Narsistin keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, onko tällainen tyypillistä narsisteille yleensä, mutta tällaiseen minä törmään kotona: Kaikki minun ehdotukseni tyrmätään. Jos ehdotan, että mennäänkö risteilylle, vastaus on ei. Mutta kun meille tulee kaveri kylään, ja sanoo suunnitelleensa risteilyä, mies sanoo että joo, mekin ollaan just suunniteltu samaa. Tai jos ehdotan seinän maalaamista, hän sanoo ei. Sitten tulee anoppi ja kysyy että oletteko ajatelleet tuota seinää maalata, hän sanoo että tietysti ollaan, sehän on kamalan näköinen.

Ikäänkuin kaikki minun ehdotukseni ovat huonoja, mutta muuttuvat hyväksi heti kun joku muu on ”puolellani”. Varmaan kuka tahansa vieras kaduntallaaja osaisi heitellä hänelle hyviä ideoita, mutta minun suustani ei vain tule mitään järkevää.

Sillä laillahan voisi siis saada tahtonsa lävitse, että laittaa kaverit vihjailemaan asiasta? Ei sitten kehtaa kieltäytyäkään.

Mahdollisesti, mutta mulla ei ole kiinnostusta alkaa manipulatiiviseksi. Osaan kyllä tehdä asioita itsekin, mutta sitten taas mietin että miksi edes olen parisuhteessa.

Sun kumppani ei kuulosta kovin kivalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstatotuuden mukaan narsisteja ei ole! Oikeaan narsismiin vaaditaan diagnoosi, mutta oikea narsisti ei mene lääkäriin. Vaikka joku menisi lääkäriin ja saisi diagnoosin, ei hän ole narsisti, koska meni lääkäriin. Itse asiassa nämä palstakeskustelut muistuttavat paljon keskusteluja puolisoni kanssa.

T. Narsistin vaimo (feikkisitvarmaan)

Päin vastoin. Palstatotuuden mukaan kaikki eksät ja nykyisetkin, jotka ovat jotenkin loukanneet av-lumihiutaletta, ovat narsisteja. Eikä diagnoosiin tarvita lääkäriä, mammat kyllä tietää. Ja jos joku ei vaikuttaisikaan narsistilta, hän on sitä kuitenkin, koska on taitava esittämään normaalia. Mutta av-mammojen narsistintorjuntajaosta ei hämätä.

Amen. Ei päivää av:lla ilman ketjua narsistista. Koko narsisti sana ja ilmiökin on kokenut sellaisen inflaation, että aiheuttaa enää korkeintaan kyllästyneisyyttä. Paitsi näiden av:n asiantuntijoiden keskuudessa. 

Narsismi on yleisimpiä pään vakavia vikoja maailmassa, joten on selvää, että aiheesta on keskustelua.

Kuinkahan moni yritysjohtaja saisi narsistileiman?

Ehkä muutama prosentti. Yleensä narsistit eivät osaa johtaa yrityksiä mitenkään erityisen hyvin.

Vierailija kirjoitti:

"En tarvitse sinua enää mihinkään. Sinulla ei ole minulle enää mitään annettavaa". Ihmissuhteet päättyvät, kun narsisti ei enää niistä hyödy.

Kertoi usein, kuinka on oppinut lukemaan ihmisiä siten, että tietää mitä toinen haluaa kuulla. Eli osaa kertoa sen, mitä toinen osapuoli haluaa kuulla. Koskee viranomaisia, ystäviä, neuvottelukumppaneita, terapeutteja, potentiaalisia parisuhdekumppaneita. Täydellistä manipulointia.

Jos sinulla on hänen etujensa kanssa ristiriidassa olevia ajatuksia, tunteita tai tarpeita, olet hankala ja riidanhaluinen. Jos narsisti on toiminut mielestäsi väärin ja otat asian puheeksi, takuuvarmasti sinä olet lopulta se, jonka odotetaan pyytävän narsistilta anteeksi.

Samoin jos olet sairaana tai heikko, narsisti ärsyyntyy siitä. Teet sen vain aiheuttaaksesi toiselle kiusaa. Eivät siedä heikkoutta.

Projisointi. Projisoivat omat vaikeat tunteensa sinuun, joka olet lähisuhteessa hänen kanssaan.

Minäkin tiedän mitä ihmiset haluavat kuulla, ei se vaadi narsisimia. Varmaan ihan keskitason älykkyydellä osaa tuollaiset asiat päätellä ja jos on lisäksi puhelahjoja niin avot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin oikeassa siinä että se on opittu käytös, joka kulkee suvussa. Narsistit valitsevat puolisoiksi toisia narsisteja eli läheisriippuvaisia. Käytännössä joko passaajia tai passattavia. Mikään ei muutu ellei itse tajua tehdä asialle mitään. Se on iso henkinen prosessi, jossa on käytävä läpi vaikeita tunteita ja päästävä irti riippuvaisuudesta ja antaa anteeksi. Niin kauan kun nämä asiat ovat liian vaikeita kohdata mikään ei muutu. Mutta elämä on narsistin kanssa hauskaa vuoristorataa, kumpikin osapuoli on koukussa jatkuvaan draamaan. Parantuminen vaatii hieman älykkyyttä tajuta asiat ja kehittää keinot irtautua. On uskallettava olla pelkäämättä yksin olemista, nauttia siitä että kukaan ei saa määrätä kuinka toisen kuuluu elää ja tietää minkälainen on terve parisuhde tai ystävyys. Haluanko olla se, joka vihdoin katkaisee suvussa tuon henkisen sairauden kierteen. Ja se ei ole draamaa.

Narsisti ei valitse puolisoksi toisia narsisteja vaan esim. koulukiusattuja, joilla on huono itsetunto.

Eli tuon koulukiusaamisen jälkeen saat hoitaa lapset ja kodin yksin ja puoliso hallitsee huutoraivo kohtauksilla.

Ja tammikuussa alkaa työkkärin rangaistus mallit pyöriä, kun et ole saanut vakituista työpaikkaa. Kesällä ei tarvitse mennä uimaan, kun naisena olet raskausarpia täynnä.

Toiset on ansainneet elämässä koulukiusaamisen lisäksi huutoraivo kohtaukset synnytyksen jälkeen, pahat raskausarvet ja tammikuussa alkaa työkkärin kuritusmalli

Ehkä toiset elää jo tässä elämässä helvetissä, vähän siltä tuntuu.

Ei se mitään, kyllä minä menen joka toinen vuosi uuteen työpaikkaan opettelemaan työt, teen työhakemuksia, harrastan seksiä huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa lasten takia ja mietin miten raskausarvet saa pois.

Kyllä minä piru vie jaksan. Hiukset on alkaneet lähteä joten elimistö pistää vastaan, mutta sitten laitan vain huivin päähän.

Olisikin tullut raskausarpia vain vatsaan, mutta niitä tuli myös reisiin ja pohkeisiin. Mies pystyy hallitsemaan huutoraivo kohtauksilla entistä paremmin.

Kestän ainakin siihen asti, kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta. Sen jälkeen voin asua yksin loppuelämäni. Voin muistella koulukiusaamista ja anopin ja miehen raivokohtauksia, kun pääsin synnytyssairaalasta kotiin ja samalla taistelen työttömyyteni kanssa. Teen työhakemuksia ja olen aina uudessa työpaikassa opettelemassa töitä.

Toivottavasti löytyy joku kiva vuokra-asunto tulevaisuudessa, kun jään yksin ja kivoja huiveja hiusten tilalle.

Ja toivottavasti löytyy pitkiä nilkkoihin asti ulottuvia hameita kesäksi.

Suomalainen on sisukas, me ei luovuteta.

Caprit on melkein nilkkaan asti, lisäksi voi pitää pitkiä hameita, pitkiä koko hameita ja pitkiä housuja kesällä.

Uimaan en mene ikinä. Olisi kiva, jos ei tarvitsisi jatkuvasti mennä uuteen työpaikkaan opettelemaan, mutta kun työkkäri ei päästä samaan työpaikkaan.

Kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta ei tarvitse enää kestää huutoraivo kohtauksia kotona. Mies on pahoinpidellyt fyysisesti vain yhden kerran, en usko että tekee samaa toiste.

Välillä kyllä mietin, että miten mies reagoi jos lähden. Voiko tulla kunnolla turpaan fyysisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin itse hieman varovainen leimaamaan ketään narisistiksi vain puheiden perusteella; ei ne puheet vaan ne teot.

Esimerkiksi itselläni alkoi hälytyskellot soida kun toinen ei koskaan halunnut viettää aikaa millään tavoin yhdessä minun ja kenenkään muun läheiseni seurassa. Ja keksi usein selityksiä miksei halunnut viettää aikaa jossain julkisessa paikassa (kuten tulla kansssani kauppaan tai kirjastoon ja tai  vain lähteä  yhdessä kävelylle) vaan mieluiten halusi viettää aikaansa neljän seinän sisällä ja silloinkin mieluummin joko hänen autossa tai minun luonani ei hänen asunnossa.

Puheissaan hän vältteli koskaan mainitsemasta ketään läheisiään. - Aiemmista kumppaneitaan en muista, että hänellä olisi ollut ikinä mitään myönteistä sanottavaa. Ja minä olin kuulemma ai-van erilainen kuin yksikään hänen aiempi kumppaninsa.   

Ei tuokaan narsistilta kuulosta, ehkä äärimmäiseltä introvertilta jolla on jonkin sortin sosiaalista fobiaa.

En ole kirjoittanut tuota, mutta mun narsisti ei halunnut kauheasti mun kanssa kulkea, mutta yksin ja muiden kavereiden kanssa kyllä meni tukka putkella kaikkialla. 

Haukkui kaikki eksänsä ja valehteli niistä aika rankasti. Valehteli kaikenlaista muutenkin. Ja jätti valtavan määrän asioita kertomatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin oikeassa siinä että se on opittu käytös, joka kulkee suvussa. Narsistit valitsevat puolisoiksi toisia narsisteja eli läheisriippuvaisia. Käytännössä joko passaajia tai passattavia. Mikään ei muutu ellei itse tajua tehdä asialle mitään. Se on iso henkinen prosessi, jossa on käytävä läpi vaikeita tunteita ja päästävä irti riippuvaisuudesta ja antaa anteeksi. Niin kauan kun nämä asiat ovat liian vaikeita kohdata mikään ei muutu. Mutta elämä on narsistin kanssa hauskaa vuoristorataa, kumpikin osapuoli on koukussa jatkuvaan draamaan. Parantuminen vaatii hieman älykkyyttä tajuta asiat ja kehittää keinot irtautua. On uskallettava olla pelkäämättä yksin olemista, nauttia siitä että kukaan ei saa määrätä kuinka toisen kuuluu elää ja tietää minkälainen on terve parisuhde tai ystävyys. Haluanko olla se, joka vihdoin katkaisee suvussa tuon henkisen sairauden kierteen. Ja se ei ole draamaa.

Narsisti ei valitse puolisoksi toisia narsisteja vaan esim. koulukiusattuja, joilla on huono itsetunto.

Eli tuon koulukiusaamisen jälkeen saat hoitaa lapset ja kodin yksin ja puoliso hallitsee huutoraivo kohtauksilla.

Ja tammikuussa alkaa työkkärin rangaistus mallit pyöriä, kun et ole saanut vakituista työpaikkaa. Kesällä ei tarvitse mennä uimaan, kun naisena olet raskausarpia täynnä.

Toiset on ansainneet elämässä koulukiusaamisen lisäksi huutoraivo kohtaukset synnytyksen jälkeen, pahat raskausarvet ja tammikuussa alkaa työkkärin kuritusmalli

Ehkä toiset elää jo tässä elämässä helvetissä, vähän siltä tuntuu.

Ei se mitään, kyllä minä menen joka toinen vuosi uuteen työpaikkaan opettelemaan työt, teen työhakemuksia, harrastan seksiä huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa lasten takia ja mietin miten raskausarvet saa pois.

Kyllä minä piru vie jaksan. Hiukset on alkaneet lähteä joten elimistö pistää vastaan, mutta sitten laitan vain huivin päähän.

Olisikin tullut raskausarpia vain vatsaan, mutta niitä tuli myös reisiin ja pohkeisiin. Mies pystyy hallitsemaan huutoraivo kohtauksilla entistä paremmin.

Kestän ainakin siihen asti, kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta. Sen jälkeen voin asua yksin loppuelämäni. Voin muistella koulukiusaamista ja anopin ja miehen raivokohtauksia, kun pääsin synnytyssairaalasta kotiin ja samalla taistelen työttömyyteni kanssa. Teen työhakemuksia ja olen aina uudessa työpaikassa opettelemassa töitä.

Toivottavasti löytyy joku kiva vuokra-asunto tulevaisuudessa, kun jään yksin ja kivoja huiveja hiusten tilalle.

Ja toivottavasti löytyy pitkiä nilkkoihin asti ulottuvia hameita kesäksi.

Suomalainen on sisukas, me ei luovuteta.

Caprit on melkein nilkkaan asti, lisäksi voi pitää pitkiä hameita, pitkiä koko hameita ja pitkiä housuja kesällä.

Uimaan en mene ikinä. Olisi kiva, jos ei tarvitsisi jatkuvasti mennä uuteen työpaikkaan opettelemaan, mutta kun työkkäri ei päästä samaan työpaikkaan.

Kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta ei tarvitse enää kestää huutoraivo kohtauksia kotona. Mies on pahoinpidellyt fyysisesti vain yhden kerran, en usko että tekee samaa toiste.

Välillä kyllä mietin, että miten mies reagoi jos lähden. Voiko tulla kunnolla turpaan fyysisesti.

Siinäpä se, kun ei tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin oikeassa siinä että se on opittu käytös, joka kulkee suvussa. Narsistit valitsevat puolisoiksi toisia narsisteja eli läheisriippuvaisia. Käytännössä joko passaajia tai passattavia. Mikään ei muutu ellei itse tajua tehdä asialle mitään. Se on iso henkinen prosessi, jossa on käytävä läpi vaikeita tunteita ja päästävä irti riippuvaisuudesta ja antaa anteeksi. Niin kauan kun nämä asiat ovat liian vaikeita kohdata mikään ei muutu. Mutta elämä on narsistin kanssa hauskaa vuoristorataa, kumpikin osapuoli on koukussa jatkuvaan draamaan. Parantuminen vaatii hieman älykkyyttä tajuta asiat ja kehittää keinot irtautua. On uskallettava olla pelkäämättä yksin olemista, nauttia siitä että kukaan ei saa määrätä kuinka toisen kuuluu elää ja tietää minkälainen on terve parisuhde tai ystävyys. Haluanko olla se, joka vihdoin katkaisee suvussa tuon henkisen sairauden kierteen. Ja se ei ole draamaa.

Narsisti ei valitse puolisoksi toisia narsisteja vaan esim. koulukiusattuja, joilla on huono itsetunto.

Eli tuon koulukiusaamisen jälkeen saat hoitaa lapset ja kodin yksin ja puoliso hallitsee huutoraivo kohtauksilla.

Ja tammikuussa alkaa työkkärin rangaistus mallit pyöriä, kun et ole saanut vakituista työpaikkaa. Kesällä ei tarvitse mennä uimaan, kun naisena olet raskausarpia täynnä.

Toiset on ansainneet elämässä koulukiusaamisen lisäksi huutoraivo kohtaukset synnytyksen jälkeen, pahat raskausarvet ja tammikuussa alkaa työkkärin kuritusmalli

Ehkä toiset elää jo tässä elämässä helvetissä, vähän siltä tuntuu.

Ei se mitään, kyllä minä menen joka toinen vuosi uuteen työpaikkaan opettelemaan työt, teen työhakemuksia, harrastan seksiä huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa lasten takia ja mietin miten raskausarvet saa pois.

Kyllä minä piru vie jaksan. Hiukset on alkaneet lähteä joten elimistö pistää vastaan, mutta sitten laitan vain huivin päähän.

Olisikin tullut raskausarpia vain vatsaan, mutta niitä tuli myös reisiin ja pohkeisiin. Mies pystyy hallitsemaan huutoraivo kohtauksilla entistä paremmin.

Kestän ainakin siihen asti, kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta. Sen jälkeen voin asua yksin loppuelämäni. Voin muistella koulukiusaamista ja anopin ja miehen raivokohtauksia, kun pääsin synnytyssairaalasta kotiin ja samalla taistelen työttömyyteni kanssa. Teen työhakemuksia ja olen aina uudessa työpaikassa opettelemassa töitä.

Toivottavasti löytyy joku kiva vuokra-asunto tulevaisuudessa, kun jään yksin ja kivoja huiveja hiusten tilalle.

Ja toivottavasti löytyy pitkiä nilkkoihin asti ulottuvia hameita kesäksi.

Suomalainen on sisukas, me ei luovuteta.

Kun viime kesänä olin palkkatukityössä niin pidin capreja ja pitkiä hameita. Ei tulisi mieleenkään laittaa mitään lyhyempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin oikeassa siinä että se on opittu käytös, joka kulkee suvussa. Narsistit valitsevat puolisoiksi toisia narsisteja eli läheisriippuvaisia. Käytännössä joko passaajia tai passattavia. Mikään ei muutu ellei itse tajua tehdä asialle mitään. Se on iso henkinen prosessi, jossa on käytävä läpi vaikeita tunteita ja päästävä irti riippuvaisuudesta ja antaa anteeksi. Niin kauan kun nämä asiat ovat liian vaikeita kohdata mikään ei muutu. Mutta elämä on narsistin kanssa hauskaa vuoristorataa, kumpikin osapuoli on koukussa jatkuvaan draamaan. Parantuminen vaatii hieman älykkyyttä tajuta asiat ja kehittää keinot irtautua. On uskallettava olla pelkäämättä yksin olemista, nauttia siitä että kukaan ei saa määrätä kuinka toisen kuuluu elää ja tietää minkälainen on terve parisuhde tai ystävyys. Haluanko olla se, joka vihdoin katkaisee suvussa tuon henkisen sairauden kierteen. Ja se ei ole draamaa.

Narsisti ei valitse puolisoksi toisia narsisteja vaan esim. koulukiusattuja, joilla on huono itsetunto.

Eli tuon koulukiusaamisen jälkeen saat hoitaa lapset ja kodin yksin ja puoliso hallitsee huutoraivo kohtauksilla.

Ja tammikuussa alkaa työkkärin rangaistus mallit pyöriä, kun et ole saanut vakituista työpaikkaa. Kesällä ei tarvitse mennä uimaan, kun naisena olet raskausarpia täynnä.

Toiset on ansainneet elämässä koulukiusaamisen lisäksi huutoraivo kohtaukset synnytyksen jälkeen, pahat raskausarvet ja tammikuussa alkaa työkkärin kuritusmalli

Ehkä toiset elää jo tässä elämässä helvetissä, vähän siltä tuntuu.

Ei se mitään, kyllä minä menen joka toinen vuosi uuteen työpaikkaan opettelemaan työt, teen työhakemuksia, harrastan seksiä huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa lasten takia ja mietin miten raskausarvet saa pois.

Kyllä minä piru vie jaksan. Hiukset on alkaneet lähteä joten elimistö pistää vastaan, mutta sitten laitan vain huivin päähän.

Olisikin tullut raskausarpia vain vatsaan, mutta niitä tuli myös reisiin ja pohkeisiin. Mies pystyy hallitsemaan huutoraivo kohtauksilla entistä paremmin.

Kestän ainakin siihen asti, kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta. Sen jälkeen voin asua yksin loppuelämäni. Voin muistella koulukiusaamista ja anopin ja miehen raivokohtauksia, kun pääsin synnytyssairaalasta kotiin ja samalla taistelen työttömyyteni kanssa. Teen työhakemuksia ja olen aina uudessa työpaikassa opettelemassa töitä.

Toivottavasti löytyy joku kiva vuokra-asunto tulevaisuudessa, kun jään yksin ja kivoja huiveja hiusten tilalle.

Ja toivottavasti löytyy pitkiä nilkkoihin asti ulottuvia hameita kesäksi.

Suomalainen on sisukas, me ei luovuteta.

Caprit on melkein nilkkaan asti, lisäksi voi pitää pitkiä hameita, pitkiä koko hameita ja pitkiä housuja kesällä.

Uimaan en mene ikinä. Olisi kiva, jos ei tarvitsisi jatkuvasti mennä uuteen työpaikkaan opettelemaan, mutta kun työkkäri ei päästä samaan työpaikkaan.

Kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta ei tarvitse enää kestää huutoraivo kohtauksia kotona. Mies on pahoinpidellyt fyysisesti vain yhden kerran, en usko että tekee samaa toiste.

Välillä kyllä mietin, että miten mies reagoi jos lähden. Voiko tulla kunnolla turpaan fyysisesti.

Tuo lähteminen kyllä mietityttää, että jos se ei käy miehelle niin miten minun fyysisesti käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jss. Aivan hölmöläisen hommaa tuollainen analysointi, kun voisi vain elää sitä omaa elämäänsä nauttien, ja hyvässä seurassa. Ap ei kuulosta terveeltä.

Et ole selvästikään kohdannut aitoa narsistia kun et ymmärrä mihin kaikkeen heidän lonkeronsa ulottuvat. Ilman analysointia ja terapeutin apua olisin tod.näk paljon huonommassa jamassa. Terapeuttien mielestä on ihme, että olen näinkin hyvässä kunnossa.

Ap

Kyllä olen, mutta en ole uhriutuja, enkä uhrityyppiä, joten minun kanssani luovutti kun ei onnistunut. 

Välit poikki, ja lopettaa se analysointi. Sillä pääsee alkuun.

Perheen ulkopuolisiin välien katkominen vielä onnistuu, mutta kun kyseessä lähiomaisia muuttuu asia paljon vaikeammaksi.

Ap

Ymmärrän mitä sanot, mutta oikeasti niistäkin suhteista voi kävellä ulos. Ainoa todellinen tilanne, mistä ei pääse ulos, on sellainen, jossa on yhteisiä lapsia.

Tiedätkö, että se ulos käveleminen on mahdotonta, jos se narsistinen ihminen on salakavalasti saanut sinut uskomaan, että sinä olet syyllinen ja viallinen.

Narsistinen ihminen menee huomaamatta toisen pään sisään ja muuttaa toisen käsitystä itsestään. Sen jälkeen se uloskävely on mahdotonta ilman esim. terapiaa.

Tavallisella tavalla hankala ihminen on helppo tapaus, hänen luota on suht. helppo kävellä ulos.

Niin kauan, kun ihminen väittää, että ainahan sitä voi ulos kävellä, mikä estäisi, hän ei ole joutunut lähitekemisiin todellisen, vaikean narsistin kanssa.

Sitä on kyllä pirun vaikea uskoa että kukaan pääsisi pään sisään sillä tavalla. Etenkin kun on itse väittelyyn tapuvainen ja pirun tarkka oikeudenmukaisuudesta. Varmaan jotkut on alttiimpia vaikutuksille kuin toiset, monessakin asiassa.

Vierailija kirjoitti:

MInulle narsistit on jonkinlainen huvittava haaste. Mielenkiintoista seurata niitä kaikkia temppuja ja manipulaatiota mitä ne aina yrittävät. On minuunkin yritetty mutta ei siitä tule mitään kun osaan olla tarvittaessa aika häijy ihminen.

Ja joo on minussakin narsistin piirteitä. Olen myös autisti, 14/15 oli nettitestin tulos. Ehkä siksi narsistit ei ole minulle ongelma. Yleensä ihmiset ei yritä minun kanssa mitään, jotenkin ne tajuaa ettei se kannata. 

Narsisti liittyy keskimääräistä korkeampaan älykkyyteen. Se saa ihmisen tuntemaan itsensä muita paremmaksi kun huomaa ymmärtävänsä asioita joita muut eivät tajua

Quoran käyrän mukaan, jonka löytää MBTI IQ-hakusanoilla, INTP (eksentrikko), INTJ (epäilijä), INFJ (erakko), INFP (fantasioija) ja ENTJ (assertiivinen) ovat älykkyysosamäärässä narsistisia/itsevarmoja (ENTP) korkeammalla.

On kiinnostunut kaikesta mitä sanot. Muistaa kaiken pienintä yksityiskohtaa myöten. Aluksi se tuntuu mitä hienoimmalta kohteliaisuudelta. Lopulta käyttääkin kaikkea kokoamaansa tietoa omaksi hyväkseen sinua vastaan. Itsestään ei jaa mitään tärkeää tietoa, vain jokapäivästä tarpeetonta tietoa.

Eiku ENTJ olikin alempana eli ENTP on fiksuin ekstrovertti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin oikeassa siinä että se on opittu käytös, joka kulkee suvussa. Narsistit valitsevat puolisoiksi toisia narsisteja eli läheisriippuvaisia. Käytännössä joko passaajia tai passattavia. Mikään ei muutu ellei itse tajua tehdä asialle mitään. Se on iso henkinen prosessi, jossa on käytävä läpi vaikeita tunteita ja päästävä irti riippuvaisuudesta ja antaa anteeksi. Niin kauan kun nämä asiat ovat liian vaikeita kohdata mikään ei muutu. Mutta elämä on narsistin kanssa hauskaa vuoristorataa, kumpikin osapuoli on koukussa jatkuvaan draamaan. Parantuminen vaatii hieman älykkyyttä tajuta asiat ja kehittää keinot irtautua. On uskallettava olla pelkäämättä yksin olemista, nauttia siitä että kukaan ei saa määrätä kuinka toisen kuuluu elää ja tietää minkälainen on terve parisuhde tai ystävyys. Haluanko olla se, joka vihdoin katkaisee suvussa tuon henkisen sairauden kierteen. Ja se ei ole draamaa.

Narsisti ei valitse puolisoksi toisia narsisteja vaan esim. koulukiusattuja, joilla on huono itsetunto.

Eli tuon koulukiusaamisen jälkeen saat hoitaa lapset ja kodin yksin ja puoliso hallitsee huutoraivo kohtauksilla.

Ja tammikuussa alkaa työkkärin rangaistus mallit pyöriä, kun et ole saanut vakituista työpaikkaa. Kesällä ei tarvitse mennä uimaan, kun naisena olet raskausarpia täynnä.

Toiset on ansainneet elämässä koulukiusaamisen lisäksi huutoraivo kohtaukset synnytyksen jälkeen, pahat raskausarvet ja tammikuussa alkaa työkkärin kuritusmalli

Ehkä toiset elää jo tässä elämässä helvetissä, vähän siltä tuntuu.

Ei se mitään, kyllä minä menen joka toinen vuosi uuteen työpaikkaan opettelemaan työt, teen työhakemuksia, harrastan seksiä huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa lasten takia ja mietin miten raskausarvet saa pois.

Kyllä minä piru vie jaksan. Hiukset on alkaneet lähteä joten elimistö pistää vastaan, mutta sitten laitan vain huivin päähän.

Olisikin tullut raskausarpia vain vatsaan, mutta niitä tuli myös reisiin ja pohkeisiin. Mies pystyy hallitsemaan huutoraivo kohtauksilla entistä paremmin.

Kestän ainakin siihen asti, kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta. Sen jälkeen voin asua yksin loppuelämäni. Voin muistella koulukiusaamista ja anopin ja miehen raivokohtauksia, kun pääsin synnytyssairaalasta kotiin ja samalla taistelen työttömyyteni kanssa. Teen työhakemuksia ja olen aina uudessa työpaikassa opettelemassa töitä.

Toivottavasti löytyy joku kiva vuokra-asunto tulevaisuudessa, kun jään yksin ja kivoja huiveja hiusten tilalle.

Ja toivottavasti löytyy pitkiä nilkkoihin asti ulottuvia hameita kesäksi.

Suomalainen on sisukas, me ei luovuteta.

Caprit on melkein nilkkaan asti, lisäksi voi pitää pitkiä hameita, pitkiä koko hameita ja pitkiä housuja kesällä.

Uimaan en mene ikinä. Olisi kiva, jos ei tarvitsisi jatkuvasti mennä uuteen työpaikkaan opettelemaan, mutta kun työkkäri ei päästä samaan työpaikkaan.

Kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta ei tarvitse enää kestää huutoraivo kohtauksia kotona. Mies on pahoinpidellyt fyysisesti vain yhden kerran, en usko että tekee samaa toiste.

Välillä kyllä mietin, että miten mies reagoi jos lähden. Voiko tulla kunnolla turpaan fyysisesti.

Tuo lähteminen kyllä mietityttää, että jos se ei käy miehelle niin miten minun fyysisesti käy.

Toisille elämä on yhtä painajaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin oikeassa siinä että se on opittu käytös, joka kulkee suvussa. Narsistit valitsevat puolisoiksi toisia narsisteja eli läheisriippuvaisia. Käytännössä joko passaajia tai passattavia. Mikään ei muutu ellei itse tajua tehdä asialle mitään. Se on iso henkinen prosessi, jossa on käytävä läpi vaikeita tunteita ja päästävä irti riippuvaisuudesta ja antaa anteeksi. Niin kauan kun nämä asiat ovat liian vaikeita kohdata mikään ei muutu. Mutta elämä on narsistin kanssa hauskaa vuoristorataa, kumpikin osapuoli on koukussa jatkuvaan draamaan. Parantuminen vaatii hieman älykkyyttä tajuta asiat ja kehittää keinot irtautua. On uskallettava olla pelkäämättä yksin olemista, nauttia siitä että kukaan ei saa määrätä kuinka toisen kuuluu elää ja tietää minkälainen on terve parisuhde tai ystävyys. Haluanko olla se, joka vihdoin katkaisee suvussa tuon henkisen sairauden kierteen. Ja se ei ole draamaa.

Narsisti ei valitse puolisoksi toisia narsisteja vaan esim. koulukiusattuja, joilla on huono itsetunto.

Eli tuon koulukiusaamisen jälkeen saat hoitaa lapset ja kodin yksin ja puoliso hallitsee huutoraivo kohtauksilla.

Ja tammikuussa alkaa työkkärin rangaistus mallit pyöriä, kun et ole saanut vakituista työpaikkaa. Kesällä ei tarvitse mennä uimaan, kun naisena olet raskausarpia täynnä.

Toiset on ansainneet elämässä koulukiusaamisen lisäksi huutoraivo kohtaukset synnytyksen jälkeen, pahat raskausarvet ja tammikuussa alkaa työkkärin kuritusmalli

Ehkä toiset elää jo tässä elämässä helvetissä, vähän siltä tuntuu.

Ei se mitään, kyllä minä menen joka toinen vuosi uuteen työpaikkaan opettelemaan työt, teen työhakemuksia, harrastan seksiä huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa lasten takia ja mietin miten raskausarvet saa pois.

Kyllä minä piru vie jaksan. Hiukset on alkaneet lähteä joten elimistö pistää vastaan, mutta sitten laitan vain huivin päähän.

Olisikin tullut raskausarpia vain vatsaan, mutta niitä tuli myös reisiin ja pohkeisiin. Mies pystyy hallitsemaan huutoraivo kohtauksilla entistä paremmin.

Kestän ainakin siihen asti, kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta. Sen jälkeen voin asua yksin loppuelämäni. Voin muistella koulukiusaamista ja anopin ja miehen raivokohtauksia, kun pääsin synnytyssairaalasta kotiin ja samalla taistelen työttömyyteni kanssa. Teen työhakemuksia ja olen aina uudessa työpaikassa opettelemassa töitä.

Toivottavasti löytyy joku kiva vuokra-asunto tulevaisuudessa, kun jään yksin ja kivoja huiveja hiusten tilalle.

Ja toivottavasti löytyy pitkiä nilkkoihin asti ulottuvia hameita kesäksi.

Suomalainen on sisukas, me ei luovuteta.

Caprit on melkein nilkkaan asti, lisäksi voi pitää pitkiä hameita, pitkiä koko hameita ja pitkiä housuja kesällä.

Uimaan en mene ikinä. Olisi kiva, jos ei tarvitsisi jatkuvasti mennä uuteen työpaikkaan opettelemaan, mutta kun työkkäri ei päästä samaan työpaikkaan.

Kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta ei tarvitse enää kestää huutoraivo kohtauksia kotona. Mies on pahoinpidellyt fyysisesti vain yhden kerran, en usko että tekee samaa toiste.

Välillä kyllä mietin, että miten mies reagoi jos lähden. Voiko tulla kunnolla turpaan fyysisesti.

Tuo lähteminen kyllä mietityttää, että jos se ei käy miehelle niin miten minun fyysisesti käy.

Toisille elämä on yhtä painajaista.

Elämä on kyllä erilaista, toisilla on vakituinen työ ja he rakentavat taloja, matkustavat, heillä on häät, saavat lapsille ne nimet mitä haluavat.

Toisille elämä on koulukiusaamista, huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa elämistä pienessä vuokra-asunnossa, raskausarpia, lapsen syömishäiriötä, työttömyyden kanssa taistelemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsismi ei periydy geeneissä, mutta lapsuus narsistivanhemman kanssa altistaa narsismille joko niin, että lapsesta itsestä kasvaa narsistinen tai sitten yliempaattinen, joka löytää itsensä suhteesta narsistin kanssa.

Narsistiset piirteet tuppaavat myös korostumaan iän myötä, kovissa stressitilanteissa tai vastaavasti kun tulee menestystä.

Ja haluaisin korjata nyt yhden asian, ja se on tämä narsistien läheisten leimaaminen tossukoiksi ja kynnysmatoiksi. Narsisteille pinnalliset asiat kuten ulkonäkö, status ja äly ovat yleensä tärkeitä asioita. He haluavat kumppaneikseen ihmisen, joka asettaa heidät ulospäin hyvään valoon. Kumppaneiksi valikoituu herkästi ne kauneimmat, kilteimmät ja menestyvimmät, ei suinkaan kynnysmatot. Se on kuitenkin vuosien manipulaation ja rikkinäisen kiintymyssuhteen tulos, jossa siitä kumppanista tulee juurikin se mauton ja hajuton kynnysmatto. Voit olla malli ja lääkäri, ja silti löytää itsesi narsistisesta suhteesta - tai juuri siksi. Usein kyllä taustalta löytyy myös muita narsistisia suhteita ja lapsuudenperhettä. On ison työn takana tunnistaa tilanne ja muuttaa tuota mallia.

Narsismi syntyy aina lapsuuden kaltoinkohteluista, ja on sidoksissa lapsen symbioottiseen vaiheeseen äidin kanssa. Jos lapsen tunteisiin ei vastata eikä niitä tunnisteta, lapsella ei ole tervettä kasvualustaa eikä samaistumiskohteita. Lasta ei kohdata persoonana. - Tämä on se alku, josta kaikki versoo.

Tämähän on kyllä se vallitseva teoria, mutta eikös siinä haiskahdakin freudilainen perinne ja naisviha? Että niinku äidin vika kaikki tyynni?

Omassa suvussa on narsisteja ja ei-narsisteja. Nuorin narsistisista persoonista oli selvästi narsistinen jo taaperoiässä, kun siskonsa taas ei lainkaan osoittanut narsistisuuden merkkejä. Näytti ihan siltä, että asialle oli geneettistäkin pohjaa, niin selkeästi ja johdonmukaisesti juuri tämä pieni ja suloinen lapsi aina valitsi sen manipuloivan ja riitaa lietsovan toimintamallin, jota muut lapset eivät valinneet koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin oikeassa siinä että se on opittu käytös, joka kulkee suvussa. Narsistit valitsevat puolisoiksi toisia narsisteja eli läheisriippuvaisia. Käytännössä joko passaajia tai passattavia. Mikään ei muutu ellei itse tajua tehdä asialle mitään. Se on iso henkinen prosessi, jossa on käytävä läpi vaikeita tunteita ja päästävä irti riippuvaisuudesta ja antaa anteeksi. Niin kauan kun nämä asiat ovat liian vaikeita kohdata mikään ei muutu. Mutta elämä on narsistin kanssa hauskaa vuoristorataa, kumpikin osapuoli on koukussa jatkuvaan draamaan. Parantuminen vaatii hieman älykkyyttä tajuta asiat ja kehittää keinot irtautua. On uskallettava olla pelkäämättä yksin olemista, nauttia siitä että kukaan ei saa määrätä kuinka toisen kuuluu elää ja tietää minkälainen on terve parisuhde tai ystävyys. Haluanko olla se, joka vihdoin katkaisee suvussa tuon henkisen sairauden kierteen. Ja se ei ole draamaa.

Narsisti ei valitse puolisoksi toisia narsisteja vaan esim. koulukiusattuja, joilla on huono itsetunto.

Eli tuon koulukiusaamisen jälkeen saat hoitaa lapset ja kodin yksin ja puoliso hallitsee huutoraivo kohtauksilla.

Ja tammikuussa alkaa työkkärin rangaistus mallit pyöriä, kun et ole saanut vakituista työpaikkaa. Kesällä ei tarvitse mennä uimaan, kun naisena olet raskausarpia täynnä.

Toiset on ansainneet elämässä koulukiusaamisen lisäksi huutoraivo kohtaukset synnytyksen jälkeen, pahat raskausarvet ja tammikuussa alkaa työkkärin kuritusmalli

Ehkä toiset elää jo tässä elämässä helvetissä, vähän siltä tuntuu.

Ei se mitään, kyllä minä menen joka toinen vuosi uuteen työpaikkaan opettelemaan työt, teen työhakemuksia, harrastan seksiä huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa lasten takia ja mietin miten raskausarvet saa pois.

Kyllä minä piru vie jaksan. Hiukset on alkaneet lähteä joten elimistö pistää vastaan, mutta sitten laitan vain huivin päähän.

Olisikin tullut raskausarpia vain vatsaan, mutta niitä tuli myös reisiin ja pohkeisiin. Mies pystyy hallitsemaan huutoraivo kohtauksilla entistä paremmin.

Kestän ainakin siihen asti, kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta. Sen jälkeen voin asua yksin loppuelämäni. Voin muistella koulukiusaamista ja anopin ja miehen raivokohtauksia, kun pääsin synnytyssairaalasta kotiin ja samalla taistelen työttömyyteni kanssa. Teen työhakemuksia ja olen aina uudessa työpaikassa opettelemassa töitä.

Toivottavasti löytyy joku kiva vuokra-asunto tulevaisuudessa, kun jään yksin ja kivoja huiveja hiusten tilalle.

Ja toivottavasti löytyy pitkiä nilkkoihin asti ulottuvia hameita kesäksi.

Suomalainen on sisukas, me ei luovuteta.

Caprit on melkein nilkkaan asti, lisäksi voi pitää pitkiä hameita, pitkiä koko hameita ja pitkiä housuja kesällä.

Uimaan en mene ikinä. Olisi kiva, jos ei tarvitsisi jatkuvasti mennä uuteen työpaikkaan opettelemaan, mutta kun työkkäri ei päästä samaan työpaikkaan.

Kun nuorin lapsi täyttää 18 - vuotta ei tarvitse enää kestää huutoraivo kohtauksia kotona. Mies on pahoinpidellyt fyysisesti vain yhden kerran, en usko että tekee samaa toiste.

Välillä kyllä mietin, että miten mies reagoi jos lähden. Voiko tulla kunnolla turpaan fyysisesti.

Tuo lähteminen kyllä mietityttää, että jos se ei käy miehelle niin miten minun fyysisesti käy.

Toisille elämä on yhtä painajaista.

Elämä on kyllä erilaista, toisilla on vakituinen työ ja he rakentavat taloja, matkustavat, heillä on häät, saavat lapsille ne nimet mitä haluavat.

Toisille elämä on koulukiusaamista, huutoraivokohtauksia saavan miehen kanssa elämistä pienessä vuokra-asunnossa, raskausarpia, lapsen syömishäiriötä, työttömyyden kanssa taistelemista.

Ehkä osa elää jo täällä taivaassa ja osa helvetissä.

Käy seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti läpi työpäivänsä tapahtumia. Korostaen omaa erinomaisuuttaan ja toisten tyhmyyttä, huonoutta jne. Ottaa saamansa palautteen henkilökohtaisina kohtuuttomina hyökkäyksinä eli ei kestä minkäänlaista arviointia saati arvostelua. Puheripuli omista tekemisistä. Vastavuoroisesti ei kysy toiselta mitään, eikä kiinnosta kumppanin kuulumiset. 

Ekosentrinen ja itsekäs, lapsellinen ja jääräpäinen kaikissa tekemisissään. Ei anna periksi väärässä ollessaan vaan kääntää senkin ihmeellisesti kumppanin syyksi / viaksi. 

Erotilanteissa äärettämän kostonhimoinen, irtipäästämätön, vainoaja. Esiintyy erinomaisena ja haluttuna, mutta ei pääse elämässään vuosikausiin eteenpäin tai saa aikaiseksi pysyvää uutta ihmissuhdetta. 

Yhdellä sanalla sanottuna, kun tällaisen yksilön kanssa hoksaa olevansa suhteessa, on viisainta ottaa EXIT heti ja eleettömästi ja varmasti. 

Vierailija kirjoitti:

Käy seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti läpi työpäivänsä tapahtumia. Korostaen omaa erinomaisuuttaan ja toisten tyhmyyttä, huonoutta jne. Ottaa saamansa palautteen henkilökohtaisina kohtuuttomina hyökkäyksinä eli ei kestä minkäänlaista arviointia saati arvostelua. Puheripuli omista tekemisistä. Vastavuoroisesti ei kysy toiselta mitään, eikä kiinnosta kumppanin kuulumiset. 

Ekosentrinen ja itsekäs, lapsellinen ja jääräpäinen kaikissa tekemisissään. Ei anna periksi väärässä ollessaan vaan kääntää senkin ihmeellisesti kumppanin syyksi / viaksi. 

Erotilanteissa äärettämän kostonhimoinen, irtipäästämätön, vainoaja. Esiintyy erinomaisena ja haluttuna, mutta ei pääse elämässään vuosikausiin eteenpäin tai saa aikaiseksi pysyvää uutta ihmissuhdetta. 

Yhdellä sanalla sanottuna, kun tällaisen yksilön kanssa hoksaa olevansa suhteessa, on viisainta ottaa EXIT heti ja eleettömästi ja varmasti. 

Meilläkin miehellä on oma harrastus tärkeä. Keskustella hänen kanssaan ei voi, koska hermostuu heti. Ikinä ei käydä yhdessä missään esim. baarissa tai tansseissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti läpi työpäivänsä tapahtumia. Korostaen omaa erinomaisuuttaan ja toisten tyhmyyttä, huonoutta jne. Ottaa saamansa palautteen henkilökohtaisina kohtuuttomina hyökkäyksinä eli ei kestä minkäänlaista arviointia saati arvostelua. Puheripuli omista tekemisistä. Vastavuoroisesti ei kysy toiselta mitään, eikä kiinnosta kumppanin kuulumiset. 

Ekosentrinen ja itsekäs, lapsellinen ja jääräpäinen kaikissa tekemisissään. Ei anna periksi väärässä ollessaan vaan kääntää senkin ihmeellisesti kumppanin syyksi / viaksi. 

Erotilanteissa äärettämän kostonhimoinen, irtipäästämätön, vainoaja. Esiintyy erinomaisena ja haluttuna, mutta ei pääse elämässään vuosikausiin eteenpäin tai saa aikaiseksi pysyvää uutta ihmissuhdetta. 

Yhdellä sanalla sanottuna, kun tällaisen yksilön kanssa hoksaa olevansa suhteessa, on viisainta ottaa EXIT heti ja eleettömästi ja varmasti. 

Meilläkin miehellä on oma harrastus tärkeä. Keskustella hänen kanssaan ei voi, koska hermostuu heti. Ikinä ei käydä yhdessä missään esim. baarissa tai tansseissa.

Asutaan vuokralla, ei suostu maalaamaam edes yhtä seinää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti läpi työpäivänsä tapahtumia. Korostaen omaa erinomaisuuttaan ja toisten tyhmyyttä, huonoutta jne. Ottaa saamansa palautteen henkilökohtaisina kohtuuttomina hyökkäyksinä eli ei kestä minkäänlaista arviointia saati arvostelua. Puheripuli omista tekemisistä. Vastavuoroisesti ei kysy toiselta mitään, eikä kiinnosta kumppanin kuulumiset. 

Ekosentrinen ja itsekäs, lapsellinen ja jääräpäinen kaikissa tekemisissään. Ei anna periksi väärässä ollessaan vaan kääntää senkin ihmeellisesti kumppanin syyksi / viaksi. 

Erotilanteissa äärettämän kostonhimoinen, irtipäästämätön, vainoaja. Esiintyy erinomaisena ja haluttuna, mutta ei pääse elämässään vuosikausiin eteenpäin tai saa aikaiseksi pysyvää uutta ihmissuhdetta. 

Yhdellä sanalla sanottuna, kun tällaisen yksilön kanssa hoksaa olevansa suhteessa, on viisainta ottaa EXIT heti ja eleettömästi ja varmasti. 

Meilläkin miehellä on oma harrastus tärkeä. Keskustella hänen kanssaan ei voi, koska hermostuu heti. Ikinä ei käydä yhdessä missään esim. baarissa tai tansseissa.

Asutaan vuokralla, ei suostu maalaamaam edes yhtä seinää.

En ole ikinä maalannut seiniä, mutta ehkä voisin yrittää maalata itse.