Oletko onnellisin lastesi kanssa, puolisosi kanssa vai yksin?

Yksin

Hyvä kysymys. Kaikkien kanssa yhtä onnellinen, kun on hyvä hetki. Jos olisi pakko valita niin tällä hetkellä varmaan kuitenkin lasten kanssa. Kun lasten kanssa menee leikit oikein hyvin ja ovat iloisia ja hassuja (mulla on 7-v ja taapero), niin tunnen sellaista pakahduttavaa, valtavaa onnea, joka on intensiivisintä näistä eri tyyppisistä onnellisuuksista. Miehen kanssa kun saan olla rauhassa kahdestaan niin tunnen sellaista tyynempää, vakaata onnea joka on ihan yhtä suurta mutta vähemmän intensiivistä. Yksinolon onni on eniten helpotusta, joka tulee pintaan erityisesti stressaavan päivän jälkeen jos saa keskittyä täysin itseensä. eli korostuu, jos on ollut vaativa päivä ja tulee siitä, kun kaikki vaatimukset poistuu.

Perheenä on ihan parasta. Sen jälkeen puolison kanssa vietetty aika :)

Lapseni kanssa paras, mutta myös yksin ollessa hyvä. 

Puolisoa en enää huoli.  

Kyllä minäkin olen onnellisin yksin, vaikka se on vähän tylyä ehkä sanoa. Tai ainakaan ei pidä pahastua, jos muut perheessä sanoo samoin. En missään nimessä ole onneton puolison kanssa tai aikuistuneiden lasteni kanssa, mutta kaikkein onnellisin olen omassa seurassani.

Puolison kanssa kaksin, ilman lasta. Surullista, tiedän.

Yksin. En kaipaa kakaroita, elukoita enkä ukkoa. Oma rauha ja vapaus. Työssäkäynti on pakkopullaa. Olen täysin epäsosiaalinen, aromanttinen ja aseksuaali. En onneton sellainen, vaan onnellinen.

Kuvittelin, että yksin, kunnes olin kuuden viikon työkomennuksella ulkomailla. Loppuajasta ikävöin miestäni aivan älyttömästi. Ei sitä huomaa silloin kun toinen on lähellä, miten orpo sitä on yksin.

Kolme lastamme ovat jo teinejä ja perheellämme on yhdessä yleensä todella mukavaa. Viihdymme hyvin yhdessä ja iloinen puheenpulputus kuuluu nytkin taustalta.

Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta ja olemme vielä kuin vastarakastuneet.

Teen yksinäistä työtä ja nautin siitä, mutta työpäivän jälkeen on mukava tulla kotiin. Kun perhe oli viime syksynä viikon reissussa ja minä yksin kotona, olivat ensimmäiset päivät aivan ihania, mutta sitten alkoi tympiä. Mieheltä ja lapsiltakin tuli tihenevään tahtiin viestejä, joten huomasi, että myös heillä oli ikävä minua.

Rehellinen vastaus, yksin ;) Mutta lapset on silti maailman parasta, ja ikävöin jos en hetkeen näe. Ja mies on rakas. Mutta itsekäs nautiskelija, mitä muuta voi kun olla onnellisin yksin, tieto miehestä ja lapsista ihanasti takaraivossa koko ajan <3

Olisin ollut kaikkein onnellisin ydinperheemme kesken, mutta puolison riippuvuus rahapelaamiseen pakotti eroamaan. Nyt vanhempi lapsemme asuu luonani, nuorempi vuoroviikoin. Olen tosi onnellinen näinki, kun ei tarvitse pelätä mitään taloudellista hässäkkää ja nyt on jo uus kihelmöivän ihana suhde meneillään. Eteenpäin onnenpoikana🙂

Vierailija kirjoitti:

Rehellinen vastaus, yksin ;) Mutta lapset on silti maailman parasta, ja ikävöin jos en hetkeen näe. Ja mies on rakas. Mutta itsekäs nautiskelija, mitä muuta voi kun olla onnellisin yksin, tieto miehestä ja lapsista ihanasti takaraivossa koko ajan <3

Tämähän oli kauniisti sanottu!

Nyt kun oon parisuhteessa, yksin. Mut se parisuhde on silloinkin siellä taustalla lisäämässä onnellisuuttani. Kun olin sinkku, yksinolo ei tuntunut yhtä hyvältä.

vaihtelee... kaipaan perheaikaa, parisuhdeaikaa, yksinoloa ja myös ystäviä ja yllättävää kyllä jopa töitä, vuorotellen ja sopivassa suhteessa. 

Tällä hetkellä viihdyn parhaiten töissä. Olen muuten niin yksinäinen.

Yksin. Mutta näin on helppo vastata, kun on kuitenkin mies ja lapset. Tiedän, että jos olisin koko ajan yksin, kaipaisin muutakin.

Ennen miehen ja lapsen kanssa. Sitten mies lähti ja jäätiin lapsen kanssa kaksi. Poika uhmaiässä eli tällä hetkellä olen onnellinen yksin ollessani. Toivon, että kun uhma helpottaa ja poika kasvaa asiat helpottavat ja voimme yhdessä alkaa tekemään niitä asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Ja toivottavasti tekevät hänet myös :)

Onnellisin olen lasteni kanssa, ilman puolisoa.

Ja mieluummin olen yksin kuin puolisoni kanssa.

Pitäis varmaan erota, mutta kun lapset ovat niin onnellisia myös puolisoni (=isänsä) kanssa....höh.