surua.



Ja voi sitä sairaanhoitajien huonoa käytöstä mua kotanna TAYS:n ensiavussa. Käsittelivät liukuhihnamaisesti ja mun kuullen sanoivat puhelimessa päivystävälle lääkärille että:" Täällä olis taas yks keskenmeno..." taas yks... se oli mulle aivan kamala kokemus, tuskin osasin nimeäni sanoa... ja sitten olen vaan " taas yks" .

Vierailija:

Vuotoa kesti varmaan viisi-seitsemän päivää, mulle ei tehty kaavintaa, tarkastuskäynti muutaman viikon päästä, ja keskenhän se oli (tietenkin) mennyt. Voi sitä surua.

Ja voi sitä sairaanhoitajien huonoa käytöstä mua kotanna TAYS:n ensiavussa. Käsittelivät liukuhihnamaisesti ja mun kuullen sanoivat puhelimessa päivystävälle lääkärille että:" Täällä olis taas yks keskenmeno..." taas yks... se oli mulle aivan kamala kokemus, tuskin osasin nimeäni sanoa... ja sitten olen vaan " taas yks" .

Joo, mua kohdeltiin ihan samalla tavalla, ja totuus on että keskenmeno on sairaaloissa ihan joka päiväistä hommaa. Mutta pitääkö sen takia kohdella potilaita tuolla tavalla?? Eikö juuri siksi pitäisi osata suhtautua tuollaisessa paikassa hienovaraisesti näihin potilaisiin?

Menin krampissa ja verta valuen päivystykseen. Ultrasvat: " täällä on ollut elämää, muttei ole enää" . rv oli 9 ja risat, sikiö pari vkoa nuoremman kokoinen, ei sykettä. Sitten mut laitettiin johonkin tutkimushuoneeseen yksikseni, ei annettu kipulääkettä tai muutakaan. Odottelin lääkäriä useamman tunnin, sellaset 5 tuntia tms. Kivuissani viruin sängyllä. Mies oli esikoisen kanssa kotona ja mulla päällimmäinen ajatus, että kovin myöhään bussit ei kulje ja en pääse kotia. Kutsuin hoitsun ja kysyin kauanko vielä kestää. Eivät osanneet sanoa. Otin kamppeeni ja lähdin kotiin. Eivät sitten edes antaneet sitä gammaglobuliinipistosta, kun en itse sitä muistanut vaatia. Veriryhmäni oli heidän tiedossaan ja papereissaan.

Olin saanut terveyskeskuksesta jonkin näytepurkin mukaani keskussairaalalle. Siitä hoitaja totesi että " Ai, sulla on namipussi mukana..." Ja mä kyyneleen silmissä sopertelen, että" ...niin...tavallaan se on kyllä mun lapseni alku...



Ja taas alkaa itkettää...uh!