Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Kertoo aina olevansa hyvin erityinen ja erilainen henkilö kuin kaikki muut - vähän kuten minä https://www.vuodenmies.com/paras-miesten-kello.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Blokkaa se. Et kai vastaa ikinä mitään? Kyllä sen nyksänkin voimat lopulta lakkaa. Oman eksäni nykyinen on habitukseltaan sisäisesti kuollut. Kasvot täysin ilmeettömät, vaikka oli naurava, kaunis nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Se pitää sua mutsinaan. Hiekkalaatikolla tulee riitaa (elämä nyksän kanssa) niin äitiin voi sitten purkaa turhaumansa ja sitten jaksaa taas leikkiä. Tai ehkä se on jopa teinin tasolle asti kehittynyt. Kiva pörrätä kavereiden ja tyttökaverin kanssa ja sitten tietää, että siellä jossain on äiti, jota voi käyttää likasankona omaan tunnesäätelyynsä. Tee tosta loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Joo, hänellä on uusi nainen ja ovat olleet yhdessä tietääkseni nyt vajaat 3 vuotta. Aloittivat suhteen meidän avioliiton aikana.
Ex sanoi mulle että uusi nainen arvostaa häntä ja huomio häntä toisin kuin minä.
En tiedä miten heidän suhde voi. Lapset ovat sanoneet että nainen on tyhmä ja yksinkertainen eivätkä he halua kuunnella sen juttuja.
Ex saattaa olla minun suuntaan pari viikkoa ihan hiljaa, mutta sitten aivan tyhjästä haukkuu ja yrittää haastaa riitaa whatsapilla. En tietenkään reagoi. Voikohan olla, että aina kun hän alkaa hiljaisuuden jälkeen haukkumaan tyhjästä niin se tapahtuu koska hänellä on just silloin asiat jotenkin huonosti uuden naisen kanssa? Eli toimii varmaan tässä asiassa kuin sinunkin ex.
Mä pidän tiukan linjan exään. En tapaa kasvotusten enkä vastaa puheluihin. Kaikki hänen parjaamisensa jää kirjallisena whatsappiin😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Joo, hänellä on uusi nainen ja ovat olleet yhdessä tietääkseni nyt vajaat 3 vuotta. Aloittivat suhteen meidän avioliiton aikana.
Ex sanoi mulle että uusi nainen arvostaa häntä ja huomio häntä toisin kuin minä.
En tiedä miten heidän suhde voi. Lapset ovat sanoneet että nainen on tyhmä ja yksinkertainen eivätkä he halua kuunnella sen juttuja.
Ex saattaa olla minun suuntaan pari viikkoa ihan hiljaa, mutta sitten aivan tyhjästä haukkuu ja yrittää haastaa riitaa whatsapilla. En tietenkään reagoi. Voikohan olla, että aina kun hän alkaa hiljaisuuden jälkeen haukkumaan tyhjästä niin se tapahtuu koska hänellä on just silloin asiat jotenkin huonosti uuden naisen kanssa? Eli toimii varmaan tässä asiassa kuin sinunkin ex.
Mä pidän tiukan linjan exään. En tapaa kasvotusten enkä vastaa puheluihin. Kaikki hänen parjaamisensa jää kirjallisena whatsappiin😀
Sille tuo henkistä turvaa se, että se tietää sun lukevan viestinsä whatsappissa. Blokkaa se heti, kun olet siihen itse henkisesti valmis. Tuo nykysysteemi ruokkii eksääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Joo, hänellä on uusi nainen ja ovat olleet yhdessä tietääkseni nyt vajaat 3 vuotta. Aloittivat suhteen meidän avioliiton aikana.
Ex sanoi mulle että uusi nainen arvostaa häntä ja huomio häntä toisin kuin minä.
En tiedä miten heidän suhde voi. Lapset ovat sanoneet että nainen on tyhmä ja yksinkertainen eivätkä he halua kuunnella sen juttuja.
Ex saattaa olla minun suuntaan pari viikkoa ihan hiljaa, mutta sitten aivan tyhjästä haukkuu ja yrittää haastaa riitaa whatsapilla. En tietenkään reagoi. Voikohan olla, että aina kun hän alkaa hiljaisuuden jälkeen haukkumaan tyhjästä niin se tapahtuu koska hänellä on just silloin asiat jotenkin huonosti uuden naisen kanssa? Eli toimii varmaan tässä asiassa kuin sinunkin ex.
Mä pidän tiukan linjan exään. En tapaa kasvotusten enkä vastaa puheluihin. Kaikki hänen parjaamisensa jää kirjallisena whatsappiin😀
Sille tuo henkistä turvaa se, että se tietää sun lukevan viestinsä whatsappissa. Blokkaa se heti, kun olet siihen itse henkisesti valmis. Tuo nykysysteemi ruokkii eksääsi.
Olen eri, mutta kun on alaikäisiä yhteisiä lapsia ja yhteishuoltajuus, ei voi vain blokata lasten toista vanhempaa. Mutta silloin on erityisen tärkeää, että kaikki viestittely hoidetaan kirjallisesti, jolloin pystyy tarvittaessa todistamaan toisen vanhemman käytöstä esim. huoltajuusoikeudenkäynnissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Joo, hänellä on uusi nainen ja ovat olleet yhdessä tietääkseni nyt vajaat 3 vuotta. Aloittivat suhteen meidän avioliiton aikana.
Ex sanoi mulle että uusi nainen arvostaa häntä ja huomio häntä toisin kuin minä.
En tiedä miten heidän suhde voi. Lapset ovat sanoneet että nainen on tyhmä ja yksinkertainen eivätkä he halua kuunnella sen juttuja.
Ex saattaa olla minun suuntaan pari viikkoa ihan hiljaa, mutta sitten aivan tyhjästä haukkuu ja yrittää haastaa riitaa whatsapilla. En tietenkään reagoi. Voikohan olla, että aina kun hän alkaa hiljaisuuden jälkeen haukkumaan tyhjästä niin se tapahtuu koska hänellä on just silloin asiat jotenkin huonosti uuden naisen kanssa? Eli toimii varmaan tässä asiassa kuin sinunkin ex.
Mä pidän tiukan linjan exään. En tapaa kasvotusten enkä vastaa puheluihin. Kaikki hänen parjaamisensa jää kirjallisena whatsappiin😀
Sille tuo henkistä turvaa se, että se tietää sun lukevan viestinsä whatsappissa. Blokkaa se heti, kun olet siihen itse henkisesti valmis. Tuo nykysysteemi ruokkii eksääsi.
Olen eri, mutta kun on alaikäisiä yhteisiä lapsia ja yhteishuoltajuus, ei voi vain blokata lasten toista vanhempaa. Mutta silloin on erityisen tärkeää, että kaikki viestittely hoidetaan kirjallisesti, jolloin pystyy tarvittaessa todistamaan toisen vanhemman käytöstä esim. huoltajuusoikeudenkäynnissä.
Ei ole mitään velvoitetta ottaa vastaan toisen haukkuja whatsappiin.
Syyttely. Ihan sama mikä aihe, vika on sinussa. Unohtuko narsistilta vaikka joku asian hoitaminen? Sinun vika. Sinä käyttäydyit jotenkin ärsyttävästi, että hän unohti asian. Vaikka olisit toisella puolella suomea, niin vastasit esim. viestiin liian hitaasti ja hän jo oli niin huolissaan (LOL), että unohti hoitaa asiansa, eli sinun vika.
Marttyyriksi heittäytyminen. Jos syyttely jostain kummasta jää välistä hän alottaa uhriutumisen, jonka vetää ihan överiksi, että oikeasti nauraisit jos et olisi niin loppu. "Tottakai minun vika, siis minähän täällä joudun tekemään kaiken, sinä vaan syyttelet minua!!1 minä olen kaikkeni sinun vuoksesi tehnyt ja sinä kohtelet minua näin. Kuinka julma ja sydämetön (Edelleen LOL) oletkaan"
Halveksunta ja pilkkaaminen. Hän haukkuu ja nöyryttää. Välillä ilman puhetta, narsisti katsoo sinua päästä varpaisiin kun olisit ällöttävin, kamalin ihminen maan päällä. Tähän tottakai uskot, koska narsisti on onnistunut siinä, että olet menettänyt kaverit ja kaikki sosiaaliset kontaktit, koska narsistin mielestä kaikki lähipiirissäsi olevat vain yrittävät hyötyä sinusta/ovat huonoa seuraa (Edelleen LOL) Aina sillon tällöin narsisti pilkkaa sinua "esittämällä" sinua. Siinä edessäsi hän ihan aikuisten oikeasti "matkii" sinun ääntäsi ja elkeitäsi ja edelleen nauraisit, ellet olisi jo loppu ja mietit, että kummalla meistä viiraa päästä. Sinä haluaisit itkeä vaikka edessäsi on aikuinen joka kimittää ja "esittää" sinua.
Jankuttaminen. Kukaan ei jankuta niinkuin narsisti. Omasta mielestään hän keskustelee ja haluaa puhua asiat selväksi. Hän saattaa fyysisesti kulkea perässä ja jankuttaa. Niin kuin pikkulapsi jolle on sanottu, ettei enää saa pelata tablettia, mutta narsisti vain jankuttaa ja jankuttaa. Kun sinä menetät malttisi ja huudat, että ole hiljaa välillä, narsisti huvittuu ja ihmettelee mikä sinuun tuli. Miksi aikuinen ihminen käyttäytyy tuolla tavalla. pitääk meidän soittaa ambulanssi sinulle ja nauraa päälle.
Raivoaminen. puhdasta raivoamista, joka voi olla hyvinkin traumaattista. Tähän kuuluu myös fyysinen väkivalta, jota jälkikäteen narsisin mukaan joko a) ei tapahtunut b) sinä liiottelet sen laatua.
Syyttä sinua valehtelusta. Sinä valehtelet kaikesta. Sinä valehtelet mihin olet menossa ja ketä menossa tapamaan. Hän jankuttaa ja inttää, ketä olet menossa iskemään. Jätät menemättä mihinkään, koska olet aivan loppu. Jos yrität puhua asiasta narsisti nauraa, ettei hän ole kieltänyt sinua menemästä mihinkään.
Oleellista on, että se olet sinä, joka valehtelee ja vääristelee hänen tekoja ja sanoja. Sinä olet paha kun yrität kääntää narsistin sanomisia. Kuinka kehtaat ja missä sun moraali on, sanoo narsisti kun on saman päivän aikana tehnyt kaiken yllä luetellun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäiskös naisten ravistella itsensä irti tässä narsisti-syyttelystä? Tätä se oli jo 40 vuotta sitten. Ei me miehet täydellisiä olla mutta pitääkö joka vian nimeksi laittaa narsisti? Totta helkkarissa meidän pitää NÄYTELLÄ kaikkitietävää kun naiset niin OLETTAvaT tutustumisvaiheessa. Emmekö saa tehdä virheitä? Nytkin kotiHENGETÄR kiljuu minua HETI kotiin ikäänkuin olisin maailman tärkein palapelin palanen.
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskös naisten ravistella itsensä irti tässä narsisti-syyttelystä? Tätä se oli jo 40 vuotta sitten. Ei me miehet täydellisiä olla mutta pitääkö joka vian nimeksi laittaa narsisti? Totta helkkarissa meidän pitää NÄYTELLÄ kaikkitietävää kun naiset niin OLETTAvaT tutustumisvaiheessa. Emmekö saa tehdä virheitä? Nytkin kotiHENGETÄR kiljuu minua HETI kotiin ikäänkuin olisin maailman tärkein palapelin palanen.
Jos oot narsisti niin varmaan joku sen sulle joskus päin naamaa myös sanoo, en tiedä. Mulla on kaksi narsistieksää enkä ole kummallekaan sitä ääneen sanonut, mutta voipi olla että joku muu eksä tai nyksä on.
Jos suhun tuntuu joka kerta kalahtavan niin varmaan olet sitten itsekin narsisti, kun niin identifioidut niihin syytöksiin. Läheskään jokainen mies ei ole narsisti eikä edes narsistinen eikä edes mulkku tai kusipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Joo, hänellä on uusi nainen ja ovat olleet yhdessä tietääkseni nyt vajaat 3 vuotta. Aloittivat suhteen meidän avioliiton aikana.
Ex sanoi mulle että uusi nainen arvostaa häntä ja huomio häntä toisin kuin minä.
En tiedä miten heidän suhde voi. Lapset ovat sanoneet että nainen on tyhmä ja yksinkertainen eivätkä he halua kuunnella sen juttuja.
Ex saattaa olla minun suuntaan pari viikkoa ihan hiljaa, mutta sitten aivan tyhjästä haukkuu ja yrittää haastaa riitaa whatsapilla. En tietenkään reagoi. Voikohan olla, että aina kun hän alkaa hiljaisuuden jälkeen haukkumaan tyhjästä niin se tapahtuu koska hänellä on just silloin asiat jotenkin huonosti uuden naisen kanssa? Eli toimii varmaan tässä asiassa kuin sinunkin ex.
Mä pidän tiukan linjan exään. En tapaa kasvotusten enkä vastaa puheluihin. Kaikki hänen parjaamisensa jää kirjallisena whatsappiin😀
Sille tuo henkistä turvaa se, että se tietää sun lukevan viestinsä whatsappissa. Blokkaa se heti, kun olet siihen itse henkisesti valmis. Tuo nykysysteemi ruokkii eksääsi.
Olen eri, mutta kun on alaikäisiä yhteisiä lapsia ja yhteishuoltajuus, ei voi vain blokata lasten toista vanhempaa. Mutta silloin on erityisen tärkeää, että kaikki viestittely hoidetaan kirjallisesti, jolloin pystyy tarvittaessa todistamaan toisen vanhemman käytöstä esim. huoltajuusoikeudenkäynnissä.
Ei ole mitään velvoitetta ottaa vastaan toisen haukkuja whatsappiin.
Parempi sinne kuin puhelimessa tai kasvotusten, niin jää kirjallisia todisteita. Yhteishuoltajuudessa ei vain voi sanoutua irti kaikesta kommunikaatiosta, tai muuten narsisti hakee itselleen yksinhuoltajuutta ja vetoaa toisen vanhemman yhteistyökyvyttömyyteen.
Narsisti voi tehdä niin sittenkin, vaikka keskusteluja käytäisiin kuinka paljon, mutta kuten kaikki täällä tiedämme, narsisti voi valehdella muille ihan mitä tahansa, ja mikä pahinta, viranomaiset uskovat yleensä vakuuttavasti valehtelevaa narsistia. Siksi tarvitaan todisteita. Ja vaikka juuri nyt ei olisikaan uhkaa uudesta huoltajuusoikeudenkäynnistä, se vaara häilyy ilmassa siihen asti, kunnes nuorin lapsista on täysi-ikäinen.
Olen saanut eräältä ammattilaiselta neuvon, josta on ollut todella paljon apua: kannattaa olla kaiken aikaa varautunut siihen, että koska tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Se on äärettömän raskasta, mutta vielä pahempi vaihtoehto on se, että ei ole varautunut ja narsisti käyttää tilannetta hyväkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä jokin aika sitten tekstin missä selittettiin miksi jotkut ihmiset menee suhteesta toiseen loputtomasti ja ne kariutuu aina jonkun ajan kuluttua. Kuvaus sopi minusta myös hyvin narsistiin ja antoi ymmärrystä sille miksi tämä toimii niin, oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta. Narsisti pyrkii syntymään uudelleen jokaisessa uudessa kohtaamassaan ihmisessä, koska ei voi sietää itseään. Uusi ihminen on hänelle lupaus uudesta paremmasta minästä ja sitä kautta myös tulevaisuudesta. Sitten kun tämä ihminen paljastuukin aivan tavalliseksi ihmiseksi niin narsisti kokee tulleensa huijatuksi ja petetyksi. Häneltä on viety mahdollisuus uuteen parempaan minään. Silloin tämä kostaa kokemansa "vääryyden" tuhoamalla uhrinsa.
Oma exäni kertoi erottuamme (ruma ja yllättävä discard hänen puoleltaan), että hän oli niin pettynyt meihin. Oli kuvitellut että oltaisiin tehopari, joka valloittaa Mount Everestin yhdessä ja vie sinne yhteisen lipun. ??!!
Voi sitä hänen pettymystään, kun oltiinkin ihan tavallinen perheellistynyt pari lopulta, jolle osui vielä taloudellisesti haastavat pari vuotta. Tuosta kantoi kaunaa, ja vielä 10 vuotta myöhemmin hän muistutti minua siitä, kuinka petin hänen luottamuksensa, kun en vastasynnyttäneenä kiivennytkään sinne Mount Everestille tai ollut rahoissani.
Hänellä oli tapana liittomme aikana usein ilmaista se, kuinka ME ei osata sitä tai tätä, kuinka kaikki MEILLE vaikeaa, kuinka ME ei osata siivota jne. Onnistumiset olivat kuitenkin hänen omiaan.
No eikös tuo ollut nimenomaan hyvä, että totesi epäonnistumisista, että TEILLÄ oli niissä haasteita sen sijaan, että olisi syyttänyt suoraan SINUA?
Niinhän sitä luulisi. Kyseessä oli kuitenkin älykäs uhriutuva covert narsisti, te jotka tunnette tyypin, tiedätte kyllä. Näissä tilanteissa minä aina lopulta olin se, joka kehui häntä että hyvinhän hän vetää, hyvin me yritetään jne. Oikeasti kyse oli siitä, että minä vastasin esim. 95% siivouksesta, jos meillä oli sotkuista, hänenhän se olisi pitänyt skarpata, ei minun. Kuitenkin näissä tilanteissa puhuttiin meistä, eli jaetusta vastuusta, syyllistettiin samalla myös minua. Jos hän olisi syyttänyt VAIN minua, olisin kyllä tajunnut juonen kulun ja lähtenyt menemään. Mutta kun syytettiinkin MEITÄ, niin sehän oli psykologisesti paljon taitavampaa gashlightingia.
Eromme jälkeen hän haukkuu ja syyttää ihan vaan minua, ei puhu enää meistä. Tätä on monta kertaa helpompi vastaanottaa, koska nythän se on vain minun haukkumista ja läpinäkyvää sellaista. Ennen se oli piilotettua.
Exällä oli vähän saman tyylistä kommunikointia. Hän sai raivareita minulle jostain käsittämättömistä asioista. Hän vetosi siihen, että raivarit johtuivat meidän suhteemme dynamiikasta, suhteemme viallisuudesta. Minä olin hämilläni ja yritin muuttaa itseäni (juu, ei toiminut). Erokaan ei käynyt miehelle, silloin liioittelin miehen mielestä, että meillä olisi muka oikeita ongelmia. Todellisuudessa mies siirsi vastuun omasta käytöksestään pois itseltään. Mitään ei tarvinnut käsitellä tai yrittää ratkoa, kun vika oli epämääräisesti "meissä". Annoin periksi näissä henkisen väkivallan tilanteissa ja lopulta en yrittänyt muodostaa omia mielipiteitä edes arkisissa asioissa. Mies totesi, että me osaamme sopia asiat keskenämme, se on suhteemme vahvuus.
Tuttua. Meilläkin se oli aina meidän parisuhde, meidän välinen dynamiikka ja kommunikaatio. Jokin mystinen "me". Asialle ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, kun se vaan oli. Esim. kommunikaation puutteesta syytti, mutta oli samalla itse se joka sulkeutui ja jätti reagoimatta minun kommunikaatioon. Ei esim. koskaan vastannut meileihini, jotka koskivat meitä.
Olemme muuten molemmat työssämme kommunikaation ammattilaisia, kirjoitetun ja puhutun. Selkeä kommunikaatio on ainakin minun vahvuuteni ja kyllä myös hänenkin työasioissa. Kuitenkin tunnepuolella hänen tunteensa, toiveensa, vaatimuksensa olisi toisen pitänyt vain mystisesti tietää. Näin ihan oikeasti sanoi pitkän suhteen päätyttyä, ettei minun pitäisi kysyä mitä hän tarvitsee tai on vaille, vaan minun olisi pitänyt osata lukea häntä, tulkita ja tietää, tarjota hänen tarvitsemaansa kysymättä. Ja kun näin ei ollutkaan, oli vika "meissä".
Nuo meltdownit ovat myös tuttuja.
Niiden syynä on aina joku mystinen muu henkilö tai ihmissuhde.Siinä on jotain privitiivistä, kun häntä pitäisi ymmärtää 24/7 sanattomasti. Kuin äidin pitäisi ymmärtää vauvaa pienimmästäkin tuhahduksesta. Jotain ongelmaa erillisyydessä niillä on. Ei siedetä että toinen on erillinen vaan nähdään toinen itsen jatkeena.
Juuri näin. Mun 100% narsistinen ex aviomies oletti myös että minä osaan lukea hänen ajatuksensa. Esim sanoi minulle että jos toisen tuntee ja rakastaa niin ei tarvitse kysyä vaan osaa toimia oikein automaattisesti. Eli ehdollisti rakkauteni.
Kerran sain huutoraivot kun en ollut hoksannut että miehellä on jano. Mies huusi kurkku suorana että jos rakastaisin häntä niin olisin tarjoillut hänelle pyytämättä huurteisen oluen.
Mun ex sanoi aivan samoin sanoin, eli jos toisen tuntee ja toista rakastaa, niin ei tarvitse kysyä. Sen vain tietää.
Hän myös oletti tietävänsä mitä minä ajattelen ja mietin "tunnen kyllä sut"; ja syyllisti sitten minun vääristä ja vilpillisistä tarkoitusperistä. Siis niistä, joita oli ihan keskenään tulkinnut minun ajattelevan tai tarkoittavan.
Lopulta yritin olla niin ilmeetön kuin mahdollista, jottei minua tulkittaisi väärin. No, sittenhän olinkin tunteeton ja kylmä!
Edelleen, eron jälkeen, saan viestejä joiden mukaan hän tietää minun nauttivan hänen ahdingostaan, epäonnesta tai nauravan hänelle.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.
Onko sun exällä uutta naisystävää?
Omallani on ollut jo pari vuotta sama, asuvat yhdessä. Lapsilta olen kuullut, että on paikoin aika räiskyvä suhde. Eksä itkee usein ja uhriutuu. Jos siellä skismaa tai riitaa, saan saman tien eksältä haukkumaviestejä. Luulen että heidän suhteensa toimii siksi, että edelleen uudessakin suhteessa minä olen se tunteiden tynnyri eksälle. Kun pahimmat purkaa mulle, niin jaksaa paremmin maskata uudessa suhteessa ja pysyä love bombingissa tai paikoin hakea itkemällä sympatiaa.
Uusi kuulemma ymmärtää, tukee ja auttaa eksää toisin kuin minä koskaan. :)
Joo, hänellä on uusi nainen ja ovat olleet yhdessä tietääkseni nyt vajaat 3 vuotta. Aloittivat suhteen meidän avioliiton aikana.
Ex sanoi mulle että uusi nainen arvostaa häntä ja huomio häntä toisin kuin minä.
En tiedä miten heidän suhde voi. Lapset ovat sanoneet että nainen on tyhmä ja yksinkertainen eivätkä he halua kuunnella sen juttuja.
Ex saattaa olla minun suuntaan pari viikkoa ihan hiljaa, mutta sitten aivan tyhjästä haukkuu ja yrittää haastaa riitaa whatsapilla. En tietenkään reagoi. Voikohan olla, että aina kun hän alkaa hiljaisuuden jälkeen haukkumaan tyhjästä niin se tapahtuu koska hänellä on just silloin asiat jotenkin huonosti uuden naisen kanssa? Eli toimii varmaan tässä asiassa kuin sinunkin ex.
Mä pidän tiukan linjan exään. En tapaa kasvotusten enkä vastaa puheluihin. Kaikki hänen parjaamisensa jää kirjallisena whatsappiin😀
Sille tuo henkistä turvaa se, että se tietää sun lukevan viestinsä whatsappissa. Blokkaa se heti, kun olet siihen itse henkisesti valmis. Tuo nykysysteemi ruokkii eksääsi.
Olen eri, mutta kun on alaikäisiä yhteisiä lapsia ja yhteishuoltajuus, ei voi vain blokata lasten toista vanhempaa. Mutta silloin on erityisen tärkeää, että kaikki viestittely hoidetaan kirjallisesti, jolloin pystyy tarvittaessa todistamaan toisen vanhemman käytöstä esim. huoltajuusoikeudenkäynnissä.
Ei ole mitään velvoitetta ottaa vastaan toisen haukkuja whatsappiin.
Parempi sinne kuin puhelimessa tai kasvotusten, niin jää kirjallisia todisteita. Yhteishuoltajuudessa ei vain voi sanoutua irti kaikesta kommunikaatiosta, tai muuten narsisti hakee itselleen yksinhuoltajuutta ja vetoaa toisen vanhemman yhteistyökyvyttömyyteen.
Narsisti voi tehdä niin sittenkin, vaikka keskusteluja käytäisiin kuinka paljon, mutta kuten kaikki täällä tiedämme, narsisti voi valehdella muille ihan mitä tahansa, ja mikä pahinta, viranomaiset uskovat yleensä vakuuttavasti valehtelevaa narsistia. Siksi tarvitaan todisteita. Ja vaikka juuri nyt ei olisikaan uhkaa uudesta huoltajuusoikeudenkäynnistä, se vaara häilyy ilmassa siihen asti, kunnes nuorin lapsista on täysi-ikäinen.
Olen saanut eräältä ammattilaiselta neuvon, josta on ollut todella paljon apua: kannattaa olla kaiken aikaa varautunut siihen, että koska tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Se on äärettömän raskasta, mutta vielä pahempi vaihtoehto on se, että ei ole varautunut ja narsisti käyttää tilannetta hyväkseen.
No, toivottavasti et lue niitä sen sepustuksia vaan annat vaan kertyä sinne. Itse haluaisin tuolle lopun, koska oma toipuminen häirintyy tuollaisesta ja se sairas kakkiainen kuvittelee vielä jotenkin olevansa osa elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites jos ois kaksi narsistia parisuhteessa?
Exä löysi puolisokseen samanlaisen ja tuntuvat päivät pitkät vaan haukkuvan muita. Vakka löysi kantensa, hyvä niin. Onpahan kaksi narsistin uhria vähemmän kun kimpoilevat keskenään ja ovat poissa markkinoilta 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos ois kaksi narsistia parisuhteessa?
Exä löysi puolisokseen samanlaisen ja tuntuvat päivät pitkät vaan haukkuvan muita. Vakka löysi kantensa, hyvä niin. Onpahan kaksi narsistin uhria vähemmän kun kimpoilevat keskenään ja ovat poissa markkinoilta 😄
Ymmärtääkseni on käytännössä mahdotonta, että kaksi patologista paksunahkaista narsistia olisivat romanttisesti yhdessä. Ohutnahkainen ja paksunahkainen on sitten taas eri asia ja he voivat pariutua. Tämä siis ihan asiaa tutkineiden ja asiantuntijoiden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos ois kaksi narsistia parisuhteessa?
Exä löysi puolisokseen samanlaisen ja tuntuvat päivät pitkät vaan haukkuvan muita. Vakka löysi kantensa, hyvä niin. Onpahan kaksi narsistin uhria vähemmän kun kimpoilevat keskenään ja ovat poissa markkinoilta 😄
Ymmärtääkseni on käytännössä mahdotonta, että kaksi patologista paksunahkaista narsistia olisivat romanttisesti yhdessä. Ohutnahkainen ja paksunahkainen on sitten taas eri asia ja he voivat pariutua. Tämä siis ihan asiaa tutkineiden ja asiantuntijoiden mukaan.
Kyllähän ne aikansa voi, kun maskit vielä molemmilla yllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sinne kuin puhelimessa tai kasvotusten, niin jää kirjallisia todisteita. Yhteishuoltajuudessa ei vain voi sanoutua irti kaikesta kommunikaatiosta, tai muuten narsisti hakee itselleen yksinhuoltajuutta ja vetoaa toisen vanhemman yhteistyökyvyttömyyteen.
Narsisti voi tehdä niin sittenkin, vaikka keskusteluja käytäisiin kuinka paljon, mutta kuten kaikki täällä tiedämme, narsisti voi valehdella muille ihan mitä tahansa, ja mikä pahinta, viranomaiset uskovat yleensä vakuuttavasti valehtelevaa narsistia. Siksi tarvitaan todisteita. Ja vaikka juuri nyt ei olisikaan uhkaa uudesta huoltajuusoikeudenkäynnistä, se vaara häilyy ilmassa siihen asti, kunnes nuorin lapsista on täysi-ikäinen.
Olen saanut eräältä ammattilaiselta neuvon, josta on ollut todella paljon apua: kannattaa olla kaiken aikaa varautunut siihen, että koska tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Se on äärettömän raskasta, mutta vielä pahempi vaihtoehto on se, että ei ole varautunut ja narsisti käyttää tilannetta hyväkseen.
No, toivottavasti et lue niitä sen sepustuksia vaan annat vaan kertyä sinne. Itse haluaisin tuolle lopun, koska oma toipuminen häirintyy tuollaisesta ja se sairas kakkiainen kuvittelee vielä jotenkin olevansa osa elämääsi.
Kirjoitin ylläolevan, mutta en ole se, joka saa solvaavia viestejä whatsappiin. Saisinkin, niin voisin näyttää niitä mm. lastensuojelulle. Oma exäni osaa varoa, ettei anna kirjallisia todisteita käytöksestään, ja on hillinnyt itsensä eron jälkeen yleensä myös puhelimessa ja vaihdoissa, koska tietää minun äänittävän tilanteet.
Sen sijaan hän on ottanut aseekseen lapsen, jota vieraannuttaa häikäilemättömällä tavalla. Lapsi oireilee voimakkaasti, mm. kohdistaa niin fyysistä kuin sanallista väkivaltaa sekä minuun että itseensä, mutta kukaan ei auta lasta, koska kaikki viranomaiset uskovat narsistiexää, joka vakuuttaa että lapsessa ei ole mitään vikaa, äiti vain on päästään vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sinne kuin puhelimessa tai kasvotusten, niin jää kirjallisia todisteita. Yhteishuoltajuudessa ei vain voi sanoutua irti kaikesta kommunikaatiosta, tai muuten narsisti hakee itselleen yksinhuoltajuutta ja vetoaa toisen vanhemman yhteistyökyvyttömyyteen.
Narsisti voi tehdä niin sittenkin, vaikka keskusteluja käytäisiin kuinka paljon, mutta kuten kaikki täällä tiedämme, narsisti voi valehdella muille ihan mitä tahansa, ja mikä pahinta, viranomaiset uskovat yleensä vakuuttavasti valehtelevaa narsistia. Siksi tarvitaan todisteita. Ja vaikka juuri nyt ei olisikaan uhkaa uudesta huoltajuusoikeudenkäynnistä, se vaara häilyy ilmassa siihen asti, kunnes nuorin lapsista on täysi-ikäinen.
Olen saanut eräältä ammattilaiselta neuvon, josta on ollut todella paljon apua: kannattaa olla kaiken aikaa varautunut siihen, että koska tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Se on äärettömän raskasta, mutta vielä pahempi vaihtoehto on se, että ei ole varautunut ja narsisti käyttää tilannetta hyväkseen.
No, toivottavasti et lue niitä sen sepustuksia vaan annat vaan kertyä sinne. Itse haluaisin tuolle lopun, koska oma toipuminen häirintyy tuollaisesta ja se sairas kakkiainen kuvittelee vielä jotenkin olevansa osa elämääsi.
Kirjoitin ylläolevan, mutta en ole se, joka saa solvaavia viestejä whatsappiin. Saisinkin, niin voisin näyttää niitä mm. lastensuojelulle. Oma exäni osaa varoa, ettei anna kirjallisia todisteita käytöksestään, ja on hillinnyt itsensä eron jälkeen yleensä myös puhelimessa ja vaihdoissa, koska tietää minun äänittävän tilanteet.
Sen sijaan hän on ottanut aseekseen lapsen, jota vieraannuttaa häikäilemättömällä tavalla. Lapsi oireilee voimakkaasti, mm. kohdistaa niin fyysistä kuin sanallista väkivaltaa sekä minuun että itseensä, mutta kukaan ei auta lasta, koska kaikki viranomaiset uskovat narsistiexää, joka vakuuttaa että lapsessa ei ole mitään vikaa, äiti vain on päästään vialla.
Onko sulla rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskös naisten ravistella itsensä irti tässä narsisti-syyttelystä? Tätä se oli jo 40 vuotta sitten. Ei me miehet täydellisiä olla mutta pitääkö joka vian nimeksi laittaa narsisti? Totta helkkarissa meidän pitää NÄYTELLÄ kaikkitietävää kun naiset niin OLETTAvaT tutustumisvaiheessa. Emmekö saa tehdä virheitä? Nytkin kotiHENGETÄR kiljuu minua HETI kotiin ikäänkuin olisin maailman tärkein palapelin palanen.
Jos oot narsisti niin varmaan joku sen sulle joskus päin naamaa myös sanoo, en tiedä. Mulla on kaksi narsistieksää enkä ole kummallekaan sitä ääneen sanonut, mutta voipi olla että joku muu eksä tai nyksä on.
Jos suhun tuntuu joka kerta kalahtavan niin varmaan olet sitten itsekin narsisti, kun niin identifioidut niihin syytöksiin. Läheskään jokainen mies ei ole narsisti eikä edes narsistinen eikä edes mulkku tai kusipää.
Jostain se narsistisyyttelyn on tultava. Tunnen ison joukon miehiä ja narsistiksi en voisi luokitella kvin montaa. Pikemminkin heikko itsetunto jota peitetään täydellisyydellä.. Vaikuttaisi siltä, että naiset ja miehet olisivat sodassa toisiaan vastaan....henkisesti tietty. Kyllä näitä näyttelemisiä on purettu. Enkä suutu jos miellät minut narsistiksi. Olen kala horoskooppimerkiltä.
Ei voi olla totta että exäsi on minun exäni kopio aivojen osalta😑 Mutta sitähän se narsismi on.
Mun ex myös luuli tietävänsä mitä minä ajattelen eikä vaivautunut koskaan kysymään oliko hänen päänsisäiset tulkinnat oikein. Useinhan ne meni väärin. Hän myös luuli jatkuvasti että minulla on joku salainen suunnitelma häntä kohtaan ja haudon jotain pahoja aikeita häntä vastaan. Syytti että salaan asioita ja petän. Ja minä olin maailman uskollisin ja rehellisin.