Narsistin keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, narsistin kanssa ei kannata mennä pariterapiaan, mutta onko kukaan koskaan huomannut, että oma terapeutti on narsisti? Minulla on vähän sellainen olo, etten oikein tiedä, onko terapeuttini lintu vai kala ja jo se, että minulla nousee tällainen mieleen, tuntuu huolestuttavalta. Menin hoidattamaan itseäni narsistin jättämistä traumoista ja jos hoitajani onkin toinen narsisti. 

Mistä tällainen olo tulee? Minusta tuntuu, että aika helposti täällä osalla lentelee näitä narsistileimoja eri ihmisille. Itse myös narsistisia piirteitä omanneen henkilön kanssa joskus olen seurustellut ja huomannut itsestäni sen, että olen hirveän varovainen ihmisten kanssa, monesti tulee juuri tuollainen olo ettei tiedä onko toinen lintu vai kala.

Triggeröidyn hänestä ja tunnen itseni lapseksi. Vanhempi oli narsisti. Toisaalta, noin varmaan voi käydä terapiassa, mutta muiden terapeuttien kanssa olen edistynyt hyvin triggeröitymättä ja menemättä mihinkään ihme moodiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, narsistin kanssa ei kannata mennä pariterapiaan, mutta onko kukaan koskaan huomannut, että oma terapeutti on narsisti? Minulla on vähän sellainen olo, etten oikein tiedä, onko terapeuttini lintu vai kala ja jo se, että minulla nousee tällainen mieleen, tuntuu huolestuttavalta. Menin hoidattamaan itseäni narsistin jättämistä traumoista ja jos hoitajani onkin toinen narsisti. 

Mistä tällainen olo tulee? Minusta tuntuu, että aika helposti täällä osalla lentelee näitä narsistileimoja eri ihmisille. Itse myös narsistisia piirteitä omanneen henkilön kanssa joskus olen seurustellut ja huomannut itsestäni sen, että olen hirveän varovainen ihmisten kanssa, monesti tulee juuri tuollainen olo ettei tiedä onko toinen lintu vai kala.

Triggeröidyn hänestä ja tunnen itseni lapseksi. Vanhempi oli narsisti. Toisaalta, noin varmaan voi käydä terapiassa, mutta muiden terapeuttien kanssa olen edistynyt hyvin triggeröitymättä ja menemättä mihinkään ihme moodiin. 

Terapiassahan voi myös tapahtua niin, että siinä alkavat elää samanlaiset ilmiöt kuin esimerkiksi jossain ongelmallisessa ihmissuhteessa. Se ei tarkoita tässä tapauksessa terapeutin olevan narsisti vaan sitä tulee sijoittaneeksi toiseen ihmiseen niitä ominaisuuksia joita on kohdannut jossain toisessa ihmisessä. Se voi olla terapian kannalta myös hyvä asia, koska siinä ne esiin nousevat tunteet ja reagointitavat sitten tulevat käsitellyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, narsistin kanssa ei kannata mennä pariterapiaan, mutta onko kukaan koskaan huomannut, että oma terapeutti on narsisti? Minulla on vähän sellainen olo, etten oikein tiedä, onko terapeuttini lintu vai kala ja jo se, että minulla nousee tällainen mieleen, tuntuu huolestuttavalta. Menin hoidattamaan itseäni narsistin jättämistä traumoista ja jos hoitajani onkin toinen narsisti. 

Mistä tällainen olo tulee? Minusta tuntuu, että aika helposti täällä osalla lentelee näitä narsistileimoja eri ihmisille. Itse myös narsistisia piirteitä omanneen henkilön kanssa joskus olen seurustellut ja huomannut itsestäni sen, että olen hirveän varovainen ihmisten kanssa, monesti tulee juuri tuollainen olo ettei tiedä onko toinen lintu vai kala.

Triggeröidyn hänestä ja tunnen itseni lapseksi. Vanhempi oli narsisti. Toisaalta, noin varmaan voi käydä terapiassa, mutta muiden terapeuttien kanssa olen edistynyt hyvin triggeröitymättä ja menemättä mihinkään ihme moodiin. 

Terapiassahan voi myös tapahtua niin, että siinä alkavat elää samanlaiset ilmiöt kuin esimerkiksi jossain ongelmallisessa ihmissuhteessa. Se ei tarkoita tässä tapauksessa terapeutin olevan narsisti vaan sitä tulee sijoittaneeksi toiseen ihmiseen niitä ominaisuuksia joita on kohdannut jossain toisessa ihmisessä. Se voi olla terapian kannalta myös hyvä asia, koska siinä ne esiin nousevat tunteet ja reagointitavat sitten tulevat käsitellyksi.

Kyllä. Juuri näin. Mutta tähän asti olen triggeröitynyt vain sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole ok. Se luo epäilyksen varjon, onko terapeuttikin jotenkin vinoutunut ja jossain vaiheessa vaikka uskottelee minun olevan väärässä, hajottaa itsetuntoni tai jotenkin vetää maton jalkojen alta ensin rakennettuaan pystyyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, narsistin kanssa ei kannata mennä pariterapiaan, mutta onko kukaan koskaan huomannut, että oma terapeutti on narsisti? Minulla on vähän sellainen olo, etten oikein tiedä, onko terapeuttini lintu vai kala ja jo se, että minulla nousee tällainen mieleen, tuntuu huolestuttavalta. Menin hoidattamaan itseäni narsistin jättämistä traumoista ja jos hoitajani onkin toinen narsisti. 

Mistä tällainen olo tulee? Minusta tuntuu, että aika helposti täällä osalla lentelee näitä narsistileimoja eri ihmisille. Itse myös narsistisia piirteitä omanneen henkilön kanssa joskus olen seurustellut ja huomannut itsestäni sen, että olen hirveän varovainen ihmisten kanssa, monesti tulee juuri tuollainen olo ettei tiedä onko toinen lintu vai kala.

Triggeröidyn hänestä ja tunnen itseni lapseksi. Vanhempi oli narsisti. Toisaalta, noin varmaan voi käydä terapiassa, mutta muiden terapeuttien kanssa olen edistynyt hyvin triggeröitymättä ja menemättä mihinkään ihme moodiin. 

Terapiassahan voi myös tapahtua niin, että siinä alkavat elää samanlaiset ilmiöt kuin esimerkiksi jossain ongelmallisessa ihmissuhteessa. Se ei tarkoita tässä tapauksessa terapeutin olevan narsisti vaan sitä tulee sijoittaneeksi toiseen ihmiseen niitä ominaisuuksia joita on kohdannut jossain toisessa ihmisessä. Se voi olla terapian kannalta myös hyvä asia, koska siinä ne esiin nousevat tunteet ja reagointitavat sitten tulevat käsitellyksi.

Totta tämäkin, mutta on myös täysin mahdollista että terapeutti voi olla narsisti. Olen törmännyt itse pariinkin terapeuttiin, jotka ovat triggeröineet minua vahvasti narsistin uhrina, enkä ole ollut heidän asiakkaanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, narsistin kanssa ei kannata mennä pariterapiaan, mutta onko kukaan koskaan huomannut, että oma terapeutti on narsisti? Minulla on vähän sellainen olo, etten oikein tiedä, onko terapeuttini lintu vai kala ja jo se, että minulla nousee tällainen mieleen, tuntuu huolestuttavalta. Menin hoidattamaan itseäni narsistin jättämistä traumoista ja jos hoitajani onkin toinen narsisti. 

Mistä tällainen olo tulee? Minusta tuntuu, että aika helposti täällä osalla lentelee näitä narsistileimoja eri ihmisille. Itse myös narsistisia piirteitä omanneen henkilön kanssa joskus olen seurustellut ja huomannut itsestäni sen, että olen hirveän varovainen ihmisten kanssa, monesti tulee juuri tuollainen olo ettei tiedä onko toinen lintu vai kala.

Triggeröidyn hänestä ja tunnen itseni lapseksi. Vanhempi oli narsisti. Toisaalta, noin varmaan voi käydä terapiassa, mutta muiden terapeuttien kanssa olen edistynyt hyvin triggeröitymättä ja menemättä mihinkään ihme moodiin. 

Terapiassahan voi myös tapahtua niin, että siinä alkavat elää samanlaiset ilmiöt kuin esimerkiksi jossain ongelmallisessa ihmissuhteessa. Se ei tarkoita tässä tapauksessa terapeutin olevan narsisti vaan sitä tulee sijoittaneeksi toiseen ihmiseen niitä ominaisuuksia joita on kohdannut jossain toisessa ihmisessä. Se voi olla terapian kannalta myös hyvä asia, koska siinä ne esiin nousevat tunteet ja reagointitavat sitten tulevat käsitellyksi.

Kyllä. Juuri näin. Mutta tähän asti olen triggeröitynyt vain sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole ok. Se luo epäilyksen varjon, onko terapeuttikin jotenkin vinoutunut ja jossain vaiheessa vaikka uskottelee minun olevan väärässä, hajottaa itsetuntoni tai jotenkin vetää maton jalkojen alta ensin rakennettuaan pystyyn. 

Minulle terapiassa yksi tärkeimmistä asioista on, että terapeutti tuntuu turvalliselta. Jos minulle tulisi tuollainen olo, en varmasti pystyisi jatkamaan kyseisellä terapeutilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, narsistin kanssa ei kannata mennä pariterapiaan, mutta onko kukaan koskaan huomannut, että oma terapeutti on narsisti? Minulla on vähän sellainen olo, etten oikein tiedä, onko terapeuttini lintu vai kala ja jo se, että minulla nousee tällainen mieleen, tuntuu huolestuttavalta. Menin hoidattamaan itseäni narsistin jättämistä traumoista ja jos hoitajani onkin toinen narsisti. 

Mistä tällainen olo tulee? Minusta tuntuu, että aika helposti täällä osalla lentelee näitä narsistileimoja eri ihmisille. Itse myös narsistisia piirteitä omanneen henkilön kanssa joskus olen seurustellut ja huomannut itsestäni sen, että olen hirveän varovainen ihmisten kanssa, monesti tulee juuri tuollainen olo ettei tiedä onko toinen lintu vai kala.

Triggeröidyn hänestä ja tunnen itseni lapseksi. Vanhempi oli narsisti. Toisaalta, noin varmaan voi käydä terapiassa, mutta muiden terapeuttien kanssa olen edistynyt hyvin triggeröitymättä ja menemättä mihinkään ihme moodiin. 

Terapiassahan voi myös tapahtua niin, että siinä alkavat elää samanlaiset ilmiöt kuin esimerkiksi jossain ongelmallisessa ihmissuhteessa. Se ei tarkoita tässä tapauksessa terapeutin olevan narsisti vaan sitä tulee sijoittaneeksi toiseen ihmiseen niitä ominaisuuksia joita on kohdannut jossain toisessa ihmisessä. Se voi olla terapian kannalta myös hyvä asia, koska siinä ne esiin nousevat tunteet ja reagointitavat sitten tulevat käsitellyksi.

Kyllä. Juuri näin. Mutta tähän asti olen triggeröitynyt vain sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole ok. Se luo epäilyksen varjon, onko terapeuttikin jotenkin vinoutunut ja jossain vaiheessa vaikka uskottelee minun olevan väärässä, hajottaa itsetuntoni tai jotenkin vetää maton jalkojen alta ensin rakennettuaan pystyyn. 

Olisiko tuo mahdollista ottaa puheeksi hänen kanssaan? Voihan myös olla, että keskinäisissä henkilökenioissanne on vain jotain yhteensopimatonta jos olo tuntuu hankalalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, narsistin kanssa ei kannata mennä pariterapiaan, mutta onko kukaan koskaan huomannut, että oma terapeutti on narsisti? Minulla on vähän sellainen olo, etten oikein tiedä, onko terapeuttini lintu vai kala ja jo se, että minulla nousee tällainen mieleen, tuntuu huolestuttavalta. Menin hoidattamaan itseäni narsistin jättämistä traumoista ja jos hoitajani onkin toinen narsisti. 

Mistä tällainen olo tulee? Minusta tuntuu, että aika helposti täällä osalla lentelee näitä narsistileimoja eri ihmisille. Itse myös narsistisia piirteitä omanneen henkilön kanssa joskus olen seurustellut ja huomannut itsestäni sen, että olen hirveän varovainen ihmisten kanssa, monesti tulee juuri tuollainen olo ettei tiedä onko toinen lintu vai kala.

Triggeröidyn hänestä ja tunnen itseni lapseksi. Vanhempi oli narsisti. Toisaalta, noin varmaan voi käydä terapiassa, mutta muiden terapeuttien kanssa olen edistynyt hyvin triggeröitymättä ja menemättä mihinkään ihme moodiin. 

Terapiassahan voi myös tapahtua niin, että siinä alkavat elää samanlaiset ilmiöt kuin esimerkiksi jossain ongelmallisessa ihmissuhteessa. Se ei tarkoita tässä tapauksessa terapeutin olevan narsisti vaan sitä tulee sijoittaneeksi toiseen ihmiseen niitä ominaisuuksia joita on kohdannut jossain toisessa ihmisessä. Se voi olla terapian kannalta myös hyvä asia, koska siinä ne esiin nousevat tunteet ja reagointitavat sitten tulevat käsitellyksi.

Kyllä. Juuri näin. Mutta tähän asti olen triggeröitynyt vain sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole ok. Se luo epäilyksen varjon, onko terapeuttikin jotenkin vinoutunut ja jossain vaiheessa vaikka uskottelee minun olevan väärässä, hajottaa itsetuntoni tai jotenkin vetää maton jalkojen alta ensin rakennettuaan pystyyn. 

Olisiko tuo mahdollista ottaa puheeksi hänen kanssaan? Voihan myös olla, että keskinäisissä henkilökenioissanne on vain jotain yhteensopimatonta jos olo tuntuu hankalalta.

Olen miettinyt asiaa. Mutta sitten, jos hän onkin. Jotenkin on sellainen olo, että itseään ei pidä paljastaa. Alan kuulostaa täysin vainoharhaiselta. Ehkä joku ymmärtää. 

Appiukko, ihan mukava mies alkuun, muuttui noin 10 v sitten tiuskivaksi. Jos sanoin jostain asiasta mielipiteeni, aina vastusti kivenkovaan ja intti niin kauan, kunnes joku muu tuli ja sanoi, että olen oikeassa. Sitten totesi vain , ai jaa. En käsittääkseni ole tehnyt mitään väärin tai ollut häntä kohtaan loukkaava. Sitten lopetti täysin puhumisen minulle, jos Hänellä on jotain asiaa minulle, kertoo sen jollekin toiselle, jonka tehtävä on Hänen mielestään kertoa sen minulle, ja minun pitäisi totella sokeasti.

Koska minulla on terve itsetunto, lopetin Herralle puhumisen kokonaan, tervehtimisen lopetin noin 5 vuotta sitten, koska sitä vastausta ei tule. 

Valinta on Hänen, minä en tarvitse elämääni 80 v miestä, jonka käytöstavat on kuin teini-ikäisellä. Kiukutelkoon loppu elämänsä ja hoitakoon ruhonsa hautaan, itse on tiensä valinnut.

Vierailija kirjoitti:

Mulla myös oli ystävä, joka oli oikein kannustava ja tukeva ja tukenani. Kunnes tajusin, että hän vain haluaa seurata kauttani sitä draamaa, jota olin kokenut ja miten tolaltani olin siitä. Tuen anto olikin uteliaisuutta.

Tuntui kyllä aika paskalta, kun tajusin. Meillä oli myös niin, että minä se kotihissukka ja varattomampi, mies näkyvä ja vauras. Moni ystävä katosi eron myötä, kun mulle jäi jokseenkin luu käteen ja edelleen ovat väleissä ainakin somen mukaan miehen kanssa. En sure. On vaan niin ihanaa olla vapaa siitä kaikesta pahasta ja ilkeästä.

Minulle ei jäänyt yhtään ystävää yli 30 vuoden suhteen ajalta, vaan eron jälkeen kaikki uskoivat sokeasti exän valheisiin. Yksi nainen soitteli ja viestitteli eron jälkeen, oli kovin kannustava ja tukeva, kuten ylemmässä lainauksessa, mutta lipsautti onneksi aika pian tietävänsä asioita, joita hänen ei olisi pitänyt tietää, eli hänkin oli vain lentävä apina. Hän vielä tajusi jääneensä kiinni, mutta kehtasi silti jatkaa viestittelyä ja utelemista yli vuoden tämän jälkeen.

Tuo itsemurhakortti on kyllä ärsyttävimpiä piirteitä narsistissa! Jos kaikki ei mene oman mielen mukaan, raivoaminen, tekoitku ja mykkäkoulu ei auta niin sitten uhkaillaan itsemurhalla. Juuri viime viikolla kävi näin. Narsisti suuttui jostain, ja yllämainitussa järjestyksessä yritti saada minut tekemään mielensä mukaan. Lopulta soitti moottoritieltä, että ajaa kohta ulos sieltä ja löi luurin korvaan, eikä enää vastannut. Kului pari tuntia ja soitti muina naisina iloisina, että tulee kohta näyttämään kun oli ottanut hienon Teslan koeajoon ja halusi, että tulen kyytiin (ei hirveästi tee mieli matkustajan paikalle tuollaisten puheitten jälkeen).

Täällä monen kirjoitukset sopivat kyllä moniin muihinkin kuin narsisteihin. En kiellä kenenkään kokemuksia, itsekin olen ollut narsistisen henkilön lähipiirissä. Mutta kovin helposti tuntuu tuo narsistikortti täälläkin heilahtavan. Epävakaa persoonallisuus on mm. sellainen mikä aiheuttaa joissain tilanteissa osin saman tyyppistä käyttäytymistä vaikka on tyystin eri asia. En myöskään lähtisi epäilemään narsistiksi jokaista epämukavaa oloa herättävää ihmistä tai jokaista huonosti käyttäytyvää henkilöä. Ihminen voi esimerkiksi kriisitilanteessa käyttäytyä kovinkin narsistisesti olematta silti millään lailla narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Täällä monen kirjoitukset sopivat kyllä moniin muihinkin kuin narsisteihin. En kiellä kenenkään kokemuksia, itsekin olen ollut narsistisen henkilön lähipiirissä. Mutta kovin helposti tuntuu tuo narsistikortti täälläkin heilahtavan. Epävakaa persoonallisuus on mm. sellainen mikä aiheuttaa joissain tilanteissa osin saman tyyppistä käyttäytymistä vaikka on tyystin eri asia. En myöskään lähtisi epäilemään narsistiksi jokaista epämukavaa oloa herättävää ihmistä tai jokaista huonosti käyttäytyvää henkilöä. Ihminen voi esimerkiksi kriisitilanteessa käyttäytyä kovinkin narsistisesti olematta silti millään lailla narsisti.

Monissa, yhtään missään oikeastaan, kirjoituksissa ei listata henkilön kaikkia ominaisuuksia vaan on kerrottu jostain tapahtumasta tai näkökulmasta.

Narsistin tai vastaavalla tavalla käyttäytyvän ihmisen aiheuttama epämukavuus on minulla ainakin ihan omassa luokassaan. Hän voi saada minut mykäksi tai itkemään tai pahoinvoivaksi tms. Ei sellaisia reaktioita ole ollut muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä monen kirjoitukset sopivat kyllä moniin muihinkin kuin narsisteihin. En kiellä kenenkään kokemuksia, itsekin olen ollut narsistisen henkilön lähipiirissä. Mutta kovin helposti tuntuu tuo narsistikortti täälläkin heilahtavan. Epävakaa persoonallisuus on mm. sellainen mikä aiheuttaa joissain tilanteissa osin saman tyyppistä käyttäytymistä vaikka on tyystin eri asia. En myöskään lähtisi epäilemään narsistiksi jokaista epämukavaa oloa herättävää ihmistä tai jokaista huonosti käyttäytyvää henkilöä. Ihminen voi esimerkiksi kriisitilanteessa käyttäytyä kovinkin narsistisesti olematta silti millään lailla narsisti.

Monissa, yhtään missään oikeastaan, kirjoituksissa ei listata henkilön kaikkia ominaisuuksia vaan on kerrottu jostain tapahtumasta tai näkökulmasta.

Narsistin tai vastaavalla tavalla käyttäytyvän ihmisen aiheuttama epämukavuus on minulla ainakin ihan omassa luokassaan. Hän voi saada minut mykäksi tai itkemään tai pahoinvoivaksi tms. Ei sellaisia reaktioita ole ollut muiden kanssa.

Tiedän kyllä tämän tunteen, tunnistan sen omista kokemuksista. Eikä täällä tietenkään ole kuvattuna kuin otteita ihmisten ominaisuuksista. Silti yleinen keskusteluilmapiiri tuntuu nykyään olevan sellainen, että ihan liian helposti narsistisanaa viljellään, kun ihmisen käyttäytymisen takana voi vaikuttaa niin monet eri syyt. En tarkoita nyt henkilöitä jotka ovat 20 vuotta eläneet narsistisen ihmisen kanssa vaan lähinnä niitä jotka sanovat tavanneensa kerran ikävän oloisen ihmisen joka on varmasti narsisti tai leimaavat ihmisen narsistiksi jos tämä jossain tietyssä tilanteessa käyttäytyy ikävästi.

Mietin eilen, voiko terapeuttini olla narsisti, en leimannut häntä sellaiseksi. Olen saanut ihmeellisiä oloja hänen kanssaan. Nyt tajuan, että hän puolustaa minua muilta, mutta olen silti itkenyt kanssakäymisessä hänen kanssaan. On olo, että hän rankaisee ja palkitsee minua. Jostain nämä ajatukset syntyvät.

Voit kokeilla myös toista terapeuttia. Vain saamalla vertailukelpoisen kokemuksen pystyt arvioimaan tilannetta paremmin. On vaikea sanoa onko terapeuttisi narsisti kokemuksiesi perusteella. Ihmisillä on olemassa erilaisia tunteisiin liittyviä tiloja, kaikki ihmiset eivät edes koe tunteita samalla tavalla. Uskoisin että terapeutit kuitenkin pääsääntöisesti pyrkivät toiminnallaan ohjaamaan sinua parempaan suuntaan, joten keskiarvoisesti useamman terapeutin työn suunta ja palkitsevuudella tarkoitettu toivottu käyttäytymisen malli on varmasti oikea.

Oma kokemus terapeutista ei vakuuttanut. Kävin siellä jonkun aikaa kun ahdistus alkoi kasvaa suureksi. Olin selvittänyt aika paljon asioita jo itsekin ja tehnyt kaikki asiat joita terapeutti ehdotti. Ei hänellä oikein ollut mitään annettavaa, totesi vain että olosuhteisiin nähden voin hyvin, uniongelmista oli vain huolissaan. Hän ei osannut antaa mitään työkaluja, totesi puolisoni kuulostavan narsistiselta kun kerroin ongelmista parisuhteessa.

Ymmärrän, ettei heilläkään nyt paljon ole tehtävissä, mutta olisin edes jonkinlaista apua toivonut. Tuntui, että kaikki aika siellä meni vain tilanteen selittämiseen. Ja että terapeutti ei oikein  pysynyt kärryillä, vaikka selitin asiat loogisesti ja selkeästi.

Pitäisi kenties löytää joku narsismiin perehtynyt terapeutti, perusterapeutti ei osannut antaa oikein mitään työkaluja. Totesi vain puolison olevan toksinen ja vaikea ihminen, minkä jo tiesinkin. Tuli tunne, että minäkin voisin 80€ tuntipalkalla alkaa kuunnella ja kirjata ylös asioita.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus terapeutista ei vakuuttanut. Kävin siellä jonkun aikaa kun ahdistus alkoi kasvaa suureksi. Olin selvittänyt aika paljon asioita jo itsekin ja tehnyt kaikki asiat joita terapeutti ehdotti. Ei hänellä oikein ollut mitään annettavaa, totesi vain että olosuhteisiin nähden voin hyvin, uniongelmista oli vain huolissaan. Hän ei osannut antaa mitään työkaluja, totesi puolisoni kuulostavan narsistiselta kun kerroin ongelmista parisuhteessa.

Ymmärrän, ettei heilläkään nyt paljon ole tehtävissä, mutta olisin edes jonkinlaista apua toivonut. Tuntui, että kaikki aika siellä meni vain tilanteen selittämiseen. Ja että terapeutti ei oikein  pysynyt kärryillä, vaikka selitin asiat loogisesti ja selkeästi.

Pitäisi kenties löytää joku narsismiin perehtynyt terapeutti, perusterapeutti ei osannut antaa oikein mitään työkaluja. Totesi vain puolison olevan toksinen ja vaikea ihminen, minkä jo tiesinkin. Tuli tunne, että minäkin voisin 80€ tuntipalkalla alkaa kuunnella ja kirjata ylös asioita.

Hyvä on löytää terapeutti joka on perehtynyt narsismiin. Joka tietää mitä asioita siihen liittyy. Muutoin voi käydä niin, että kun kertoo niitä kaikkein ahdistavimpia tapahtumia, ei tule ymmärretyksi ja kuulluksi. Esim. vertaistukiryhmä saattaa olla hyvinkin terapeuttinen paikka varsinkin ihan siinä alussa, kun on päässyt eroon narsistista. Jokainen siellä ymmärtää ja tietää mistä puhut.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus terapeutista ei vakuuttanut. Kävin siellä jonkun aikaa kun ahdistus alkoi kasvaa suureksi. Olin selvittänyt aika paljon asioita jo itsekin ja tehnyt kaikki asiat joita terapeutti ehdotti. Ei hänellä oikein ollut mitään annettavaa, totesi vain että olosuhteisiin nähden voin hyvin, uniongelmista oli vain huolissaan. Hän ei osannut antaa mitään työkaluja, totesi puolisoni kuulostavan narsistiselta kun kerroin ongelmista parisuhteessa.

Ymmärrän, ettei heilläkään nyt paljon ole tehtävissä, mutta olisin edes jonkinlaista apua toivonut. Tuntui, että kaikki aika siellä meni vain tilanteen selittämiseen. Ja että terapeutti ei oikein  pysynyt kärryillä, vaikka selitin asiat loogisesti ja selkeästi.

Pitäisi kenties löytää joku narsismiin perehtynyt terapeutti, perusterapeutti ei osannut antaa oikein mitään työkaluja. Totesi vain puolison olevan toksinen ja vaikea ihminen, minkä jo tiesinkin. Tuli tunne, että minäkin voisin 80€ tuntipalkalla alkaa kuunnella ja kirjata ylös asioita.

Sama. Käyn itse traumaterapiassa. Tuntuu ettei siitä ole hyötyä vaikka terapeuttini sanoi että hänellä on kokemusta narsismista.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus terapeutista ei vakuuttanut. Kävin siellä jonkun aikaa kun ahdistus alkoi kasvaa suureksi. Olin selvittänyt aika paljon asioita jo itsekin ja tehnyt kaikki asiat joita terapeutti ehdotti. Ei hänellä oikein ollut mitään annettavaa, totesi vain että olosuhteisiin nähden voin hyvin, uniongelmista oli vain huolissaan. Hän ei osannut antaa mitään työkaluja, totesi puolisoni kuulostavan narsistiselta kun kerroin ongelmista parisuhteessa.

Ymmärrän, ettei heilläkään nyt paljon ole tehtävissä, mutta olisin edes jonkinlaista apua toivonut. Tuntui, että kaikki aika siellä meni vain tilanteen selittämiseen. Ja että terapeutti ei oikein  pysynyt kärryillä, vaikka selitin asiat loogisesti ja selkeästi.

Pitäisi kenties löytää joku narsismiin perehtynyt terapeutti, perusterapeutti ei osannut antaa oikein mitään työkaluja. Totesi vain puolison olevan toksinen ja vaikea ihminen, minkä jo tiesinkin. Tuli tunne, että minäkin voisin 80€ tuntipalkalla alkaa kuunnella ja kirjata ylös asioita.

Olen se joka aiemmin kirjoitti tuolla narsismisanan kevyestä viljelystä. Minulla on myös kokemus ettei tule terapeutin taholta täysin ymmärretyksi kun yrittää selittää narsistisen suhteen jättämää ahdistusta. Mutta eiväthän terapeutitkaan toisaalta ole perehtyneet kaikkeen mahdolliseen kovin syvällisesti vaan heillä on omat erikoistumisensa, näitä erityisesti narsismiin perehtyneitä on myös ja jos nimenomaan siihen haluaa apua kannattaa varmasti hakeutua sellaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus terapeutista ei vakuuttanut. Kävin siellä jonkun aikaa kun ahdistus alkoi kasvaa suureksi. Olin selvittänyt aika paljon asioita jo itsekin ja tehnyt kaikki asiat joita terapeutti ehdotti. Ei hänellä oikein ollut mitään annettavaa, totesi vain että olosuhteisiin nähden voin hyvin, uniongelmista oli vain huolissaan. Hän ei osannut antaa mitään työkaluja, totesi puolisoni kuulostavan narsistiselta kun kerroin ongelmista parisuhteessa.

Ymmärrän, ettei heilläkään nyt paljon ole tehtävissä, mutta olisin edes jonkinlaista apua toivonut. Tuntui, että kaikki aika siellä meni vain tilanteen selittämiseen. Ja että terapeutti ei oikein  pysynyt kärryillä, vaikka selitin asiat loogisesti ja selkeästi.

Pitäisi kenties löytää joku narsismiin perehtynyt terapeutti, perusterapeutti ei osannut antaa oikein mitään työkaluja. Totesi vain puolison olevan toksinen ja vaikea ihminen, minkä jo tiesinkin. Tuli tunne, että minäkin voisin 80€ tuntipalkalla alkaa kuunnella ja kirjata ylös asioita.

Niitä löytyy googlaamalla. Oma terapeuttini on sapattivapaalla, joten en voi suositella häntä, on kyllä hyvä ja tuntee narsismin hyvin.