Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Jossain ulkomailla on sovellus, joka päästää läpi vain asialliset viestit. Jospa vielä kerran rauhallisesti viestisit, että kommunikoit vain lapsiin liittyvissä välttämättömissä asioissa.
Ja voit laittaa puserokyselyyn vain kyllä tai ei.
Sinänsä ymmärrän miestä, vaikken hyväksy. Hän on lapsen tasolla ja joutuu huolehtimaan omatoimisesti toisista lapsista ilman äitiä (sinä) ja on hädissään ja saa taaperon itkupotkuraivareita. Mun isä ei pystynyt, joten äiti hoiti 100 %'
Ei narsistista käytöstä tarvi ymmärtää. Mitä enemmän annat myötätuntoa sitä enemmän uppoat suohon josta et omin voimin tule pääsemään ylös. Jos ja kun aikuinen ihminen on emotionaalisesti lapsen tasolla hän menee terapiaan ja jos terapia ei kiinnosta jääköön yksin kiukuttelemaan. Ei muiden tehtävä ole palvella ja neuvoa narsistia, se on ihmisen OMA tehtävä hakea apua kun tarvitsee. Tässä tapauksessa kannattaa siirtyä sähköpostilinjalle kokonaan , jää todisteita miten mies viestittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jossain ulkomailla on sovellus, joka päästää läpi vain asialliset viestit. Jospa vielä kerran rauhallisesti viestisit, että kommunikoit vain lapsiin liittyvissä välttämättömissä asioissa.
Ja voit laittaa puserokyselyyn vain kyllä tai ei.
Sinänsä ymmärrän miestä, vaikken hyväksy. Hän on lapsen tasolla ja joutuu huolehtimaan omatoimisesti toisista lapsista ilman äitiä (sinä) ja on hädissään ja saa taaperon itkupotkuraivareita. Mun isä ei pystynyt, joten äiti hoiti 100 %'
Järkevää, kannatan edellistä. Kuitenkin yhteiset lapset hoidettavana niin eikai yhteishuoltajuuskaan voi olla täyttä hiljaisuutta. Lapset kun ovat kuitenki eläviä ja tuntevia, kesken eräisiä ja tarvitsee monenlaista, vaikkeivät osaa murrosiässä pyytää eikä ilmaista itseään. Lapset ovat lapsiasi silloinkin kun ovat toisella vanhemmalla ja heille on tärkeää myös tuntea se, että viikosta huolimatta hänellä on molemmat vanhemmat.
Kyllä tai ei on helppo vastata whatsappiin.
uh98 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko termi narsisti on menettänyt merkityksensä. Kaikki parisuhteissa siipeensä saaneet käyttävät lääketieteellistä diagnoosia haukkumasanana.
Muutama narsisti peukuttamassa alas koko ajan muiden viestejä, hyvin näkyy kuka on narsisti
"Paina sinäkin tykkää ja jaa tämä seinälläsi jos vastustat ihmiskauppaa.."
Peiliin katsominen tekee jokaiselle hyvää.
Siksi sinäkin saat äänestää vaaleissa mitä haluat kertomatta kenellekään mitä äänestit koska sinulla on siihen oikeus. Oikeus omaan mielipiteeseen johon yhteisöllinen narsismi pyrkii kovastikin vaikuttamaan.
Eihän kukaan halua joutua leimatuksi joksikin mitä ei ole niin sillä on "hyvä" horjuttaa..
Lueskelin narsisti juttujanne. Voisiko olla monessa tai ainakin joissain tapauksessa vaan niin että ihmiset on erilaisia? Kaikki ei nimittäin halua käydä kokoajan keskustelua eikä heillä ole siihen tarvetta siltikään he ei ole narsisteja.
Haiskahtaa vähän sellainen näissä jutuissa että olen ekstrovertti äärisosiaalinen ja haluan käydä dialogia jostain jatkuvasti ja toinen ei halua joten hänessä täytyy olla joku vika hän on narsisti tms. Valikoiva keskustelu nimittäin on introverteille ominaista. Ottavat kantaa niihin joita pitävät tärkeänä.
Narsistisia piirteitä on kaikilla ja ne jaloimmatkin ihmiset ajattelevat lopulta ensiksi itseään vaikka muuta esittävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain ulkomailla on sovellus, joka päästää läpi vain asialliset viestit. Jospa vielä kerran rauhallisesti viestisit, että kommunikoit vain lapsiin liittyvissä välttämättömissä asioissa.
Ja voit laittaa puserokyselyyn vain kyllä tai ei.
Sinänsä ymmärrän miestä, vaikken hyväksy. Hän on lapsen tasolla ja joutuu huolehtimaan omatoimisesti toisista lapsista ilman äitiä (sinä) ja on hädissään ja saa taaperon itkupotkuraivareita. Mun isä ei pystynyt, joten äiti hoiti 100 %'
Ei narsistista käytöstä tarvi ymmärtää. Mitä enemmän annat myötätuntoa sitä enemmän uppoat suohon josta et omin voimin tule pääsemään ylös. Jos ja kun aikuinen ihminen on emotionaalisesti lapsen tasolla hän menee terapiaan ja jos terapia ei kiinnosta jääköön yksin kiukuttelemaan. Ei muiden tehtävä ole palvella ja neuvoa narsistia, se on ihmisen OMA tehtävä hakea apua kun tarvitsee. Tässä tapauksessa kannattaa siirtyä sähköpostilinjalle kokonaan , jää todisteita miten mies viestittelee.
Ymmärtäminen ei ole sama kuin myötätunto. Suomessa sama sana tarkoittaa ehkä molempia. HG Tudorin tavoin minä vahvistan omaa ymmärtämistäni tyyliin logical thinking (knowledge, facts), mutta olen ajanut alas ymmärtämiseni tyyliin emotional thinking (understanding, love, pity, caretaking).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko päässeet eroon narsistista avioeron jälkeen, jos teillä on alaikäisiä lapsia?
En meinaa millään päästä äärimmäisen narsistisesta ex-miehestäni eroon avioeron jälkeen. Vaikka ex jätti minut toisen naisen vuoksi. En vastaa enää hänen puheluihin enkä todellakaan päästä kotiini. Onneksi lapset jo niin isoja, että osaavat vaihtaa kotia omatoimisesti. Mutta, mutta...
Exältä tulee lähes päivittäin viestejä. Yleensä lasten asian varjolla, asian joka ei ole pakolllinen yhteydenottoa vaativa asia (tyyliin onko lapsen pusero sun luona kun en nyt löydä kotoani). Ja sitten kun en vastaa alkaa äärimmäinen hakkuminen ja olen muka mt- ongelmainen kun en kommunikoi hänen kanssaan. Menee taas muutama päivä hiljaisuudessa ja ex aloittaa uuden haukkumisen viestitse, kun en ole vastannut hänen edelliseen viestiinsä lapsen puseron osalta mitään. Olen taas vaikea ihminen, epäempaattinen, tyhmä ym ym ym. Eli ex pystyy riitelemään yksin whatsapissa :D
Loppuuko tämä koskaan? Loppuuko ennen kuin lapset täyttäät 18v?
En voi blokata miestä puhelimesta, koska se samperin yhteishuolto. Mutta grey rock ei tunnu tehoavan exään millään. Tänään on tullut "vasta" kaksi viestiä exältä, enkä ole vastannut niihin mitään.
Eniten ihmetyttää että miten ex viitsii käyttää energiaansa minun haukkumiseen ja minulle koko ajan viestittelyyn (mihin en edes reagoi) vaikka jätti toisen naisen vuoksi ja hänen pitäisi kai kaiken logiikan mukaan olla nyt onnellisempi. Että nauttisi nyt vaan nykyisestä elämästään, mutta kun ei ...
Voit blokata. Voit antaa tyypille vaikka sähköpostiosoitteen ja lukea sen vain kerran pari viikossa. Jos tämä on liian raju, voit aloittaa viivästyttämällä omaa reaktiotasi. Itse en vastaa viesteihin koskaan heti, vaan aikaisintaan seuraavana päivänä. Tämä sen takia, että manipuloinnin yms aiheuttamat tunteet ehtivät tyyntyä. Pyrin olemaan reagoimatta. Vastaan mahdollisimman lyhyesti. Pyrin vastaamaan aina vain harvempiin viesteihin. Esim tuohon puserokyselyyn ei ehkä ole välttämätöntä vastata.
Saattaisit olla vaikka mun exäni :) Kun erottiin niin sovittiin, että lapsen vuoksi pysytään aina kavereina, oltiinhan sitä oltu jo vuosia ennen eroakin-ennen kaikkea parhaat kaverit. Pari vuotta tämä toimikin, molemmat tapaili uusia ihmisiä, molemmilla oli vakituisempikin suhde ja kenellekään ei mutkaton ja ainakin viikottainen jos ei päivittäinen yhteydenpito ollut ongelma.
Sitten tuli kuvioihin J. Aluksi ei kovin paljoa muuttunut, mielestäni henkilö oli ihan mukava ja istui meidän vanhaan kaveriporukkaankin ok. Mutta sitten, yhteenmuuttonne jälkeen, pikkuhiljaa asiat alkoi muuttua. Kaikki mitä teen alkoi häiritä. Tavarat, jotka entisessä kodissamme olivat silloin kun siinä minäkin yhä asuin, myytiin pois tai tuotiin mun ovelle. Lapsen muistot, kaikki pois. Kaveriporukan yhteisiin tilaisuuksiin ei enää mahduttukaan samaan aikaan, lapsen syntymäpäivät kahdessa eri porukassa. Lapsi ei saa toisessa kodissaan kertoa mitä äidin luona on tai tapahtuu, vastaus on vihainen "mutta nytpä ei olla äitis luona!" Viestini luette yhdessä, vastaatte niihin yhdessä. Siis meidän lastamme koskevat viestit, koska muuta ei ole.
Totta kai olen protestoinut. Totta kai olen surrut menetettyä kaveruutta ja ennen kaikkea lapsen pettymystä. Nyt olen henkilö kenen kyselyyn lapsen puserosta ei luultavasti vastattaisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain ulkomailla on sovellus, joka päästää läpi vain asialliset viestit. Jospa vielä kerran rauhallisesti viestisit, että kommunikoit vain lapsiin liittyvissä välttämättömissä asioissa.
Ja voit laittaa puserokyselyyn vain kyllä tai ei.
Sinänsä ymmärrän miestä, vaikken hyväksy. Hän on lapsen tasolla ja joutuu huolehtimaan omatoimisesti toisista lapsista ilman äitiä (sinä) ja on hädissään ja saa taaperon itkupotkuraivareita. Mun isä ei pystynyt, joten äiti hoiti 100 %'
Ei narsistista käytöstä tarvi ymmärtää. Mitä enemmän annat myötätuntoa sitä enemmän uppoat suohon josta et omin voimin tule pääsemään ylös. Jos ja kun aikuinen ihminen on emotionaalisesti lapsen tasolla hän menee terapiaan ja jos terapia ei kiinnosta jääköön yksin kiukuttelemaan. Ei muiden tehtävä ole palvella ja neuvoa narsistia, se on ihmisen OMA tehtävä hakea apua kun tarvitsee. Tässä tapauksessa kannattaa siirtyä sähköpostilinjalle kokonaan , jää todisteita miten mies viestittelee.
Ymmärtäminen ei ole sama kuin myötätunto. Suomessa sama sana tarkoittaa ehkä molempia. HG Tudorin tavoin minä vahvistan omaa ymmärtämistäni tyyliin logical thinking (knowledge, facts), mutta olen ajanut alas ymmärtämiseni tyyliin emotional thinking (understanding, love, pity, caretaking).
Ymmärrän myös tuon kirjoittajan pointin, joka kertoi ymmärtävänsä, vaikka ei hyväksy.
Olen samassa tilanteessa kuin tuon kirjoittajan äiti oli aikanaan.
Mieheni narsostiset, lapselliset, itsekeskeiset ja itsekkäät piirteet tulivat oikein toden teolla pintaan kaksostemme synnyttyä.
En olisi ikinä voinut kuvitella mitä miehestä oikein kuoriutuikaan esiin.
Ja kun toinen vanhempi ei ole kykenevä tai halukas vanhemmuuteen, silloin on vain itse hoidettava.
En minäkään tätä tilannetta haluaisi, hyväksyisi, mutta ymmärrän, että näin vain on ja minun on lapset hoidettava, sillä muuten ei kukaan hoitaisi.
Ei itsekeskeisellä ja lapsellisella, narsistisella miehellä ole sellaista itsereflektiokykyä, että menisi mihinkään terapiaan tai välittäisi vähääkään kenenkään ymmärtämisistä tai hyväksymisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain ulkomailla on sovellus, joka päästää läpi vain asialliset viestit. Jospa vielä kerran rauhallisesti viestisit, että kommunikoit vain lapsiin liittyvissä välttämättömissä asioissa.
Ja voit laittaa puserokyselyyn vain kyllä tai ei.
Sinänsä ymmärrän miestä, vaikken hyväksy. Hän on lapsen tasolla ja joutuu huolehtimaan omatoimisesti toisista lapsista ilman äitiä (sinä) ja on hädissään ja saa taaperon itkupotkuraivareita. Mun isä ei pystynyt, joten äiti hoiti 100 %'
Ei narsistista käytöstä tarvi ymmärtää. Mitä enemmän annat myötätuntoa sitä enemmän uppoat suohon josta et omin voimin tule pääsemään ylös. Jos ja kun aikuinen ihminen on emotionaalisesti lapsen tasolla hän menee terapiaan ja jos terapia ei kiinnosta jääköön yksin kiukuttelemaan. Ei muiden tehtävä ole palvella ja neuvoa narsistia, se on ihmisen OMA tehtävä hakea apua kun tarvitsee. Tässä tapauksessa kannattaa siirtyä sähköpostilinjalle kokonaan , jää todisteita miten mies viestittelee.
Ymmärtäminen ei ole sama kuin myötätunto. Suomessa sama sana tarkoittaa ehkä molempia. HG Tudorin tavoin minä vahvistan omaa ymmärtämistäni tyyliin logical thinking (knowledge, facts), mutta olen ajanut alas ymmärtämiseni tyyliin emotional thinking (understanding, love, pity, caretaking).
Ymmärrän myös tuon kirjoittajan pointin, joka kertoi ymmärtävänsä, vaikka ei hyväksy.
Olen samassa tilanteessa kuin tuon kirjoittajan äiti oli aikanaan.
Mieheni narsostiset, lapselliset, itsekeskeiset ja itsekkäät piirteet tulivat oikein toden teolla pintaan kaksostemme synnyttyä.
En olisi ikinä voinut kuvitella mitä miehestä oikein kuoriutuikaan esiin.
Ja kun toinen vanhempi ei ole kykenevä tai halukas vanhemmuuteen, silloin on vain itse hoidettava.
En minäkään tätä tilannetta haluaisi, hyväksyisi, mutta ymmärrän, että näin vain on ja minun on lapset hoidettava, sillä muuten ei kukaan hoitaisi.
Ei itsekeskeisellä ja lapsellisella, narsistisella miehellä ole sellaista itsereflektiokykyä, että menisi mihinkään terapiaan tai välittäisi vähääkään kenenkään ymmärtämisistä tai hyväksymisistä.
Onko teidän lapset jo isot ja oletko missään tekemisissä miehen kanssa enää?
Toi on niin surullista. Kaikkia osapuolia kohtaan. Tsemppiä sulle, ilmeisesti olet pärjännyt hyvin!
Vierailija kirjoitti:
uh98 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko termi narsisti on menettänyt merkityksensä. Kaikki parisuhteissa siipeensä saaneet käyttävät lääketieteellistä diagnoosia haukkumasanana.
Muutama narsisti peukuttamassa alas koko ajan muiden viestejä, hyvin näkyy kuka on narsisti
"Paina sinäkin tykkää ja jaa tämä seinälläsi jos vastustat ihmiskauppaa.."
Peiliin katsominen tekee jokaiselle hyvää.
Siksi sinäkin saat äänestää vaaleissa mitä haluat kertomatta kenellekään mitä äänestit koska sinulla on siihen oikeus. Oikeus omaan mielipiteeseen johon yhteisöllinen narsismi pyrkii kovastikin vaikuttamaan.Eihän kukaan halua joutua leimatuksi joksikin mitä ei ole niin sillä on "hyvä" horjuttaa..
Saahan sitä vapaasti olla vaikka ihmiskaupan puolella. Kuitenkin oman mielipiteen huuteluun tästä moraalisesti kyseenalaisesta asiasta on varmasti "parempia" paikkoja kuin ihmiskaupan uhrien vertaistukiketju. Voit vaikka perustaa sille oman ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mark kirjoitti:
Lueskelin narsisti juttujanne. Voisiko olla monessa tai ainakin joissain tapauksessa vaan niin että ihmiset on erilaisia? Kaikki ei nimittäin halua käydä kokoajan keskustelua eikä heillä ole siihen tarvetta siltikään he ei ole narsisteja.
Haiskahtaa vähän sellainen näissä jutuissa että olen ekstrovertti äärisosiaalinen ja haluan käydä dialogia jostain jatkuvasti ja toinen ei halua joten hänessä täytyy olla joku vika hän on narsisti tms. Valikoiva keskustelu nimittäin on introverteille ominaista. Ottavat kantaa niihin joita pitävät tärkeänä.
Narsistisia piirteitä on kaikilla ja ne jaloimmatkin ihmiset ajattelevat lopulta ensiksi itseään vaikka muuta esittävät.
Kirjoituksestasi huomaa ettet ole ollut dg narsistin kanssa tekemisissä. Sille ei normaali ihminen anna myötätuntoa vaan juoksee ja lujaa. Jos ei juokse niin tuhoutuu.
Ei se veriside katso sitä etteikö voi poistaa elämästä jos on negatiivinen vaikutus omaan olemiseen, itseä varten täällä eletään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mark kirjoitti:
Lueskelin narsisti juttujanne. Voisiko olla monessa tai ainakin joissain tapauksessa vaan niin että ihmiset on erilaisia? Kaikki ei nimittäin halua käydä kokoajan keskustelua eikä heillä ole siihen tarvetta siltikään he ei ole narsisteja.
Haiskahtaa vähän sellainen näissä jutuissa että olen ekstrovertti äärisosiaalinen ja haluan käydä dialogia jostain jatkuvasti ja toinen ei halua joten hänessä täytyy olla joku vika hän on narsisti tms. Valikoiva keskustelu nimittäin on introverteille ominaista. Ottavat kantaa niihin joita pitävät tärkeänä.
Narsistisia piirteitä on kaikilla ja ne jaloimmatkin ihmiset ajattelevat lopulta ensiksi itseään vaikka muuta esittävät.
Diagnosoitavissa oleva narsistinen persoonallisuushäiriö on useimmin siteeratun yhdysvaltalaistutkimusten mukaan noin 0,5–3 prosentilla väestöstä.
– Meidän olisi tiedettävä se tosiseikka, että vahvasti narsistisia piirteitä omaavia ihmisiä – ilman diagnoosia – on kuitenkin paljon suurempi määrä, ja he (narsistit) voivat olla hyvin julmia ja jopa vaarallisia erityisesti läheisilleen.
mark kirjoitti:
Lueskelin narsisti juttujanne. Voisiko olla monessa tai ainakin joissain tapauksessa vaan niin että ihmiset on erilaisia? Kaikki ei nimittäin halua käydä kokoajan keskustelua eikä heillä ole siihen tarvetta siltikään he ei ole narsisteja.
Haiskahtaa vähän sellainen näissä jutuissa että olen ekstrovertti äärisosiaalinen ja haluan käydä dialogia jostain jatkuvasti ja toinen ei halua joten hänessä täytyy olla joku vika hän on narsisti tms. Valikoiva keskustelu nimittäin on introverteille ominaista. Ottavat kantaa niihin joita pitävät tärkeänä.
Narsistisia piirteitä on kaikilla ja ne jaloimmatkin ihmiset ajattelevat lopulta ensiksi itseään vaikka muuta esittävät.
Ihmiset tosiaan ovat erilaisia.
Niin ovat narsistitkin ja sen tyypin ilmentymät.
En kyllä käsitä mitä ne kaikkein jaloimmatkin tyypit esittävät kun ajattelevat ensin itseään.
Itseään pitääkin ajatella ensin eikä aina suin päin sännätä sinne missä tarvitaan..
Ei me aina osata. Ne jaloimmatkaan, mutta siinä ei ole mitään väärää että ihminen huolehtii itsestään terveellä tavalla.
Siinä on itselläkin opettelemista että mun ei tosiaankaan tarvitse esim. antaa viimeisiä rahojani jollekin toiselle eikä todellakaan kuunnella yhtään syyllistämistä asiasta tai tuntea syyllisyyttä siitä että minunkin täytyy syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nii kirjoitti:
Ei se veriside katso sitä etteikö voi poistaa elämästä jos on negatiivinen vaikutus omaan olemiseen, itseä varten täällä eletään
Aika vaikea on pikkulapsen päästä pois narsistisen vanhemman vaikutuspiiristä.
Vierailija kirjoitti:
nii kirjoitti:
Ei se veriside katso sitä etteikö voi poistaa elämästä jos on negatiivinen vaikutus omaan olemiseen, itseä varten täällä eletään
Aika vaikea on pikkulapsen päästä pois narsistisen vanhemman vaikutuspiiristä.
Niinpä ja isommallekin lapselle se on vaikeaa. Onneksi oma narsistivanhempani haluaa itsekin ihan vaan minimaalista kontaktia, hän keskittyy elämään elämäänsä ilman jälkikasvuaan.
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Lueskelin narsisti juttujanne. Voisiko olla monessa tai ainakin joissain tapauksessa vaan niin että ihmiset on erilaisia? Kaikki ei nimittäin halua käydä kokoajan keskustelua eikä heillä ole siihen tarvetta siltikään he ei ole narsisteja.
Haiskahtaa vähän sellainen näissä jutuissa että olen ekstrovertti äärisosiaalinen ja haluan käydä dialogia jostain jatkuvasti ja toinen ei halua joten hänessä täytyy olla joku vika hän on narsisti tms. Valikoiva keskustelu nimittäin on introverteille ominaista. Ottavat kantaa niihin joita pitävät tärkeänä.
Narsistisia piirteitä on kaikilla ja ne jaloimmatkin ihmiset ajattelevat lopulta ensiksi itseään vaikka muuta esittävät.
Diagnosoitavissa oleva narsistinen persoonallisuushäiriö on useimmin siteeratun yhdysvaltalaistutkimusten mukaan noin 0,5–3 prosentilla väestöstä.
– Meidän olisi tiedettävä se tosiseikka, että vahvasti narsistisia piirteitä omaavia ihmisiä – ilman diagnoosia – on kuitenkin paljon suurempi määrä, ja he (narsistit) voivat olla hyvin julmia ja jopa vaarallisia erityisesti läheisilleen.
Narsismiin liittyy aina väkivaltainen käytös. Jokainen narsisti on väkivaltainen psyykkisesti, ja suuri osa myös fyysisesti.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko päässeet eroon narsistista avioeron jälkeen, jos teillä on alaikäisiä lapsia?
En meinaa millään päästä äärimmäisen narsistisesta ex-miehestäni eroon avioeron jälkeen. Vaikka ex jätti minut toisen naisen vuoksi. En vastaa enää hänen puheluihin enkä todellakaan päästä kotiini. Onneksi lapset jo niin isoja, että osaavat vaihtaa kotia omatoimisesti. Mutta, mutta...
Exältä tulee lähes päivittäin viestejä. Yleensä lasten asian varjolla, asian joka ei ole pakolllinen yhteydenottoa vaativa asia (tyyliin onko lapsen pusero sun luona kun en nyt löydä kotoani). Ja sitten kun en vastaa alkaa äärimmäinen hakkuminen ja olen muka mt- ongelmainen kun en kommunikoi hänen kanssaan. Menee taas muutama päivä hiljaisuudessa ja ex aloittaa uuden haukkumisen viestitse, kun en ole vastannut hänen edelliseen viestiinsä lapsen puseron osalta mitään. Olen taas vaikea ihminen, epäempaattinen, tyhmä ym ym ym. Eli ex pystyy riitelemään yksin whatsapissa :D
Loppuuko tämä koskaan? Loppuuko ennen kuin lapset täyttäät 18v?
En voi blokata miestä puhelimesta, koska se samperin yhteishuolto. Mutta grey rock ei tunnu tehoavan exään millään. Tänään on tullut "vasta" kaksi viestiä exältä, enkä ole vastannut niihin mitään.
Eniten ihmetyttää että miten ex viitsii käyttää energiaansa minun haukkumiseen ja minulle koko ajan viestittelyyn (mihin en edes reagoi) vaikka jätti toisen naisen vuoksi ja hänen pitäisi kai kaiken logiikan mukaan olla nyt onnellisempi. Että nauttisi nyt vaan nykyisestä elämästään, mutta kun ei ...
On tärkeää muistaa että käytännön asiat ei ole tunneasioita.
Voit nassen kanssa olla kuin kone, joka vastaa sopivalla viiveellä, jos sittenkään.
Lapset kasvaa nopeasti eikä heidän tarvi tyhmän isän lisäksi kärsiä hermoraunio äidistä, ei vaan voit olla järkevä, rauhallinen ja jämäkkä, jota ei yksi 💩 liikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on raivostuttavaa, kun narsisti ei voi koskaan missään tilanteessa nähdä itsessään minkäänlaista virhettä. Eikä myöskään osaa koskaan nauraa itselleen.
Tämän saman olen huomannut, narsistit eivät osaa aidosti nauraa itselleen. Tosin, huomion saamista varten saattaa kovaan ääneen kertoa jotain juttua jossa muka vähän mokaili tai tuli joku muka hauska kämmi tms. mutta tavoitteena on vain saada huomio itselleen vaikka juttu olisi kuinka säälittävä ja tylsä, tikusta asiaa. Tämä siis perusnarsisti. Psykopaattinarsisti sen sijaan huomasi
minussa, että rennosti vitsailen itsestäni ja päätti sitten matkia samaa. Kertoi minulle itsestään jotain asioita vähän niinkuin samoilla sanankäänteillä kuin minä olin tehnyt, mutta minulle jäi epäselväksi oliko vitsailu tarkoitettu hänen ylistämistään varten kuitenkin rivien välistä ja idea oli vain matkia minua, kokeilla minun persoonaani, ikäänkuin kokeilisi uutta takkia... Hyi. Aito nöyryys loistaa poissaolollaan ja juttu ei ollut kovinkaan hauska ylipäätään jotenkin väkinäinen, olihan se halpa kopio minusta. Nämä on siis ne tavat millä narsisti "vitsailee itselleen".Samanlainen kokemus itsellä. Aidon nöyryyden täydellinen puuttuminen ja toisen persoonan "pukeminen" itselle niiltä osin, mitkä hyödyttivät narsistia itseään. Huono ja halpa kopio. Mielenkiintoista kyllä, miten kopioi kaiken eleitä ja liikekieltå myöten...tyhjään tauluun on kai helppo liimata päälle
Juuri tuo tarkka ilmeiden eleiden ja liikekielen matkiminen, tulee todella kreepy fiilis että kauanko se narsisti oikein on kyylännyt minun eleitäni ja harjoitellut niitä esimerkiksi peilin edessä, kyseinen narsisti peilailee paljon. Toisaalta olen nähnyt miten narsisti uuden ihmisen tavatessaan alkoi samantien ilmeillä hyvin tarkasti peilaamaan tätä (luodakseen alitajuista yhteenkuuluvuuden tunnetta), mutta sellainen systemaattinen toisen ihmisen esittäminen muille jossain tahallisessa tilanteessa on jo pidemmän ajan "kyyläystyön" ja harjoittelun ja suunnittelun tulosta. Olen lukenut että lapsen kehityksessä noin kolmevuotiaana lapsi matkii muita, mitä muut tekevät, ilmeitä, mutta kun lapsi alkaa henkisesti ja psykologisesti kypsymään niin tämä matkiminen loppuu. Mitenkähän narsistin tapauksessa... Narsistilta jos kysyisi että mitä harrastat, niin totuudellinen vastaus olisi että "läheisten matkimista, ilkeilyä, huijailemista, ihmisillä pelailua, yms." Kaikkea sellaista kivaa siis mitä mieleltään terveet ihmiset harrastavat?... Jos pystytte jakamaan esimerkkejä näistä kopioimisista niin se olisi valaisevaa, mutta ymmärrän, jos ei halua yksityiskohtaisemmin mitään jakaa.
Olin jo lapsena hyväksikäytetty ja nöyryytetty. Luonnostaan kumara, aneeminen olemukseni oikein huusi sitä syyllisyyttä minkä isä minuun siirsi. Omaa tahtoa ei oikein ollut. Olemukseni oli pälyilevä, pelokas ja koirailmeinen.
Narsisti otti minulta koirailmeen. Se samaistuminen oli hätkähdyttävää. Hän oli yhtä herkkä ja hauras kuin minä, olimme atomeita myöden samaa hätää. Hänen puheäänensä oli aina jotenkin epäselvää, jota piti tarkasti kuunnella.
Kerran ratikassa, edessäni muutaman metrin päässä istui mies josta huokui jotain pahuutta. Elekieli oli kulmikasta ja hän soitti jonkun puhelun selkeästi ja kuuluvasti.
Minulla oli tosi huono tunne, ketä tuo muistuttaa, onko vanha koulukiusaaja vai mikä.
Hän jäi samalla pysäkillä ja tajusin: se oli poikaystäväni. Tuntia aiemmin hän oli soittanut että odottaa minua kotonaan. Olin hämmästynyt ja häpeissäni, miten aivoni tuottaa tästä unelmieni (kyllä, tarve löytää joku joka ymmärtää minua ja hätääni) miehestä hirviön.
Epäilin vain ja ainoastaan omaa aivotoimintaani.
Ajan kuluessa ilkeä ilme tuli helpommin mutta kun hän näki epätoivoisen ilmeeni, naaman vääntely tapahtui sekunnin sadasosissa ja hän otti nopeasti sen minulta oppimansa r*iskatun lapsen ilmeen.
Vuosia kului hukkaan.
Käsittelin traumojani terapioissa mutta vasta viime aikoina, ja tämän ketjunkin myötä olen tajunnut kuinka kaikki oli petosta. Hän myös varasti omaisuuttani vähän kerrassaan.
En aiemmin oikein ymmärtänyt läheisriippuvuuden käsitettä. Olin matkustellut paljon yksin nuorena ja toiminut itsenäisesti. En siis ollut avuton. Mutta se mitä hormonit teki oli raastavaa.
Hormoneista tulee mieleen vain seksi joka ei ollut minulle tärkeää. En tiennyt että dopamiini, serotoniini ja kortisoli ja mitä niitä onkaan aiheutti aivoihin sen vian, kuin olisi riippuvainen huumeista ym. Kuinka en tajunnut, mies teki todella pahoja asioita enkä koskaan osannut laittaa mitään rajaa. Kyseessä oli aivokemiallinen riippuvuus, erittäin voimakas mutta toisaalta minun oli helppo lopettaa esim tupakanpoltto, joten en pitänyt itseä kovin riippuvaisena. Enää en ole huonossa suhteessa mutta haluaisin tietää enemmän läheisriippuvuuden aivokemiallisesta puolesta.
Jaha, moderointi sitten poisti viestini, jossa vastasin edellisen kirjoittajan kysymykseen omalta kohdaltani.
Ja kyllä, tupakanpolton lopettaminen (aski päivässä) on ihan eri asia kuin traumasidekemia, niiden voimakkuutta ei voi verrata samana päivänä.
Muutama narsisti peukuttamassa alas koko ajan muiden viestejä, hyvin näkyy kuka on narsisti