Yksin matkustaminen

Olen tehnyt viimeisen viidentoista vuoden aikana yhtä monta lomareissua yksin, ja näin tulen jatkossakin tekemään. Yksin matkustaminen poikkeaa tietenkin monellakin tapaa yhdessä matkailusta mutta eniten ehkä siinä että joudut olemaan koko ajan hieman valppaampana. Toisaalta, voit mennä ja tulla mielesi mukaan keneltäkään kysymättä.

Kerran olin viikon Kreikassa yksin kun ei löytynyt sopivaa kaveria mukaan, eikä hetkeäkään harmittanut että uskalsin. Menisin takuulla uudelleenkin jos tulisi vastaava tilanne vastaan.

Olen monesti matkustanut yksin. Saman aiheen keskustelu oli täällä ihan vähän aikaa sitten. Etsi tuolta hausta:). Ja mukavaa matkaa:)!

-

Yksin on hyvä matkustaa. On toki seurassakin, molemmissa on puolensa. Olen ehkä puolet ulkomaanreissuistani tehnyt yksin, osan sitten kaveriporukalla ja osan nykyisen miehen kanssa.

Se mikä minusta on edelleen hassua, on se että niin monet jaksavat kauhistella "ihan yksin, miten sää uskallat, kauheen rohkeeta", vaikka omasta mielestäni siinä nyt ei ole mitään kovin ihmeellistä, erityisesti kun en ole enää mikään teini. Totta kai se jännitti erityisesti ensimmäisellä kerralla (matkustaminen jännittää kyllä aina), mutta en silti näe mitään erityisen kummallista yksinmatkustamisessa verrattuna seuramatkaan. Toki sitä pitää pitää itsensä turvassa, eikä seikkailla hämärillä kujilla yöaikaan korkkarit länässä.

Yksin matkustaminen on ihanaa <3 On vapaa menemään minne huvittaa, tulee tutustuttua helpommin paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Mulla on tosin kokemusta vaan Euroopasta, mutta luulisin, että samaa pätee muuallakin maailmassa. Olen aika ujo, mutta jotenkin olen aina löytänyt seuraa kun olen halunnut, ja jopa ystäviä ja sielunkumppaneita. Yksin reissaaminen on mun mielestä jotenkin terapeuttista ja kasvattavaa, kun joutuu pärjäämään omillaan ja saa hetken olla sellanen anonyymi muukalainen. Kun reissaa jonkun tutun, arjessakin mukana olevan ihmisen kanssa, ei saa samanlaista irtautumisen kokemusta.

Yksin reissaamisen huonot puolet omalla kohdallani on olleet ajoittainen yksinäisyys ja joidenkin ihmisten asenteet. Vaikka oon tosiaan ollut vaan Euroopan maissa, joiden luulisi olevan aika moderneja, niin joillekin yksin matkustava nuori nainen on silti kummajainen. Olen aika pienikokoinen ja näytän nuoremmalta kuin olen, joten joissakin (vanhemmissa) ihmisiä herätin huolta ja jopa paheksuntaa. Ja jotkut miehet oli vähän liian päällekäyviä, ne ei uskoneet että seurustelen onnellisesti, koska "minkälainen mies päästää tyttöystävänsä yksin reissuun jos rakastaa sitä?". Ehkä laitan ens kerralla jokun "vihkisormuksen" sormeen...

T. 8