Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Juu, kukaanhan ei ole syntynyt narsistin lapseksi, lapsenlapseksi tai sisarukseksi.
Tuossa oli kyse puolison kännykän lukituskuvasta josta narsisti koitti saada kirjoittajaa mustasukkaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjua tauon jälkeen. Siellä oli jonkun eksä laittanut aurinkolippaan kuvan vanhasta heilastaan. Minun eksä laittoi erään instamisun (josta ei palstalla saa kirjoittaa) tissiherutuskuvan lukituskuvaksi kännykkäänsä. Seurasi jopa koomisia tilanteita, kun eihän sentään kehdannut sitä muille näyttää. Se oli siinä vain minua varten. Kerrankin joutui antamaan kännykän lapsensa käteen ja oli ohjelmaa, ettei vain näytön lukituskuva tule lapsen silmiin. Kyseli vielä ärsyttääkö minua se kuva :D Sitten kun minulla oli vaihteeksi eropohdinta omassa päässäni menossa, hän aavisti etääntymisen ja tadaa, kännykän näyttöön vaihtuikin minun kuva.
Muutama kertoi eksänsä merkinneen heidät lähiomaiseksi suhteen päättymisen jälkeen. Tämä oli myös mielenkiintoista. Suhteemme loppuvaiheessa eksäni alkoi pohtimaan, että hänen täytyy päivittää varmuuden vuoksi lähiomaisensa, jos jotain sattuu. Kuinka ollakaan kaikki muut olivat vaihtoehtoja, mutta minua ei edes maininnut. Olimme olleet yhdessä 4 vuotta. Voisin kuvitella, että jos hän saisi yhteyden minuun, niin hänkin yrittäisi tehdä vaikutuksen vetoamalla tuohon seikkaan, että on päätynyt valitsemaan minut lähiomaiseksi. Ja odottaisi siitä sitten kiitollisuutta :D
Tässä on se jännä, että kenelle tahansa muulle voisit nauraa vapautuneesti päin naamaa ja sanoa, että juu ei häiritse tuo lukituskuva, pidän sinua lähinnä naurettavana ja lapsellisena. Mutta jostain syystä sitä ei pysty tekemään narsistille. Sitä ei saa joko sanaa suustaan ulos lainkaan tai sitten äänestä vähintään paljastuisi kireyttä, mikä taas antaisi narsistille kuvan, että lukituskuva oikeasti ärsyttääkin, vaikka siitä ei todellakaan olisi kysymys.
Jos olisin sanonut, että kuva ärsyttää tai olet lapsellinen, niin seuraavaksi minä olisin ollut huumorintajuton, tosikko, mustasukkainen jne. ja lisäksi hän olisi miettinyt, miten hommaa voisi viedä vielä pidemmälle. Lisämausteena vielä mykkäkoulu plus raivarit. Nyt kyllä minua naurattaa jo osa näistä jutuista. Silloin olin niin halvaantuneessa tilanteessa, ettei tuntunut missään. Lähinnä olin hämilläni, kun rakastuin fiksuun ihmiseen ja koko ajan tuli lapsellisempia puolia esiin.
Eksä tekaisi puhelimeensa kaikenlaisia keksaistuja yhteystietoja ja yritti ärsyttää ja provosoida niillä. Hoh hoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös minut korvattiin suhteellisen pian eron jälkeen. Minulla on sellainen mielikuva asiasta, jossa olemme nukkekodissa ja narsisti-ex heitti minun, perheenäidin, nuken pois ja toi tilalle uuden nuken. Kaikki muu, itse nukketalo ja lapsinuket, jäivät kuten ennenkin, mutta naisnukke vain vaihtui. Narsistin näkökulmasta ei ole väliä, hoitaako lapsia uusi nukke vai oikea äitinukke (isäviikoilla). Kyseessä on vain hoitojärjestelykysymys, ei muuta.
Ymmärrän hyvin, että parisuhteet päättyvät ja uusia tulee, mutta tämä menee todella luihin ja ytimiin, kun on kyse perhe-elämästä.
Nyt hänellä on kätevästi lasten äitinukke, uusi naisnukke sekä narsistin äiti eli mumminukke liikuteltavina. Ja kukaan ei häntä Koskaan auta koskaan, tietenkään.
Näinhän se meillekin kävi. Minut, eli äitinukke, korvattiin uudella naisnukella jo ennen eroa (salasuhde). Jouduin muuttamaan yhteisestä kodista, vaikka lapset pyysivät isältään että minä olisin saanut lunastanut perheemme kodin. Mies huutoraivosi, kiristi ja uhkasi henkeäni ja minun oli pakko nöyrtyä ja luovuttaa. Uusi naisnukke muutti perheemme entiseen kotiin viikko poismuuttoni jälkeen.
Vein mukanani puolet irtaimistosta. Lasten kertoman mukaan mies on ostanut pois viemäri irtaimiston tilalle täsmälleen samanlaiset huonekalut ja tavarat. Minä olin se, joka aikoinaan sisusti kotimme, koska miestä ei sisustaminen kiinnostanut.
Myös mummonukke ja vaarinukke eli miehen vanhemmat ovat arjessa. Olivat jo avioliiton aikana. Heidän kanssa soitellaan monta kertaa päivässä ja he mm ottavat osaa lasten terveydenhoitoon. Mummonukke ja vaarinukke ovat sätkynukkeja, jotka rientävät exän luo heti kun pyyntö tulee.
Lapsiamme ex kutsuu velvollisuudeksi. He ovat ”velvollisuus joka hoidetaan 18- vuotiaaksi ”. Eli he eivät ole lapsia, rakkaita ja ihmisiä vaan suoritteita.
Exän haasteena on se, että lapsemme inhoavat uutta naisnukkea ja myös näyttävät sen.
Toinen korvattu äitinukke siellä siis, virtuaalihali. Koko juttu on jotenkin niin käsittämätön, elämä jatkuu as usual, vain yksi nukke vaihtunut.
Meillä lapset pitävät uudesta naisnukesta, joka viettää paljon aikaa heidän kanssaan, myös hoitaa heitä ilman isänukkea. Tämä on minulle se vaikein pala, mutta lapset ovat kertoneet että isä on paremmalla tuulella, eikä ole niin vihainen kun tämä nainen on läsnä. Lapsille siinä asetelmassa on varmaan myös jotain tuttua, vaikka ovatkin sanoneet sen olevan välillä vähän outoa.
Kun lapset soittavat isälleen, kuulen heti eksän äänestä ja tavasta puhua, että onko paikalla yleisöä vai ei. Ymmärrän lapsia.
Meillä ex otti uuden naisnuken ja uudet isot lapsinuket, ja teki nopeasti vauvanuken. Vanha lapsinukke jäi unohduksiin, koska ei häntä kiinnosta tämä omituinen kotileikki ollenkaan. Minusta ex korvasi vanhan perheen tuntemattomalla naisella ja tuntemattomilla lapsilla, ja leikkii perheenisää siellä heidän kanssaan. Miten ihminen kykenee tuohon? Pitääkö narsun kiirehtiä yhteenmuuttoa ja vauvan tekoa siksi, ettei uusi näe kuinka vinksahtanut mies on kyseessä? Saa uuden "lähteen" nopeasti loukkuun, josta ei niin vain irrottaudutakaan. Valttikorttina ex pitää rahaa, tuloerot uuden naisnuken kanssa on suuret.
Uusi naisnukke tekee juuri niin kuin käsketään, eli on nähtävästi kaikin puolin hyvää vaimomateriaalia. 🤣 Minulla oli liikaa omaa tahtoa, ja olin liian harmaa kivi.
Tosiaan kiirehtiminen on joillekin narsuille ominaista. Saattavat tosiaan työntää itsensä ihan todella varhaisessa vaiheessa toisen kotiin asumaan tyyliin: "Mitä oot mieltä jos toisin jotain omia tavaroita tänne?" Sinä oletat että tuo vaihtokalsaria ja hammasharjaa mutta tyyppi tuleekin muuttokuorman kanssa ja jos olet kiltti tai rakastunut niin siinä häkeltyneenä et osaa käskeä suksimaan samantien sinne mistä tulikin.
Tän tyypin narsuilla muutenkin kiire laittamaan sitä kahletta nimettömään ja pitämään muija raskaana niin pitkään ja usein että siitä otteesta et prkl pyristele!@#$%%&
Narsisti haki työtä johon ei ollut missään suhteessa pätevä ja ihmetteli kun ei päässyt edes haastateluun. Tyyliin oma ammatti oli kampaaja ja haki päiväkodin johtajan paikkaa. Itse olin ollut kyseisessä paikassa töissä, esim. siis lastenhoitajana ja yritin selittää että kyllähän sinne tarvitaan oikeanlainen koulutus sekä johtamiskokemusta enkä itsekään tämän puuttuessa hakisi kyseistä työtä vaikka olin ko. työpaikassakin jopa ollut töissä. Hän loukkaantui että kyllä hän olisi pätevä sinne, täysin ulkopuolinen eikä ikinä ollut ollut yhdessäkään päiväkodissa muuten kuin omien lasten vanhempainilloissa.
Nämä kaikkivoipaisuuskuvitelmat ovat todella mielenkiintoisia että eikö kyseinen narsisti todella näe mitään vikaa itsessään vaan huono työnantaja oli kun ei palkannut häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjua tauon jälkeen. Siellä oli jonkun eksä laittanut aurinkolippaan kuvan vanhasta heilastaan. Minun eksä laittoi erään instamisun (josta ei palstalla saa kirjoittaa) tissiherutuskuvan lukituskuvaksi kännykkäänsä. Seurasi jopa koomisia tilanteita, kun eihän sentään kehdannut sitä muille näyttää. Se oli siinä vain minua varten. Kerrankin joutui antamaan kännykän lapsensa käteen ja oli ohjelmaa, ettei vain näytön lukituskuva tule lapsen silmiin. Kyseli vielä ärsyttääkö minua se kuva :D Sitten kun minulla oli vaihteeksi eropohdinta omassa päässäni menossa, hän aavisti etääntymisen ja tadaa, kännykän näyttöön vaihtuikin minun kuva.
Muutama kertoi eksänsä merkinneen heidät lähiomaiseksi suhteen päättymisen jälkeen. Tämä oli myös mielenkiintoista. Suhteemme loppuvaiheessa eksäni alkoi pohtimaan, että hänen täytyy päivittää varmuuden vuoksi lähiomaisensa, jos jotain sattuu. Kuinka ollakaan kaikki muut olivat vaihtoehtoja, mutta minua ei edes maininnut. Olimme olleet yhdessä 4 vuotta. Voisin kuvitella, että jos hän saisi yhteyden minuun, niin hänkin yrittäisi tehdä vaikutuksen vetoamalla tuohon seikkaan, että on päätynyt valitsemaan minut lähiomaiseksi. Ja odottaisi siitä sitten kiitollisuutta :D
Tässä on se jännä, että kenelle tahansa muulle voisit nauraa vapautuneesti päin naamaa ja sanoa, että juu ei häiritse tuo lukituskuva, pidän sinua lähinnä naurettavana ja lapsellisena. Mutta jostain syystä sitä ei pysty tekemään narsistille. Sitä ei saa joko sanaa suustaan ulos lainkaan tai sitten äänestä vähintään paljastuisi kireyttä, mikä taas antaisi narsistille kuvan, että lukituskuva oikeasti ärsyttääkin, vaikka siitä ei todellakaan olisi kysymys.
Jos olisin sanonut, että kuva ärsyttää tai olet lapsellinen, niin seuraavaksi minä olisin ollut huumorintajuton, tosikko, mustasukkainen jne. ja lisäksi hän olisi miettinyt, miten hommaa voisi viedä vielä pidemmälle. Lisämausteena vielä mykkäkoulu plus raivarit. Nyt kyllä minua naurattaa jo osa näistä jutuista. Silloin olin niin halvaantuneessa tilanteessa, ettei tuntunut missään. Lähinnä olin hämilläni, kun rakastuin fiksuun ihmiseen ja koko ajan tuli lapsellisempia puolia esiin.
Niiin tämä!
Se että rakastui, muutti yhteen, perusti perheen mahdollisesti fiksun ja älykkään ihmisen kanssa.
Siinä vaiheessa kun nää tämmöset näytön lukituskuvat alkaa tulla kuvioihin otaksun että hiljaisempi vaikuttaminen ja nakertaminen on ollut käynnissä jo pidempään.
Sitten niihin juttuihin saattaa aluksi reagoida ”kuin normaali ihminen ” mutta se aiheuttaa paskamyrskyn.. niitähän on monia tapoja aiheuttaa se. Ne on sellaisia juuri ettei voi oikein uskoa todeksi että tämä tapahtuu - että tässä on oltava jokin väärinymmärrys.
Sitten alkaa tajuta että se todella tapahtuu, että tossa nyt on tolla tyypillä toisen naisen tissit puhelimessa tyyliin. Sitä on vaikea toimia sellasessa tilanteessa. En ole tämä näytön lukitus-ihminen mutta ollut vastaavissa tilanteissa.
Esim minut on lukittu kotiini.. jouduin kutsumaan apua että pääsin lopulta pois. Narsisti sanoi sitä erehdykseksi, kaikkien asianosaisten läsnäollessa.. ystävät ja perhe näkee ihmisen erilaisena - minähän se tässä hullu olen jos alan väittää että teki sen tahallaan. Ja sen sainkin useasti kuulla suhteen alkuajoista lähtien, että olen vainoharhainen. Tajusin tämän vasta myöhemmin että narsisti heitti jo alkuaikoina ”vitsiä” siitä miten olen taipuvainen vainoharhaisuuteen. Se oli se ensimmäinen manipulaation siemen minkä hän istutti hyvin varhain. En ollut koskaan ajatellut edes olevani vainoharhainen. Loogisesti päättelemällä sitä alkoi sitten tarkkailla että ai olikos tämä nyt vainoharhaa.. ja siitähän tuli muutamassa vuodessa sitten jo ihan fakta, että kun minä olen taipuvainen vainoharhaisuuteen.
Tällä tavalla murentuu se ihmisen oma käsitys todellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti haki työtä johon ei ollut missään suhteessa pätevä ja ihmetteli kun ei päässyt edes haastateluun. Tyyliin oma ammatti oli kampaaja ja haki päiväkodin johtajan paikkaa. Itse olin ollut kyseisessä paikassa töissä, esim. siis lastenhoitajana ja yritin selittää että kyllähän sinne tarvitaan oikeanlainen koulutus sekä johtamiskokemusta enkä itsekään tämän puuttuessa hakisi kyseistä työtä vaikka olin ko. työpaikassakin jopa ollut töissä. Hän loukkaantui että kyllä hän olisi pätevä sinne, täysin ulkopuolinen eikä ikinä ollut ollut yhdessäkään päiväkodissa muuten kuin omien lasten vanhempainilloissa.
Nämä kaikkivoipaisuuskuvitelmat ovat todella mielenkiintoisia että eikö kyseinen narsisti todella näe mitään vikaa itsessään vaan huono työnantaja oli kun ei palkannut häntä.
Toisaalta minua on hämmästyttänyt n-eksän työhistoria (ellei se ole täysin keksitty), että miten hän on onnistunut pääsemään kaikkiin niihin työpaikkoihin sillä koulutustaustallaan. No, ilmeisesti on onnistunut puhumaan itsensä töihin ihan samalla tavalla kuin parisuhteisiinkin (jotka tosin romuttuvat aina yksi toisensa jälkeen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjua tauon jälkeen. Siellä oli jonkun eksä laittanut aurinkolippaan kuvan vanhasta heilastaan. Minun eksä laittoi erään instamisun (josta ei palstalla saa kirjoittaa) tissiherutuskuvan lukituskuvaksi kännykkäänsä. Seurasi jopa koomisia tilanteita, kun eihän sentään kehdannut sitä muille näyttää. Se oli siinä vain minua varten. Kerrankin joutui antamaan kännykän lapsensa käteen ja oli ohjelmaa, ettei vain näytön lukituskuva tule lapsen silmiin. Kyseli vielä ärsyttääkö minua se kuva :D Sitten kun minulla oli vaihteeksi eropohdinta omassa päässäni menossa, hän aavisti etääntymisen ja tadaa, kännykän näyttöön vaihtuikin minun kuva.
Muutama kertoi eksänsä merkinneen heidät lähiomaiseksi suhteen päättymisen jälkeen. Tämä oli myös mielenkiintoista. Suhteemme loppuvaiheessa eksäni alkoi pohtimaan, että hänen täytyy päivittää varmuuden vuoksi lähiomaisensa, jos jotain sattuu. Kuinka ollakaan kaikki muut olivat vaihtoehtoja, mutta minua ei edes maininnut. Olimme olleet yhdessä 4 vuotta. Voisin kuvitella, että jos hän saisi yhteyden minuun, niin hänkin yrittäisi tehdä vaikutuksen vetoamalla tuohon seikkaan, että on päätynyt valitsemaan minut lähiomaiseksi. Ja odottaisi siitä sitten kiitollisuutta :D
Tässä on se jännä, että kenelle tahansa muulle voisit nauraa vapautuneesti päin naamaa ja sanoa, että juu ei häiritse tuo lukituskuva, pidän sinua lähinnä naurettavana ja lapsellisena. Mutta jostain syystä sitä ei pysty tekemään narsistille. Sitä ei saa joko sanaa suustaan ulos lainkaan tai sitten äänestä vähintään paljastuisi kireyttä, mikä taas antaisi narsistille kuvan, että lukituskuva oikeasti ärsyttääkin, vaikka siitä ei todellakaan olisi kysymys.
Jos olisin sanonut, että kuva ärsyttää tai olet lapsellinen, niin seuraavaksi minä olisin ollut huumorintajuton, tosikko, mustasukkainen jne. ja lisäksi hän olisi miettinyt, miten hommaa voisi viedä vielä pidemmälle. Lisämausteena vielä mykkäkoulu plus raivarit. Nyt kyllä minua naurattaa jo osa näistä jutuista. Silloin olin niin halvaantuneessa tilanteessa, ettei tuntunut missään. Lähinnä olin hämilläni, kun rakastuin fiksuun ihmiseen ja koko ajan tuli lapsellisempia puolia esiin.
Niiin tämä!
Se että rakastui, muutti yhteen, perusti perheen mahdollisesti fiksun ja älykkään ihmisen kanssa.
Siinä vaiheessa kun nää tämmöset näytön lukituskuvat alkaa tulla kuvioihin otaksun että hiljaisempi vaikuttaminen ja nakertaminen on ollut käynnissä jo pidempään.
Sitten niihin juttuihin saattaa aluksi reagoida ”kuin normaali ihminen ” mutta se aiheuttaa paskamyrskyn.. niitähän on monia tapoja aiheuttaa se. Ne on sellaisia juuri ettei voi oikein uskoa todeksi että tämä tapahtuu - että tässä on oltava jokin väärinymmärrys.
Sitten alkaa tajuta että se todella tapahtuu, että tossa nyt on tolla tyypillä toisen naisen tissit puhelimessa tyyliin. Sitä on vaikea toimia sellasessa tilanteessa. En ole tämä näytön lukitus-ihminen mutta ollut vastaavissa tilanteissa.
Esim minut on lukittu kotiini.. jouduin kutsumaan apua että pääsin lopulta pois. Narsisti sanoi sitä erehdykseksi, kaikkien asianosaisten läsnäollessa.. ystävät ja perhe näkee ihmisen erilaisena - minähän se tässä hullu olen jos alan väittää että teki sen tahallaan. Ja sen sainkin useasti kuulla suhteen alkuajoista lähtien, että olen vainoharhainen. Tajusin tämän vasta myöhemmin että narsisti heitti jo alkuaikoina ”vitsiä” siitä miten olen taipuvainen vainoharhaisuuteen. Se oli se ensimmäinen manipulaation siemen minkä hän istutti hyvin varhain. En ollut koskaan ajatellut edes olevani vainoharhainen. Loogisesti päättelemällä sitä alkoi sitten tarkkailla että ai olikos tämä nyt vainoharhaa.. ja siitähän tuli muutamassa vuodessa sitten jo ihan fakta, että kun minä olen taipuvainen vainoharhaisuuteen.
Tällä tavalla murentuu se ihmisen oma käsitys todellisuudesta.
Tajuan nyt jälkikäteen, että mun narsisti aloitti manipuloinnin heti päivänä yksi, monella eri tavalla. Hän myös tykkäsi testailla ihmisiä ja eläimiä tekemällä jotain ja katsomalla miten ne reagoivat. En osaa hahmottaa mitä testejä hän teki minulle, mutta puhui avoimesti muille tekemistään testeistä.
Vierailija kirjoitti:
Kusipään seurassa on vaan tympeää, hän on yleensä yksinkertainen ja tekee ikäviä temppuja. Narsistin kanssa kadotat itsesi ja sisääsi valuu epämääräinen paha olo, levottomuus sekä kysymykset siitä, oletko itse väärässä ja miten sinun pitäisi toimia toisin, jotta tilanne paranisi = palautuisi alkutunnelmiin. Narsisti haluaa tappaa sielusi, kusipää ei.
Niinpä. Perus kusipää on vaan sellanen moukka, ehkä vähän tyhmäkin, ei siis älyllä loista, lähtee muiden mukana ja johdateltavana kiusaamiseen ja muuhun pahantekoon. Empatiakyky ei ole täysin poissa, eli hänellä on ihmisiä joista välittää ilman hyötymistarkoitusta eikä tekisi näille tieten tahtoen pahaa, varmasti jopa puolustaisi rakkaimpiaan vääryyden kohdatessa mutta mulkkuilisi aina välillä. Jossain kulkee hänellä rajat, ei siis täysin rajaton.
Mahdollisesti "besserwisser" viisastelija.
Voisi ehkä lopettaa kusipäiset jutut koska ei ole varsinaisesti läpi paha vaan tyhmä kyetäkseen tarkkailemaan omaa käytöstään.
Kusipäisyyss ennemminkin ulkoisista vaikutteista syntynyt ja opittua toisin kuin narsistisuus joka on lähestulkoon kehitysvammaisuus ihmisen aivoissa. Narsistin motiivi voi joskus olla pelkkä nautinto siitä kun näkee toisen kärsivän. Narsu on aina kusipää, kusipää ei ole välttämättä aina narsisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Testailusta oli myös hyvä kirjoitus: https://ketunhantak.blogspot.com/2020/03/narsistinen-rekrytointimalli.h… Omalla kohdalla pidin tiukasti rajoista kiinni suhteen alussa. Kaikesta käytiin keskustelua ja ilmoitin, etten sellaista käytöstä hyväksy. Ne oli pieniä juttuja silloin. Mutta mitä sitten tapahtui minulle? Se on vieläkin vaikea asia ymmärtää, missä kohtaa se oma tahto meni.
Asuntoon lukitseminen. Tämä. Minä pelkäsin jäädä yksin vieraaseen metsään. Sen eksä tiesi varmasti suhteen alusta asti. Olimme marjassa ja eksä sanoi menevänsä vähän kauemmaksi katsomaan, onko siellä enemmän poimittavaa, käski odottamaan paikallani kun hän sitten hakee minutkin, jos hyvä paikka löytyy. Jäin poimimaan paikalleni ja eksää ei kuulu, ei vastaa puhelimeen. Aloin huutamaan ja silloin jopa raivostuin ja huusin niin kovaa kuin lähti (elimme suhteen loppuaikoja). Lamaannuin ja jäin istumaan maahan. Hän oli poiminut 2 ämpärillistä takaisin tullessa ja huusi minulle, että hän ihan huolestui onko minulle sattunut jotain, kun sillai piilottelen istumalla maassa ja sellaista piilottelua ei pitäisi marjareissuilla harrastaa. Olin ihan mykkänä. Tämä oli viimeinen "yhteinen" marjareissu - siitä on 2 eri tarinaa, miten se meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös minut korvattiin suhteellisen pian eron jälkeen. Minulla on sellainen mielikuva asiasta, jossa olemme nukkekodissa ja narsisti-ex heitti minun, perheenäidin, nuken pois ja toi tilalle uuden nuken. Kaikki muu, itse nukketalo ja lapsinuket, jäivät kuten ennenkin, mutta naisnukke vain vaihtui. Narsistin näkökulmasta ei ole väliä, hoitaako lapsia uusi nukke vai oikea äitinukke (isäviikoilla). Kyseessä on vain hoitojärjestelykysymys, ei muuta.
Ymmärrän hyvin, että parisuhteet päättyvät ja uusia tulee, mutta tämä menee todella luihin ja ytimiin, kun on kyse perhe-elämästä.
Nyt hänellä on kätevästi lasten äitinukke, uusi naisnukke sekä narsistin äiti eli mumminukke liikuteltavina. Ja kukaan ei häntä Koskaan auta koskaan, tietenkään.
Näinhän se meillekin kävi. Minut, eli äitinukke, korvattiin uudella naisnukella jo ennen eroa (salasuhde). Jouduin muuttamaan yhteisestä kodista, vaikka lapset pyysivät isältään että minä olisin saanut lunastanut perheemme kodin. Mies huutoraivosi, kiristi ja uhkasi henkeäni ja minun oli pakko nöyrtyä ja luovuttaa. Uusi naisnukke muutti perheemme entiseen kotiin viikko poismuuttoni jälkeen.
Vein mukanani puolet irtaimistosta. Lasten kertoman mukaan mies on ostanut pois viemäri irtaimiston tilalle täsmälleen samanlaiset huonekalut ja tavarat. Minä olin se, joka aikoinaan sisusti kotimme, koska miestä ei sisustaminen kiinnostanut.
Myös mummonukke ja vaarinukke eli miehen vanhemmat ovat arjessa. Olivat jo avioliiton aikana. Heidän kanssa soitellaan monta kertaa päivässä ja he mm ottavat osaa lasten terveydenhoitoon. Mummonukke ja vaarinukke ovat sätkynukkeja, jotka rientävät exän luo heti kun pyyntö tulee.
Lapsiamme ex kutsuu velvollisuudeksi. He ovat ”velvollisuus joka hoidetaan 18- vuotiaaksi ”. Eli he eivät ole lapsia, rakkaita ja ihmisiä vaan suoritteita.
Exän haasteena on se, että lapsemme inhoavat uutta naisnukkea ja myös näyttävät sen.
Toinen korvattu äitinukke siellä siis, virtuaalihali. Koko juttu on jotenkin niin käsittämätön, elämä jatkuu as usual, vain yksi nukke vaihtunut.
Meillä lapset pitävät uudesta naisnukesta, joka viettää paljon aikaa heidän kanssaan, myös hoitaa heitä ilman isänukkea. Tämä on minulle se vaikein pala, mutta lapset ovat kertoneet että isä on paremmalla tuulella, eikä ole niin vihainen kun tämä nainen on läsnä. Lapsille siinä asetelmassa on varmaan myös jotain tuttua, vaikka ovatkin sanoneet sen olevan välillä vähän outoa.
Kun lapset soittavat isälleen, kuulen heti eksän äänestä ja tavasta puhua, että onko paikalla yleisöä vai ei. Ymmärrän lapsia.
Meillä ex otti uuden naisnuken ja uudet isot lapsinuket, ja teki nopeasti vauvanuken. Vanha lapsinukke jäi unohduksiin, koska ei häntä kiinnosta tämä omituinen kotileikki ollenkaan. Minusta ex korvasi vanhan perheen tuntemattomalla naisella ja tuntemattomilla lapsilla, ja leikkii perheenisää siellä heidän kanssaan. Miten ihminen kykenee tuohon? Pitääkö narsun kiirehtiä yhteenmuuttoa ja vauvan tekoa siksi, ettei uusi näe kuinka vinksahtanut mies on kyseessä? Saa uuden "lähteen" nopeasti loukkuun, josta ei niin vain irrottaudutakaan. Valttikorttina ex pitää rahaa, tuloerot uuden naisnuken kanssa on suuret.
Uusi naisnukke tekee juuri niin kuin käsketään, eli on nähtävästi kaikin puolin hyvää vaimomateriaalia. 🤣 Minulla oli liikaa omaa tahtoa, ja olin liian harmaa kivi.
Tosiaan kiirehtiminen on joillekin narsuille ominaista. Saattavat tosiaan työntää itsensä ihan todella varhaisessa vaiheessa toisen kotiin asumaan tyyliin: "Mitä oot mieltä jos toisin jotain omia tavaroita tänne?" Sinä oletat että tuo vaihtokalsaria ja hammasharjaa mutta tyyppi tuleekin muuttokuorman kanssa ja jos olet kiltti tai rakastunut niin siinä häkeltyneenä et osaa käskeä suksimaan samantien sinne mistä tulikin.
Tän tyypin narsuilla muutenkin kiire laittamaan sitä kahletta nimettömään ja pitämään muija raskaana niin pitkään ja usein että siitä otteesta et prkl pyristele!@#$%%&
Mähän tulin raskaaksi käytännössä heti kun alettiin tapailla, pari kuukautta niin olin jo raskaana. Ennen raskaustestin tekoa kun tuntui että voisin oireista päätellen olla raskaana tajusin, että nyt tuli totaalinen virhe tehtyä. Tuli outo fiilis ettei mies ihan normaali ole, hermostui mitättömästä asiasta todella uhkaavasti. Myöhäistä siinä vaiheessa ja aborttia en halunnut tehdä. En ymmärrä edelleenkään miten hän sai ylipuhuttua mut lapsen tekoon heti.
Siinä vaiheessa kun sulla on lapsi narsistin kanssa etkä tajua että kyseessä on narsismi niin se on yhtä helvettiä. Jotain niin outoa, erikoista, ahdistavaa. Tuntui kun eläisi jossain leffassa, kauhuleffassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on taas pitkästä aikaa ikävä ”hyviä” päiviä narsistin kanssa. Aurinkoisia retkipäiviä, kotona mällöttelyä, leffahetkiä jne.
Onneksi muistan myös, ettei hyviä päiviä oikeasti ollut. Oli hyviä päiviä, jotka saattoi muuttua silmänräpäyksessä ihan hulluksi riidaksi ja päätyä siihen, että mies uhkaili erolla.
Käsittämätöntä ajatella, kuinka reunalla sitä narsistin kanssa olikaan jatkuvasti. Maailman onnellisin päivä saattoi loppua siihen, että mies päätti yhtäkkiä alkaa piikittelemään halveksiva ääni puheessaan.
Ja minä olin se, joka päädyin terapiaan, koska mies sai uskoteltua minulle, että suurin liian helposti ja olen riidanhaluinen.
Vierailija kirjoitti:
Testailusta oli myös hyvä kirjoitus: https://ketunhantak.blogspot.com/2020/03/narsistinen-rekrytointimalli.h… Omalla kohdalla pidin tiukasti rajoista kiinni suhteen alussa. Kaikesta käytiin keskustelua ja ilmoitin, etten sellaista käytöstä hyväksy. Ne oli pieniä juttuja silloin. Mutta mitä sitten tapahtui minulle? Se on vieläkin vaikea asia ymmärtää, missä kohtaa se oma tahto meni.
Asuntoon lukitseminen. Tämä. Minä pelkäsin jäädä yksin vieraaseen metsään. Sen eksä tiesi varmasti suhteen alusta asti. Olimme marjassa ja eksä sanoi menevänsä vähän kauemmaksi katsomaan, onko siellä enemmän poimittavaa, käski odottamaan paikallani kun hän sitten hakee minutkin, jos hyvä paikka löytyy. Jäin poimimaan paikalleni ja eksää ei kuulu, ei vastaa puhelimeen. Aloin huutamaan ja silloin jopa raivostuin ja huusin niin kovaa kuin lähti (elimme suhteen loppuaikoja). Lamaannuin ja jäin istumaan maahan. Hän oli poiminut 2 ämpärillistä takaisin tullessa ja huusi minulle, että hän ihan huolestui onko minulle sattunut jotain, kun sillai piilottelen istumalla maassa ja sellaista piilottelua ei pitäisi marjareissuilla harrastaa. Olin ihan mykkänä. Tämä oli viimeinen "yhteinen" marjareissu - siitä on 2 eri tarinaa, miten se meni.
Muistaako kukaan minkä maan Ensitreffit alttarilla ja mikä pari se, joka tuossa blogissa mainitaan?
Pari viikkoa sitten aloin katsoa mtv.fi:stä Ensitreffit Alttarilla UK:n kolmatta kautta, mutta en pystynyt kuin ekan jakson, koska narsistitutka alkoi piipittää liikaa sen yhden hepun kohdalla.
Kaikki realityformaatit, kuten tämäkin, ovat oivia narsistimagneetteja. Tosin toisin kuin ehkä jossain temppareissa, koen narsistin hyväksymisen osallistujaksi todella epäeettiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kusipään seurassa on vaan tympeää, hän on yleensä yksinkertainen ja tekee ikäviä temppuja. Narsistin kanssa kadotat itsesi ja sisääsi valuu epämääräinen paha olo, levottomuus sekä kysymykset siitä, oletko itse väärässä ja miten sinun pitäisi toimia toisin, jotta tilanne paranisi = palautuisi alkutunnelmiin. Narsisti haluaa tappaa sielusi, kusipää ei.
Niinpä. Perus kusipää on vaan sellanen moukka, ehkä vähän tyhmäkin, ei siis älyllä loista, lähtee muiden mukana ja johdateltavana kiusaamiseen ja muuhun pahantekoon. Empatiakyky ei ole täysin poissa, eli hänellä on ihmisiä joista välittää ilman hyötymistarkoitusta eikä tekisi näille tieten tahtoen pahaa, varmasti jopa puolustaisi rakkaimpiaan vääryyden kohdatessa mutta mulkkuilisi aina välillä. Jossain kulkee hänellä rajat, ei siis täysin rajaton.
Mahdollisesti "besserwisser" viisastelija.
Voisi ehkä lopettaa kusipäiset jutut koska ei ole varsinaisesti läpi paha vaan tyhmä kyetäkseen tarkkailemaan omaa käytöstään.
Kusipäisyyss ennemminkin ulkoisista vaikutteista syntynyt ja opittua toisin kuin narsistisuus joka on lähestulkoon kehitysvammaisuus ihmisen aivoissa. Narsistin motiivi voi joskus olla pelkkä nautinto siitä kun näkee toisen kärsivän. Narsu on aina kusipää, kusipää ei ole välttämättä aina narsisti.
Olennaisin ero on se, että kusipään tunnistaa kusipääksi, sinun ei tarvitse koskaan miettiä, mitä itse teit väärin ja miten toimimalla toisin tämä kaikki olisi vältetty. Kusipää ei onnistu sumuttamaan sinua eikä siirtämään syyllisyyttä sinuun.
Kusipää ei myöskään onnistu luomaan sinuun traumasidettä vaan kusipäästä irtipäästäminen on erittäin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on taas pitkästä aikaa ikävä ”hyviä” päiviä narsistin kanssa. Aurinkoisia retkipäiviä, kotona mällöttelyä, leffahetkiä jne.
Onneksi muistan myös, ettei hyviä päiviä oikeasti ollut. Oli hyviä päiviä, jotka saattoi muuttua silmänräpäyksessä ihan hulluksi riidaksi ja päätyä siihen, että mies uhkaili erolla.
Käsittämätöntä ajatella, kuinka reunalla sitä narsistin kanssa olikaan jatkuvasti. Maailman onnellisin päivä saattoi loppua siihen, että mies päätti yhtäkkiä alkaa piikittelemään halveksiva ääni puheessaan.
Ja minä olin se, joka päädyin terapiaan, koska mies sai uskoteltua minulle, että suurin liian helposti ja olen riidanhaluinen.
Tuo oli niin uskomatonta, että kun vietimme perheen kanssa yhteisen mukavan päivän vaikkapa Linnanmäellä niin loppupäivästä mies veti yhtäkkiä kilarit jostain olemattomasta asiasta ja sillä sabotoi koko mukavan päivän. Lapsillekin tuli todella ristiriitainen olo, että käytiin Linnanmäellä ja oli mukavaa, mutta sitten tuli taas se isän kohtaus jonka vuoksi koko Lintsipäivää ei tee enää edes mieli muistella.
Se on traumaattista. Loppuaikana sen tiesi aina, että jos on joku hyvä hetki/tekeminen mikä lie niin hän suuri ja uljas tulee sen taatusti pilaamaan. Hän ei halunnut lapsille ja mulle mitään hyviä muistoja mistään.
Yhtenäkin kesänä olimme kyllä paljon puuhastellu ja käyty vaikka missä. Kun koulu alkoi ja lapsen piti tehdä vihkoon muistelu kesästä niin se sivu oli tyhjä eikä lapsi keksinyt oikeen mitään, oli ahdistuneen oloinen ja kyseli mitä tähän voi kirjoittaa. Oli ollut niitä kesän mukavia päivän alkuja, mutta loppupäivästä tuli se narskun myrskypilvi jolloin sekin lomamatka/puuhastelu/mikälie oli saanut sen negatiivisen kokemuksen mistä tuli paha, sekava ja ristiriitainen fiilis. Kun tästä lapsen kanssa keskusteltiin niin tajusin että tämä on lapselle myös ihan järkyttävää ja aloin suunnitella eroa.
Minä muistan vieläkin kuinka kävelyllä ollessamme narsisti kiusasi seksuaalissävytteisesti kourimalla minua hyvin kovakouraisesti ”sieltä” ja nauramalla päälle. Jouduin sanomaan/huutamaan hänelle moneen kertaan että jos tuollainen ei lopu, lähden oitis eri suuntaan. Hän myös yritti useasti väkisin seksiä ihan yhtäkkiä vaikka eteisessä takaapäin painamalla minua niskasta. Näissäkin tilanteissa jouduin huutamaan hänelle, että lopettaa, ennen kuin se typerä naurava ilme hävisi hänen kasvoiltaan ja hän lopetti ”leikkinsä”. Järkyttäviä ja nöyryyttäviä kokemuksia, jotka myös olivat hyvin selviä red flägs matkalla kohti tietoisuutta, että vastapuoli ei ole normaali ja että hän ei tunne käsitteitä kunnioitus ja arvonanto naiselle ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on taas pitkästä aikaa ikävä ”hyviä” päiviä narsistin kanssa. Aurinkoisia retkipäiviä, kotona mällöttelyä, leffahetkiä jne.
Onneksi muistan myös, ettei hyviä päiviä oikeasti ollut. Oli hyviä päiviä, jotka saattoi muuttua silmänräpäyksessä ihan hulluksi riidaksi ja päätyä siihen, että mies uhkaili erolla.
Käsittämätöntä ajatella, kuinka reunalla sitä narsistin kanssa olikaan jatkuvasti. Maailman onnellisin päivä saattoi loppua siihen, että mies päätti yhtäkkiä alkaa piikittelemään halveksiva ääni puheessaan.
Ja minä olin se, joka päädyin terapiaan, koska mies sai uskoteltua minulle, että suurin liian helposti ja olen riidanhaluinen.
Tuo oli niin uskomatonta, että kun vietimme perheen kanssa yhteisen mukavan päivän vaikkapa Linnanmäellä niin loppupäivästä mies veti yhtäkkiä kilarit jostain olemattomasta asiasta ja sillä sabotoi koko mukavan päivän. Lapsillekin tuli todella ristiriitainen olo, että käytiin Linnanmäellä ja oli mukavaa, mutta sitten tuli taas se isän kohtaus jonka vuoksi koko Lintsipäivää ei tee enää edes mieli muistella.
Se on traumaattista. Loppuaikana sen tiesi aina, että jos on joku hyvä hetki/tekeminen mikä lie niin hän suuri ja uljas tulee sen taatusti pilaamaan. Hän ei halunnut lapsille ja mulle mitään hyviä muistoja mistään.
Yhtenäkin kesänä olimme kyllä paljon puuhastellu ja käyty vaikka missä. Kun koulu alkoi ja lapsen piti tehdä vihkoon muistelu kesästä niin se sivu oli tyhjä eikä lapsi keksinyt oikeen mitään, oli ahdistuneen oloinen ja kyseli mitä tähän voi kirjoittaa. Oli ollut niitä kesän mukavia päivän alkuja, mutta loppupäivästä tuli se narskun myrskypilvi jolloin sekin lomamatka/puuhastelu/mikälie oli saanut sen negatiivisen kokemuksen mistä tuli paha, sekava ja ristiriitainen fiilis. Kun tästä lapsen kanssa keskusteltiin niin tajusin että tämä on lapselle myös ihan järkyttävää ja aloin suunnitella eroa.
Jos niiden hermorakenne on niin heikko, että eivät kestä, kun joutuvat olemaan poissa kotoa ja muiden seurassa pitkän päivän, että sitten väistämättä menee hermo jossain vaiheessa vrt. yliväsynyt leikki-ikäinen. Teillä ne väsyraivarit sai isä eikä lapset.
Kun seurustelin narsistin kanssa, tajusin, ettei hän halua viettää vuorokautta putkeen kanssani. Ilmeisesti se olisi ollut hänelle liian raskasta. Hän pääsikin minusta aina halutessaan eroon ja siksi ehkä pystyi hallitsemaan hermonsa ja välttämään raivarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti haki työtä johon ei ollut missään suhteessa pätevä ja ihmetteli kun ei päässyt edes haastateluun. Tyyliin oma ammatti oli kampaaja ja haki päiväkodin johtajan paikkaa. Itse olin ollut kyseisessä paikassa töissä, esim. siis lastenhoitajana ja yritin selittää että kyllähän sinne tarvitaan oikeanlainen koulutus sekä johtamiskokemusta enkä itsekään tämän puuttuessa hakisi kyseistä työtä vaikka olin ko. työpaikassakin jopa ollut töissä. Hän loukkaantui että kyllä hän olisi pätevä sinne, täysin ulkopuolinen eikä ikinä ollut ollut yhdessäkään päiväkodissa muuten kuin omien lasten vanhempainilloissa.
Nämä kaikkivoipaisuuskuvitelmat ovat todella mielenkiintoisia että eikö kyseinen narsisti todella näe mitään vikaa itsessään vaan huono työnantaja oli kun ei palkannut häntä.
Toisaalta minua on hämmästyttänyt n-eksän työhistoria (ellei se ole täysin keksitty), että miten hän on onnistunut pääsemään kaikkiin niihin työpaikkoihin sillä koulutustaustallaan. No, ilmeisesti on onnistunut puhumaan itsensä töihin ihan samalla tavalla kuin parisuhteisiinkin (jotka tosin romuttuvat aina yksi toisensa jälkeen).
No ei se välttämättä ole päässytkään kaikkiin niihin työpaikkoihin, tai työnkuva on ollut jotain muuta kuin kertoi. Voi myös olla että kertomukset ovat muuten totta, mutta hän ei puhunutkaan itsestään vaan jonkun toisen asioita ominaan.
Narsistit valehtelevat aina enemmän tai vähemmän. Itsestään ja muista ihmisistä.
Narskut eivät pärjää kovin hyvin nykyajan työelämässä kun eivät tule kenenkään kanssa toimeen.
Jos he ovat pomoja, heidän johtamistyylinsä on autoritääristä, pelolla johtamista, koirien koulutusta muistuttavaa koulutusta. Narsku on aina epäluotettava, epävakaa ja epäjohdonmukainen. Sellaista johtajaa kukaan ei kunnioita, vaan pitää pelottavana/pellenä.
Nykyään maailman huippuyrityksissä empatiakyky on tunnistettu tärkeäksi ominaisuukseksi. Mikä on tietysti ihan hepreaa narsistille. Nykyään pitää myös osata aidosti kuunnella, omata hyvät vuorovaikutustaidot, edistää ideoiden esiin tuomista ja kannustaa alaisiaan. Ei painaa alas, ottaa kunnia itselleen ja lannistaa, mitkä taas narsistilta luontuvat.
Jos narsisti on alainen, hän ei voi sietää sitä, että kukaan on häntä "ylempänä" hierarkiassa ja käskyttää häntä. Hän tekee kaikkensa pomonsa "voittamiseksi" ja kampeamiseksi asemastaan. Pomo ei tee ikinä mitään oikein. Vain narsku tietää parhaiten. Hän valittaa koko ajan eikä ole tyytyväinen "rooliinsa" työpaikalla eli hänellä pitäisi aina olla joku hienompi erityisasema, vaikkei rahkeita olisi.
Kun jotain pyytää tekemään, mikään ei vain edisty sujuvasti, kitkattomasti ja hyvässä hengessä. Narskulla on aina sosiaalinen peli ja hovin kerääminen menossa. Levittää negatiivista myrkkyä ja tyytymättömyyttä muihinkin ja ajaa vain omaa etuaan. Hänellä ei ole tippaakaan auttamisenhalua.
Tiimissä hän ei osaa toimia, koska pyrkiii aina päihittämään ja "voittamaan" muut. Huono vain, että siitä ei tule parasta lopputulosta, kun tiimin pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja kannustaa toisiaan. Narsisti hakee vain itselleen hyötyä.
Omakohtaisena kokemuksena narsistista alaisena.. Koko tiimin kuullen ja nähden käyttäytyi suht normaalisti. Kahden kesken taas näytti hirviöpuolensa. Hänestä päästiin varoitusten kautta eroon (lähti loppu viimein oma-aloitteisesti), kun touhu alkoi muistuttaa tietoista ja systemaattista kiusaamista.
Tyyppi oli ovela, että hän teki työnsä sen puolesta hyvin, että toi paljon rahaa yritykselle. Siksi häntä oli siedetty ja käytöstä katsottu läpi sormien vuosikaudet. Kukaan työpaikalla ei halunnut tehdä hänen kanssaan töitä ja sillat olivat palaneet moniin suuntiin. Kauan sitä oli vain siedetty puuttumatta, vaikka kaikki tiesivät, miten "hankala" persoona on kyseessä. Moni oli jopa lähtenyt työpaikasta tämän takia.
Monet narskuista ovatkin työttömiä, pätkätöissä tai yksityisyrittäjinä, koska eivät tule työyhteisössä kenenkään kanssa toimeen. Ja siellä työpaikoilla, missä ovat, saavat tuhoa aikaan.
Juu, kukaanhan ei ole syntynyt narsistin lapseksi, lapsenlapseksi tai sisarukseksi.