Narsistin keskustelutyyli
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satutteko muistamaan, missä vaiheessa teidän - jos nyt siis puhutaan parisuhteesta - narsistit alkoivat käyttää teihin enlisting-tekniikkaa? Itse mietin pääni puhki suhteen alkuvaihtetta, mutta en saanut tilanteesta kiinni. Jotain on varmasti ollut, mutta niin hienovaraisesti, etten edes huomioinut.
Muistan lähinnä vain sen, että mies alkoi aika alkuvaiheessa "katoilemaan", mutta olisi kiva tietää, mitkä on esimmäinen kehuksi verhottu piikki, jonka narsistin suusta kuulin. Niiden kanssa menee kaikki niin sekaisin, että minun kaltaiseni hyvämuistinen ihminenkin on hämillään, että mitä tapahtui ja milloin.
https://ketunhantak.blogspot.com/2020/03/narsistinen-rekrytointimalli.h…
Olen paljon miettinyt sitä, miten suhde kehittyi. Jossakin rajat alkoivat ylittymään ja niitä venytettiin koko ajan pidemmälle. Jotenkin alusta asti olin vähän varuillani suuttua mistään kunnolla tai vaatia selitystä. Luultavasti hän osasi jollain tapaa viestiä hylätyksi tulemisen uhkaa, joka leimasi suhdetta. Väkivaltaa aloin pelkäämään vasta myöhemmin.
Hän unohti treffimme kerran ja odotin yksin ruuan kanssa koko illan. Hän pyysi sitä anteeksi ja toi kasan suklaapatukoita, joihin oli kirjoitettu "rakkaalle" ja "anteeksi" ja itselleen yhden patukan, johon oli tekstattu "törpölle". Ajan kuluessa ei enää tullut suklaata tai anteeksipyyntöjä.
Hän vietti koko kesälomansa muualla, ei päivääkään kanssani. Koin sen hieman loukkaavana, mutta menot oli suunniteltu jo ennen tapaamistamme. Koko suhteen aikana minulla ei ollut sananvaltaa lomien suunnitteluun. Hän kyllä aina puhui, kuinka seuraavaan reissuun lähdetäänkin yhdessä jonnekin minne minä haluan. (Future faking)
Jos laitoin viestiin aamulla jotakin tyyliin "tykkään susta", saattoi mennä koko päivä ennen kuin hän vastasi mitään ja itsellä oli hieman hämmentynyt olo siitä. Sitten hän saattoikin vastata yhtäkkiä sydämillä ja olo helpottui. (Vuoristorataan totuttelua.) Tunteita sisältävät viestit jäivät pois kokonaan suhteen edetessä. Tätä viesteillä ja somella pelaamista oli paljon. Esim. hän ei tykännyt Facebookissa mm. valmistujais- ja synttärikuvistani, vaikka roikkui somessa aina ja tykkäili ties mistä. En kehdannut kysellä miksi ei, kun hän olisi syyttänyt lapselliseksi.
Ensimmäinen mykkäkoulu kesti muistaakseni pari päivää ja se alkoi, kun oikeutetusti puolustin itseäni. Mies alkoi v''uilemaan kesken kävelylenkin ja kyselin mikä vaivaa, en siedä tuollaista käytöstä. Sen hän pyyteli anteeksi ja lupasi jatkossa hoitaa asiat puhumalla. Suhteen lopulla mykkäkoulut saattoivat kestää pari kuukautta eikä mitään selvitetty puhumalla.
Noin vuoden päästä seurustelun alusta tuli ensimmäinen kerta, kun hän halusi erota. Vietimme silloin juhannusta hänen perheensä kanssa ja silloin ilmoitti, että ollaan liian erilaisia jatkamaan yhdessä. Se tuli ihan puskista! Se harmittaa todella paljon, että en pakannut tavaroita ja lähtenyt lopullisesti. Kilttinä hymyilin vain järkyttyneenä ja yritin miettiä, ettei pilata tässä muiden juhannusta. "Erot" alkoivat toistumaan aina hankalissa kohdissa, joissa jouduin jotenkin kiperään tilanteeseen.
Miten hän palasi pari kuukauden mykkäkoulusta? Ja olitko sinä sen ajan ajatuksessa, että te olette suhteessa vai eronneet?
Tämä on elämäni kipeimpiä kohtia. Mykkäkoulujen alkaessa sisuunnuin ja aloin miettimään/suunnittelemaan eroa. Ne alkoi ihan yhtäkkiä itselleni käsittämättömässä tilanteessa. Kuitenkin se hiljaisuus ja epätietoisuus kaikesta alkoi hajottamaan vähitellen. En tiennyt ollaanko erottu ja mitä kaikkea hän puuhaa selkäni takana. En tiennyt mitä olin tehnyt väärin, oliko joku väärinkäsitys, oliko hän löytänyt toisen... Lisäksi monesti oli ihan käytännön asioita kesken (esim. mykkäkoulu kesken muuton ja remontin) enkä tiennyt mitä tehdä. Minä siis psyykkisesti hajosin itkuiseksi ja sekavaksi, toimintakyvyttömäksi. Ei auttanut liikunta, rauhoittavat lääkkeet, ei mikään. Mies lopetti mykkäkoulun siihen ja palasi lohduttamaan kun olin ihan raunio, hänestä tuli taas lämmin, hoivaajarooli esille. Minun toimintakyky palautui. Sitten alkoi taas suhteessa hyvä kausi, kunnes... Tällaista se sairaassa suhteessa on.
Vierailija kirjoitti:
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison?
Eli valitsinko itse itselleni väkivaltaisen narsisti-isän joka pahoinpiteli kaikkia läheisiään, niin fyysisesti kuin psyykkisesti, ja joka sai jopa psykoottistasoisia raivokohtauksia milloin mistäkin asiasta?
Nyt ei provosoiduta tuosta. Grey rock rocks!
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö teistä on niin pata päitä, että ei edes tunnista sairasta narsistia, sosiopaattia, saati psykopaattia. Ette edes jaksa lukea aiheesta mutta jos toinen ei miellytä, niin osaatte vedota narsismiin. "Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö". Se että ressukka valitsee jännänaisen tai miehen, eikä sitten osaa edes poistua tästä sairaasta suhteesta?
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison? Miksi joku todella heikko valitsee puolison joka määrää ja halitsee kaikkea heidän olemassa oloaan? Miksi nämä ihmiset eivät lähde jo heti alussa pois tämän kaltaisesta suhteesta?
Sitten kaikki ihmiset muuttuvat sairaiksi ja varsinkin miehet. Meillä kunnon mies ry:llä ihmetellään edelleen että miksi mies joka ei lyö tai väheksy ei kelpaa? Nössö, reppana, tunnollinen, uskollinen..? Ehkä toiset vain haluavat alentua ja saada nyrkistä? Miksi muuten joku jäisi sellaiseen suhteeseen?
Sieltä semmonen Kunnon Mies😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satutteko muistamaan, missä vaiheessa teidän - jos nyt siis puhutaan parisuhteesta - narsistit alkoivat käyttää teihin enlisting-tekniikkaa? Itse mietin pääni puhki suhteen alkuvaihtetta, mutta en saanut tilanteesta kiinni. Jotain on varmasti ollut, mutta niin hienovaraisesti, etten edes huomioinut.
Muistan lähinnä vain sen, että mies alkoi aika alkuvaiheessa "katoilemaan", mutta olisi kiva tietää, mitkä on esimmäinen kehuksi verhottu piikki, jonka narsistin suusta kuulin. Niiden kanssa menee kaikki niin sekaisin, että minun kaltaiseni hyvämuistinen ihminenkin on hämillään, että mitä tapahtui ja milloin.
https://ketunhantak.blogspot.com/2020/03/narsistinen-rekrytointimalli.h…
Olen paljon miettinyt sitä, miten suhde kehittyi. Jossakin rajat alkoivat ylittymään ja niitä venytettiin koko ajan pidemmälle. Jotenkin alusta asti olin vähän varuillani suuttua mistään kunnolla tai vaatia selitystä. Luultavasti hän osasi jollain tapaa viestiä hylätyksi tulemisen uhkaa, joka leimasi suhdetta. Väkivaltaa aloin pelkäämään vasta myöhemmin.
Hän unohti treffimme kerran ja odotin yksin ruuan kanssa koko illan. Hän pyysi sitä anteeksi ja toi kasan suklaapatukoita, joihin oli kirjoitettu "rakkaalle" ja "anteeksi" ja itselleen yhden patukan, johon oli tekstattu "törpölle". Ajan kuluessa ei enää tullut suklaata tai anteeksipyyntöjä.
Hän vietti koko kesälomansa muualla, ei päivääkään kanssani. Koin sen hieman loukkaavana, mutta menot oli suunniteltu jo ennen tapaamistamme. Koko suhteen aikana minulla ei ollut sananvaltaa lomien suunnitteluun. Hän kyllä aina puhui, kuinka seuraavaan reissuun lähdetäänkin yhdessä jonnekin minne minä haluan. (Future faking)
Jos laitoin viestiin aamulla jotakin tyyliin "tykkään susta", saattoi mennä koko päivä ennen kuin hän vastasi mitään ja itsellä oli hieman hämmentynyt olo siitä. Sitten hän saattoikin vastata yhtäkkiä sydämillä ja olo helpottui. (Vuoristorataan totuttelua.) Tunteita sisältävät viestit jäivät pois kokonaan suhteen edetessä. Tätä viesteillä ja somella pelaamista oli paljon. Esim. hän ei tykännyt Facebookissa mm. valmistujais- ja synttärikuvistani, vaikka roikkui somessa aina ja tykkäili ties mistä. En kehdannut kysellä miksi ei, kun hän olisi syyttänyt lapselliseksi.
Ensimmäinen mykkäkoulu kesti muistaakseni pari päivää ja se alkoi, kun oikeutetusti puolustin itseäni. Mies alkoi v''uilemaan kesken kävelylenkin ja kyselin mikä vaivaa, en siedä tuollaista käytöstä. Sen hän pyyteli anteeksi ja lupasi jatkossa hoitaa asiat puhumalla. Suhteen lopulla mykkäkoulut saattoivat kestää pari kuukautta eikä mitään selvitetty puhumalla.
Noin vuoden päästä seurustelun alusta tuli ensimmäinen kerta, kun hän halusi erota. Vietimme silloin juhannusta hänen perheensä kanssa ja silloin ilmoitti, että ollaan liian erilaisia jatkamaan yhdessä. Se tuli ihan puskista! Se harmittaa todella paljon, että en pakannut tavaroita ja lähtenyt lopullisesti. Kilttinä hymyilin vain järkyttyneenä ja yritin miettiä, ettei pilata tässä muiden juhannusta. "Erot" alkoivat toistumaan aina hankalissa kohdissa, joissa jouduin jotenkin kiperään tilanteeseen.
Miten hän palasi pari kuukauden mykkäkoulusta? Ja olitko sinä sen ajan ajatuksessa, että te olette suhteessa vai eronneet?
Tämä on elämäni kipeimpiä kohtia. Mykkäkoulujen alkaessa sisuunnuin ja aloin miettimään/suunnittelemaan eroa. Ne alkoi ihan yhtäkkiä itselleni käsittämättömässä tilanteessa. Kuitenkin se hiljaisuus ja epätietoisuus kaikesta alkoi hajottamaan vähitellen. En tiennyt ollaanko erottu ja mitä kaikkea hän puuhaa selkäni takana. En tiennyt mitä olin tehnyt väärin, oliko joku väärinkäsitys, oliko hän löytänyt toisen... Lisäksi monesti oli ihan käytännön asioita kesken (esim. mykkäkoulu kesken muuton ja remontin) enkä tiennyt mitä tehdä. Minä siis psyykkisesti hajosin itkuiseksi ja sekavaksi, toimintakyvyttömäksi. Ei auttanut liikunta, rauhoittavat lääkkeet, ei mikään. Mies lopetti mykkäkoulun siihen ja palasi lohduttamaan kun olin ihan raunio, hänestä tuli taas lämmin, hoivaajarooli esille. Minun toimintakyky palautui. Sitten alkoi taas suhteessa hyvä kausi, kunnes... Tällaista se sairaassa suhteessa on.
Tuo on ihan kamalaa! Toivottavasti olet palautunut ja vältyt vastaavalta jatkossa!
Todella julmaa väkivaltaa toiselta osapuolelta. En tajua miten julmia ihmiset ovat toisilleen ihan tietoisesti ja tahallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö teistä on niin pata päitä, että ei edes tunnista sairasta narsistia, sosiopaattia, saati psykopaattia. Ette edes jaksa lukea aiheesta mutta jos toinen ei miellytä, niin osaatte vedota narsismiin. "Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö". Se että ressukka valitsee jännänaisen tai miehen, eikä sitten osaa edes poistua tästä sairaasta suhteesta?
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison? Miksi joku todella heikko valitsee puolison joka määrää ja halitsee kaikkea heidän olemassa oloaan? Miksi nämä ihmiset eivät lähde jo heti alussa pois tämän kaltaisesta suhteesta?
Sitten kaikki ihmiset muuttuvat sairaiksi ja varsinkin miehet. Meillä kunnon mies ry:llä ihmetellään edelleen että miksi mies joka ei lyö tai väheksy ei kelpaa? Nössö, reppana, tunnollinen, uskollinen..? Ehkä toiset vain haluavat alentua ja saada nyrkistä? Miksi muuten joku jäisi sellaiseen suhteeseen?
Sieltä semmonen Kunnon Mies😃
Mistä näitä aina tulee? Ihan kuin noilla olisi yhtään mitään annettavaa tällaisessa 168-sivuisessa ketjussa :D :D
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö teistä on niin pata päitä, että ei edes tunnista sairasta narsistia, sosiopaattia, saati psykopaattia. Ette edes jaksa lukea aiheesta mutta jos toinen ei miellytä, niin osaatte vedota narsismiin. "Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö". Se että ressukka valitsee jännänaisen tai miehen, eikä sitten osaa edes poistua tästä sairaasta suhteesta?
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison? Miksi joku todella heikko valitsee puolison joka määrää ja halitsee kaikkea heidän olemassa oloaan? Miksi nämä ihmiset eivät lähde jo heti alussa pois tämän kaltaisesta suhteesta?
Sitten kaikki ihmiset muuttuvat sairaiksi ja varsinkin miehet. Meillä kunnon mies ry:llä ihmetellään edelleen että miksi mies joka ei lyö tai väheksy ei kelpaa? Nössö, reppana, tunnollinen, uskollinen..? Ehkä toiset vain haluavat alentua ja saada nyrkistä? Miksi muuten joku jäisi sellaiseen suhteeseen?
Kerrassaan pöyristyttävää ettei noin mukavan oloista miestä naiset halua! Onko teillä siellä kerhossa moniakin noin ihastuttavan oloisia sinkkumiehiä? Luulin että kaikki parhaat on jo varattuja mutta jossain siis kokoontuu kokonainen joukko vapaita komistuksia, neljällä seinällä eristettynä muusta maailmasta. Ettei nyt vaan olisi niin että olette liian hyviä meille patapäille että parempi pysytelläkin siinä omassa porukassa jakamassa viisauksia naisista ja naisten typeryydestä&kieroilusta. Halatkaa toisianne ja laittakaa ovi säppiin, hyvä teillä on olla noin
"Miksi joku valitsee huonon, hallitsevan puolison?"
Koska se on tuttua, kohtelu sitä mihin on omalta vanhemmaltaan tottunut saamaan. Aikuisena sitten päätyy kerta toisensa jälkeen yhtä sairaiden ihmisten seuraan, kunnes saa tukea ja apua ja alkaa tervehtyä. Näkee selvemmin mitä on tapahtunut.
Jos se alkuperäinen narsisti elämässä on ollut oma vanhempi, huono kohtelu ja alistaminen heijastuu laajasti kaikkeen. Aika epätoivoinen lähtökohta, josta selviytyminen tarkoittaa sitä, että on yhä elossa. Kaikki muu on plussaa.
Kierteen katkeiseminen omassa vanhemmuudesta on vaikeaa. Narsistin alistettu lapsiuhri on myös itsekin narsisti, lievempi muoto vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö teistä on niin pata päitä, että ei edes tunnista sairasta narsistia, sosiopaattia, saati psykopaattia. Ette edes jaksa lukea aiheesta mutta jos toinen ei miellytä, niin osaatte vedota narsismiin. "Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö". Se että ressukka valitsee jännänaisen tai miehen, eikä sitten osaa edes poistua tästä sairaasta suhteesta?
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison? Miksi joku todella heikko valitsee puolison joka määrää ja halitsee kaikkea heidän olemassa oloaan? Miksi nämä ihmiset eivät lähde jo heti alussa pois tämän kaltaisesta suhteesta?
Sitten kaikki ihmiset muuttuvat sairaiksi ja varsinkin miehet. Meillä kunnon mies ry:llä ihmetellään edelleen että miksi mies joka ei lyö tai väheksy ei kelpaa? Nössö, reppana, tunnollinen, uskollinen..? Ehkä toiset vain haluavat alentua ja saada nyrkistä? Miksi muuten joku jäisi sellaiseen suhteeseen?
Sieltä semmonen Kunnon Mies😃
Ja naisissa ei esiinny sairasta narsismia? Onko jotain vikaa että en poraa sitä täällä ja lähdin siitä suhteesta. Heräsin siihen että tuli nyrkistä namaan, pitäisikö miehenä jäädä siihen suhteeseen vai olisiko pitänyt lyödä takaisin? Saatan olla monen mielestä reppana mies mutta minä osoitan rakkautta vain hellyydellä? 190cm ja 90kg, jos minä löisin takaisin?
Kateutta ei huomaa kovin selvästi. Jotenkin se jonkun menestyneemmän (kaunis puoliso, hyväpalkkainen työ, asunto ulkomailla, luksusauto) elämä saatiin kuulostamaan siltä, että nämä hankkinut oli täysi molopää ja onnenonkija. Kykenemätön, osaamaton, pyrkyri. Kaikki oli saatu vain kepulikonstein mitään osaamatta.
Näitä oli exän elämässä pari kolme. Ja minä hölmöhän edes en osannut ajatella, että ex olisi kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison?
Eli valitsinko itse itselleni väkivaltaisen narsisti-isän joka pahoinpiteli kaikkia läheisiään, niin fyysisesti kuin psyykkisesti, ja joka sai jopa psykoottistasoisia raivokohtauksia milloin mistäkin asiasta?
Onko sinun isäsi sinun puoliso?
Teimme molemmat työmatkoja kotimaassa ja ulkomailla. Kun hän matkusti toimi viestittely molemmin puolin, toivotettiin tekstareilla hyvää yötä jne. Kun minä matkustin edelsi matkaa riita tai viimeistään matkan aikana eskaloitui jotakin. Hänen puoleltaan sitten hiljaisuutta yleensä matkan ajan. Tai ainakin niin, että pelotti tulla kotiin, kun mietin mikä rieha taas odotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satutteko muistamaan, missä vaiheessa teidän - jos nyt siis puhutaan parisuhteesta - narsistit alkoivat käyttää teihin enlisting-tekniikkaa? Itse mietin pääni puhki suhteen alkuvaihtetta, mutta en saanut tilanteesta kiinni. Jotain on varmasti ollut, mutta niin hienovaraisesti, etten edes huomioinut.
Muistan lähinnä vain sen, että mies alkoi aika alkuvaiheessa "katoilemaan", mutta olisi kiva tietää, mitkä on esimmäinen kehuksi verhottu piikki, jonka narsistin suusta kuulin. Niiden kanssa menee kaikki niin sekaisin, että minun kaltaiseni hyvämuistinen ihminenkin on hämillään, että mitä tapahtui ja milloin.
https://ketunhantak.blogspot.com/2020/03/narsistinen-rekrytointimalli.h…
Olen paljon miettinyt sitä, miten suhde kehittyi. Jossakin rajat alkoivat ylittymään ja niitä venytettiin koko ajan pidemmälle. Jotenkin alusta asti olin vähän varuillani suuttua mistään kunnolla tai vaatia selitystä. Luultavasti hän osasi jollain tapaa viestiä hylätyksi tulemisen uhkaa, joka leimasi suhdetta. Väkivaltaa aloin pelkäämään vasta myöhemmin.
Hän unohti treffimme kerran ja odotin yksin ruuan kanssa koko illan. Hän pyysi sitä anteeksi ja toi kasan suklaapatukoita, joihin oli kirjoitettu "rakkaalle" ja "anteeksi" ja itselleen yhden patukan, johon oli tekstattu "törpölle". Ajan kuluessa ei enää tullut suklaata tai anteeksipyyntöjä.
Hän vietti koko kesälomansa muualla, ei päivääkään kanssani. Koin sen hieman loukkaavana, mutta menot oli suunniteltu jo ennen tapaamistamme. Koko suhteen aikana minulla ei ollut sananvaltaa lomien suunnitteluun. Hän kyllä aina puhui, kuinka seuraavaan reissuun lähdetäänkin yhdessä jonnekin minne minä haluan. (Future faking)
Jos laitoin viestiin aamulla jotakin tyyliin "tykkään susta", saattoi mennä koko päivä ennen kuin hän vastasi mitään ja itsellä oli hieman hämmentynyt olo siitä. Sitten hän saattoikin vastata yhtäkkiä sydämillä ja olo helpottui. (Vuoristorataan totuttelua.) Tunteita sisältävät viestit jäivät pois kokonaan suhteen edetessä. Tätä viesteillä ja somella pelaamista oli paljon. Esim. hän ei tykännyt Facebookissa mm. valmistujais- ja synttärikuvistani, vaikka roikkui somessa aina ja tykkäili ties mistä. En kehdannut kysellä miksi ei, kun hän olisi syyttänyt lapselliseksi.
Ensimmäinen mykkäkoulu kesti muistaakseni pari päivää ja se alkoi, kun oikeutetusti puolustin itseäni. Mies alkoi v''uilemaan kesken kävelylenkin ja kyselin mikä vaivaa, en siedä tuollaista käytöstä. Sen hän pyyteli anteeksi ja lupasi jatkossa hoitaa asiat puhumalla. Suhteen lopulla mykkäkoulut saattoivat kestää pari kuukautta eikä mitään selvitetty puhumalla.
Noin vuoden päästä seurustelun alusta tuli ensimmäinen kerta, kun hän halusi erota. Vietimme silloin juhannusta hänen perheensä kanssa ja silloin ilmoitti, että ollaan liian erilaisia jatkamaan yhdessä. Se tuli ihan puskista! Se harmittaa todella paljon, että en pakannut tavaroita ja lähtenyt lopullisesti. Kilttinä hymyilin vain järkyttyneenä ja yritin miettiä, ettei pilata tässä muiden juhannusta. "Erot" alkoivat toistumaan aina hankalissa kohdissa, joissa jouduin jotenkin kiperään tilanteeseen.
Miten hän palasi pari kuukauden mykkäkoulusta? Ja olitko sinä sen ajan ajatuksessa, että te olette suhteessa vai eronneet?
Tämä on elämäni kipeimpiä kohtia. Mykkäkoulujen alkaessa sisuunnuin ja aloin miettimään/suunnittelemaan eroa. Ne alkoi ihan yhtäkkiä itselleni käsittämättömässä tilanteessa. Kuitenkin se hiljaisuus ja epätietoisuus kaikesta alkoi hajottamaan vähitellen. En tiennyt ollaanko erottu ja mitä kaikkea hän puuhaa selkäni takana. En tiennyt mitä olin tehnyt väärin, oliko joku väärinkäsitys, oliko hän löytänyt toisen... Lisäksi monesti oli ihan käytännön asioita kesken (esim. mykkäkoulu kesken muuton ja remontin) enkä tiennyt mitä tehdä. Minä siis psyykkisesti hajosin itkuiseksi ja sekavaksi, toimintakyvyttömäksi. Ei auttanut liikunta, rauhoittavat lääkkeet, ei mikään. Mies lopetti mykkäkoulun siihen ja palasi lohduttamaan kun olin ihan raunio, hänestä tuli taas lämmin, hoivaajarooli esille. Minun toimintakyky palautui. Sitten alkoi taas suhteessa hyvä kausi, kunnes... Tällaista se sairaassa suhteessa on.
Jatkan tähän omaan tekstiini. Olisin halunnut erota ja tajusin pitkän aikaa, ettei näin voi jatkaa loppuelämää. Enkä halunnut hänen kanssaan vanheta, rehellisesti sanottuna en arvostanut häntä ihmisenä enää yhtään ja tiesin olevani suhteessa ennen kaikkea pelon takia. Pelkäsin omaa pärjäämistä ja pelkäsin miehen reaktioita, pelkäsin vähän kaikkea. Jokainen eroyritys söi itseluottamusta ja välillä mietin, että parempi olisi kuolla. Itsetuhoisten ajatusten lisäksi tuli rytmihäiriöitä ja paniikkikohtauksia. Etsin terapeuttiakin, mutta kenelläkään ei ollut vapaita aikoja. Jaoin kokemuksia tällä palstalla. Minulla tuli merkittävä uralla eteneminen, jonka mies luonnollisesti ignoorasi. Oma itsetuntoni alkoi vahvistumaan ja aloin huolestumaan tosissani terveyteni pettämisestä. Aloin huomaamaan miehen käytöksestä kaikki manipulaatioyritykset, henkisen väkivallan, salailun, tein viimeiset yritykset keskustella asiat halki. Miehen pelikirja meni ihan sekaisin, kun yhtäkkiä ei voinutkaan uhkailla erolla, mykkäkoululla jne. Runnoin eron läpi ja minulla tuli suorastaan euforinen jakso, kun vihdoin tein sen ja olin vapaa. Löysin terapeutinkin lopulta.
Euforia on hälvennyt ja käsittelen aktiivisesti asiaa vieläkin. Mutta rehellisesti voi sanoa olevani onnellinen ja koko ajan palaamassa enemmän omaksi itsekseni. Olen tehnyt paljon asioita, joita suhteen aikana en olisi voinut edes harkita. Erosta on puolitoista vuotta. Tämän haluan kertoa rohkaisuksi teille, jotka ovat vielä kiinni sairaassa suhteessa.
Ihan mahtavaa!
Kuten joku youtuben kommenteissa kirjoitti, että narsisti käyttää mykkäkoulua kouluttamiseen, mutta se mitä hän sillä oikeasti opettaa, on kumppaninsa olemaan ilman häntä -> kaatuu lopulta omaan nilkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö teistä on niin pata päitä, että ei edes tunnista sairasta narsistia, sosiopaattia, saati psykopaattia. Ette edes jaksa lukea aiheesta mutta jos toinen ei miellytä, niin osaatte vedota narsismiin. "Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö". Se että ressukka valitsee jännänaisen tai miehen, eikä sitten osaa edes poistua tästä sairaasta suhteesta?
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison? Miksi joku todella heikko valitsee puolison joka määrää ja halitsee kaikkea heidän olemassa oloaan? Miksi nämä ihmiset eivät lähde jo heti alussa pois tämän kaltaisesta suhteesta?
Sitten kaikki ihmiset muuttuvat sairaiksi ja varsinkin miehet. Meillä kunnon mies ry:llä ihmetellään edelleen että miksi mies joka ei lyö tai väheksy ei kelpaa? Nössö, reppana, tunnollinen, uskollinen..? Ehkä toiset vain haluavat alentua ja saada nyrkistä? Miksi muuten joku jäisi sellaiseen suhteeseen?
Kerrassaan pöyristyttävää ettei noin mukavan oloista miestä naiset halua! Onko teillä siellä kerhossa moniakin noin ihastuttavan oloisia sinkkumiehiä? Luulin että kaikki parhaat on jo varattuja mutta jossain siis kokoontuu kokonainen joukko vapaita komistuksia, neljällä seinällä eristettynä muusta maailmasta. Ettei nyt vaan olisi niin että olette liian hyviä meille patapäille että parempi pysytelläkin siinä omassa porukassa jakamassa viisauksia naisista ja naisten typeryydestä&kieroilusta. Halatkaa toisianne ja laittakaa ovi säppiin, hyvä teillä on olla noin <3
Kuka sanoi "komistuksia", vain ihan tavallisia miehiä jotka eivät lyö tai alista. Meidän kerhossa ei ole muita kun tavallisia miehiä. Typeriä olemme varmasti, koska ihmettelemme miksi emme kelpaa. Ja enemmistö naisista tuntuu elävän neljän seinän sisällä siellä kaupungissa. Mitäpä luonnosta ja miehistä jotka eivät lyö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö teistä on niin pata päitä, että ei edes tunnista sairasta narsistia, sosiopaattia, saati psykopaattia. Ette edes jaksa lukea aiheesta mutta jos toinen ei miellytä, niin osaatte vedota narsismiin. "Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö". Se että ressukka valitsee jännänaisen tai miehen, eikä sitten osaa edes poistua tästä sairaasta suhteesta?
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison? Miksi joku todella heikko valitsee puolison joka määrää ja halitsee kaikkea heidän olemassa oloaan? Miksi nämä ihmiset eivät lähde jo heti alussa pois tämän kaltaisesta suhteesta?
Sitten kaikki ihmiset muuttuvat sairaiksi ja varsinkin miehet. Meillä kunnon mies ry:llä ihmetellään edelleen että miksi mies joka ei lyö tai väheksy ei kelpaa? Nössö, reppana, tunnollinen, uskollinen..? Ehkä toiset vain haluavat alentua ja saada nyrkistä? Miksi muuten joku jäisi sellaiseen suhteeseen?
Sieltä semmonen Kunnon Mies😃
Ja naisissa ei esiinny sairasta narsismia? Onko jotain vikaa että en poraa sitä täällä ja lähdin siitä suhteesta. Heräsin siihen että tuli nyrkistä namaan, pitäisikö miehenä jäädä siihen suhteeseen vai olisiko pitänyt lyödä takaisin? Saatan olla monen mielestä reppana mies mutta minä osoitan rakkautta vain hellyydellä? 190cm ja 90kg, jos minä löisin takaisin?
Huomaatko että sinulla on tapa aloittaa keskustelu vihamielisesti? Sinä itse tuot esille että olet ehkä reppana? Kukaan muu ei sellaiseen edes vihjannut. Sinä itse sanot että täällä kokemusten jakaminen on poraamista, ja heti perään kuitenkin "porasit" oman kertomuksesi.
Täällä on ollut paljon keskustelijoinakin miehiä jotka ovat narsistin uhreja. Missä on väitetty etteikö narsisti voi olla nainen? Sinun on ehkä itse vaikein hyväksyä että näin ikävästi kävi. Me jokainen joudumme käymään aivan saman läpi, myöntämään itsellemme että näin kävi, irtauduttava ja kerättävä itsemme kasaan.
Silti meidän ei tarvitse kantaa ikuista katkeruutta ja varsinkaan meidän ei tarvitse purkaa sitä pahaa oloa muihin, tai olemme todella hävinneet ja päätyneet samanlaiseksi kuin se narsistinen kumppani, oli se sitten mies tai nainen.
Jollain tapaa on vaan löydettävä ne keinot ja voima ettei se viha hallitse. Se estää omaa kasvua ja onnellisuutta.
Kaikki maailman naiset eivät ole se ex naisystäväsi. Et voi vihata kaikkia naisia tuon yhden naisen tekojen vuoksi.
Narsistin mykkäkoulu = väkivaltainen hylkääminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö teistä on niin pata päitä, että ei edes tunnista sairasta narsistia, sosiopaattia, saati psykopaattia. Ette edes jaksa lukea aiheesta mutta jos toinen ei miellytä, niin osaatte vedota narsismiin. "Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö". Se että ressukka valitsee jännänaisen tai miehen, eikä sitten osaa edes poistua tästä sairaasta suhteesta?
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison? Miksi joku todella heikko valitsee puolison joka määrää ja halitsee kaikkea heidän olemassa oloaan? Miksi nämä ihmiset eivät lähde jo heti alussa pois tämän kaltaisesta suhteesta?
Sitten kaikki ihmiset muuttuvat sairaiksi ja varsinkin miehet. Meillä kunnon mies ry:llä ihmetellään edelleen että miksi mies joka ei lyö tai väheksy ei kelpaa? Nössö, reppana, tunnollinen, uskollinen..? Ehkä toiset vain haluavat alentua ja saada nyrkistä? Miksi muuten joku jäisi sellaiseen suhteeseen?
Kerrassaan pöyristyttävää ettei noin mukavan oloista miestä naiset halua! Onko teillä siellä kerhossa moniakin noin ihastuttavan oloisia sinkkumiehiä? Luulin että kaikki parhaat on jo varattuja mutta jossain siis kokoontuu kokonainen joukko vapaita komistuksia, neljällä seinällä eristettynä muusta maailmasta. Ettei nyt vaan olisi niin että olette liian hyviä meille patapäille että parempi pysytelläkin siinä omassa porukassa jakamassa viisauksia naisista ja naisten typeryydestä&kieroilusta. Halatkaa toisianne ja laittakaa ovi säppiin, hyvä teillä on olla noin <3
Kuka sanoi "komistuksia", vain ihan tavallisia miehiä jotka eivät lyö tai alista. Meidän kerhossa ei ole muita kun tavallisia miehiä. Typeriä olemme varmasti, koska ihmettelemme miksi emme kelpaa. Ja enemmistö naisista tuntuu elävän neljän seinän sisällä siellä kaupungissa. Mitäpä luonnosta ja miehistä jotka eivät lyö.
Aika vahvaa syyllistämistä nyt. Et voi vaikuttaa kuin itseesi. Et voi syyllistää naisia jotka eivät tule kotoa sinua etsimään. Ainoa mitä voit tehdä, voit vaikuttaa itseesi. Aloittaa keskustelun ystävällisesti, menemällä itse ulos ja paikkoihin missä niitä naisia on. Eivät he tule sinne kerhoonne etsimään sinua. Varsinkaan jos tietävät mitä patapäistä puhutaan siellä. Vähän nyt reippaampaa asennetta ja iloisempaa ilmettä c'moon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö teistä on niin pata päitä, että ei edes tunnista sairasta narsistia, sosiopaattia, saati psykopaattia. Ette edes jaksa lukea aiheesta mutta jos toinen ei miellytä, niin osaatte vedota narsismiin. "Terveessä narsismissa itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö". Se että ressukka valitsee jännänaisen tai miehen, eikä sitten osaa edes poistua tästä sairaasta suhteesta?
Ihan itse saa valita puolisonsa ja miksi joku valitsee todella hallitsevan puolison? Miksi joku todella heikko valitsee puolison joka määrää ja halitsee kaikkea heidän olemassa oloaan? Miksi nämä ihmiset eivät lähde jo heti alussa pois tämän kaltaisesta suhteesta?
Sitten kaikki ihmiset muuttuvat sairaiksi ja varsinkin miehet. Meillä kunnon mies ry:llä ihmetellään edelleen että miksi mies joka ei lyö tai väheksy ei kelpaa? Nössö, reppana, tunnollinen, uskollinen..? Ehkä toiset vain haluavat alentua ja saada nyrkistä? Miksi muuten joku jäisi sellaiseen suhteeseen?
Kerrassaan pöyristyttävää ettei noin mukavan oloista miestä naiset halua! Onko teillä siellä kerhossa moniakin noin ihastuttavan oloisia sinkkumiehiä? Luulin että kaikki parhaat on jo varattuja mutta jossain siis kokoontuu kokonainen joukko vapaita komistuksia, neljällä seinällä eristettynä muusta maailmasta. Ettei nyt vaan olisi niin että olette liian hyviä meille patapäille että parempi pysytelläkin siinä omassa porukassa jakamassa viisauksia naisista ja naisten typeryydestä&kieroilusta. Halatkaa toisianne ja laittakaa ovi säppiin, hyvä teillä on olla noin <3
Mitä mitä, mulle yksi!!!!
Se edellinenkin ”hyvä mies, koska siis meitäkin on olemassa vaikka sä oot törmännyt vaan huonoihin” osoittautui sen sortin timantiksi, että.
Mitä enemmän mies korostaa omaa hyvyyttään verrattuna muihin miehiin, sitä vaarallisempi tämä on - poikkeuksetta.
Ja siis tämä lainattu sankari, niin huoh. Vähän meinasin ottaa kuumaa, mutta säälihän täss… eiku odotas, ei edes sääliä.
Luin sen lehtijutun julkisuudessa olevan pariskunnan kokemuksista vauva-ajan vaikutuksista parisuhteeseen ja jaksamiseen (täälläkin siitä ketju), ja kylmäsi. Koin niin paljon myötätuntoa jutun äitiä kohtaan. Ihan kuin kuvaus omasta raskaus- ja vauva-ajasta.
Valvoin kaikki yöt, koska miehelle uni oli niin tärkeää (perusteli tärkeillä töillään), mutta lopulta annoin nukkua viikonloput ja lomatkin, jotta olisi päivisin paremmalla tuulella (ei ärähtelisi tai pitäisi mykkäkoulua) Meni tosiaan nukkumaan eri kerrokseen minusta ja vauvasta katsottuna, koska ei sietänyt mitään häiriötä öisin. Jossain vaiheessa rukoilin itkien apua öihin ja unikouluun, mutta ei kun ei. Lapsi valvotti edelleen, kun menin töihin, mutta edelleen minä valvoin yöt. Olin aivan loppu, mutta ei mitään empatiaa. Sohvalla nukkui hän ja oli ärtynyt, jos meistä oli kuulunut ääniä.
Minäkin yritin epätoivoisesti järjestää pientä lasta hoitoon, jotta mies olisi tyytyväinen ja voisimme pitää parisuhdetta yllä. Se sisäinen hätä oli suuri siitä, kuinka toinen alkoi muuttua niin etäiseksi ja vihaiseksi, samalla kun olit tuoreena äitinä hyvin riippuvaisessa asemassa.
Kun vuosia myöhemmin jätti minut, hän sanoi, että hänen olisi pitänyt jättää minut jo tuolloin kun lapsi syntyi. Hänen näkökulmastaan mitään parisuhdetta ei tuolloin enää ollut. Eli parisuhde ei koskaan kypsynyt tai mukautunut vanhemmuuteen.
Ihan puistattaa muistella.