Narsistin keskustelutyyli

Tuosta autolla kaahaamisesta tuli mieleen että joillain narskuilla on myös paljon antisosiaalisen persoonallisuushäiriön piirteitä. Tätä kutsutaan "malignant narcissism" alatyypiksi, halukkaat voi googlata.

Nämä rikkovat lakia ja sääntöjä, ajautuvat tappeluihin ja riitoihin, näpistelevät tai tuhoavat omaisuutta ja heillä on usein sadistisia piirteitä, joita voivat kohdistaa ihmisiin tai vaikka lemmikkieläimiin.

Mykkänä oleminen voi johtua muustakin?

Mulla on ystävällä narsistisia piirteitä ja hän ei pysy yhdessäkään työpaikassa kovinkaan kauaa. Olen miettinyt miten mahtaa siellä käyttäytyä kun on joutunut mm. lähtemään kesken koeajan tai saanut varoituksia yms. mikä on näin normityöläisen näkökulmasta aika ennenkuulumatonta edes kertaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ystävällä narsistisia piirteitä ja hän ei pysy yhdessäkään työpaikassa kovinkaan kauaa. Olen miettinyt miten mahtaa siellä käyttäytyä kun on joutunut mm. lähtemään kesken koeajan tai saanut varoituksia yms. mikä on näin normityöläisen näkökulmasta aika ennenkuulumatonta edes kertaakaan.

Luultavasti ongelmia auktoriteetteja kohtaan. Ei tee kuten ohjeistetaan, kettuilee esimiehelle jne. Voi myös olla kaikenkaikkiaan liian raskas ja sopimaton.

Itse tunnen työttömän DI:n, joka on todella räikeä narsisti. En ihmettele yhtään, ettei häntä katsota työpaikoissa, kun normi kahvihetkikin on aivan kamalaa jankkausta ja ihmisten provosointia. On ystävän mies, joten toisinaan joutuu sietämään.

Vähän ihmettelen näin jälkeenpäin että narsisti ei yrittänyt koskaan tehdä vaikutusta. Puhui mitä puhui, usein todella rääväsuisia alatyylisiäkin kommentteja ja kuulijan piti ottaa vain kaikki se vastaan mitä hänellä sylki suuhun toi. Jutut olivat niin sairaita / kaukaa haettuja / läpinäkyviä valheita ettei niitä kehdannut kertoa kenellekään ulkopuoliselle.

Ei ikinä kompromisseja tai muutakaan. Sen piti riittää että kyseessä oli hän.

Kun esim. aikuisen lapsensa kanssa yritti paikkailla välejä olemalla ainoastaan oma itsensä, ei edes lainkaan pahoillaan kaikista niistä vuosista jotka oli oma-aloitteisesti jättänyt väliin, niin eihän se aikuinen lapsensa tuollaista käytöstä ottanut vastaan kun ei ollut edes lapsuudessaan muodostanut kyseisen vanhempansa kanssa minkäänlaista suhdetta. Ja narsisti jäi ihmettelemään mikä lapsessa vikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä hyvin sopivat yhteen narsisti ja epävakaa persoonallisuushäiriöinen? Onko tietoa tai kokemusta?

Varmaan aika värikäs suhde olisi😅

Narsisti on suhteessa hätää kärsimässä. Koska narsistin toiminta on hyvin kaavamaista epävakaa pystyy pyörittämään narsistia mielensä mukaan. Sääli lapsia jos liitossa on.

Tämä oli mun kokemus. Koska äitini ja pikkuveljeni ovat narsisteja, ovat olleet aina. Olen kasvanut kieroutuneessa perheessä, luulin että narsistinen käytös on normaalia. Vaikka mulla oli paha olla, ahdisti ja masensi, kun lapsesta asti kaikki vastoinkäymiset oli mun vika, en osannut silloin ajatella että vika on muualla. Eihän silloin edes tiedetty narsismista sairautena, he olivat vain hankalia ihmisiä, jotka sai kaikki muut näyttämään hankalilta. Kun äiti puhui naapurista kaikkea sovittua, ja jäi kiinni, vika oli naapurissa ja lopulta jotenkin minussa...

Sitten kun lähdin työ elämään, tapasin terveitä ihmisiä ja aloin ymmärtää että lapsuuteni on ollut sairas, parisuhteeni on sairas.. silloin vasta alkoi irrottautuminen ja terapia. Päälle 30 vuotiaana, vasta ymmärsin että minussa ei ollut muuta vikaa, kuin se etten lähtenyt aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmettelen näin jälkeenpäin että narsisti ei yrittänyt koskaan tehdä vaikutusta. Puhui mitä puhui, usein todella rääväsuisia alatyylisiäkin kommentteja ja kuulijan piti ottaa vain kaikki se vastaan mitä hänellä sylki suuhun toi. Jutut olivat niin sairaita / kaukaa haettuja / läpinäkyviä valheita ettei niitä kehdannut kertoa kenellekään ulkopuoliselle.

Ei ikinä kompromisseja tai muutakaan. Sen piti riittää että kyseessä oli hän.

Kun esim. aikuisen lapsensa kanssa yritti paikkailla välejä olemalla ainoastaan oma itsensä, ei edes lainkaan pahoillaan kaikista niistä vuosista jotka oli oma-aloitteisesti jättänyt väliin, niin eihän se aikuinen lapsensa tuollaista käytöstä ottanut vastaan kun ei ollut edes lapsuudessaan muodostanut kyseisen vanhempansa kanssa minkäänlaista suhdetta. Ja narsisti jäi ihmettelemään mikä lapsessa vikana.

Joo, kaikki ei tosiaan edes näyttele mitään lovebombingia tai muutenkaan normaaleita tunne- tai edes käytöstapoja.

Teille, jotka vielä olette narsistisen parisuhteen pihdeissä kehottaisin lukemaan tämän: https://ketunhantak.blogspot.com/2018/08/narsistisen-suhteen-jalkeen-ku…

Ja kiitos hänelle, joka laittoi ketjussa linkin tähän blogiin. Omalla toipumisen tiellä tuli hiljattain käännekohta, kun kävin entisen asuinpaikan ruokakaupassa - kauppa jossa suhteemme alkuvuodet asioimme. Yhtäkkiä mieleen vyöryi paljon hyviä muistoja ja ihan säikähdin taasko olisin valmis uuteen kierrokseen. Mutta tällä kertaa muistot alkoivat muuttumaan kokonaisemmiksi, kun eron jälkeen eksäni on ollut mielessäni pelkkä hirviö. Sain kosketuksen itsemyötätuntoon ja siihen minään, joka silloin yritti niin kovasti miellyttää. Tuntuu kuin nyt alkaisin luottaa vähän enemmän siihen, että elämä kantaa. Kun taas vaalimalla kuvaa hirviöstä olen samalla rakentanut myös aikamoiset turvabarrikadit ympärilleni. Eksällä ei ole enää mitään otetta minuun, se on selvä. 

Narsistisella lapsuudenkaverillani on tapana aina jotenkin nolata keskustelukumppani varsinkin jos tämän läheisiä/perhettä on paikalla kuulemassa. En itse enää kutsu häntä kylään enkä soittele vaan yhteydenpito on pelkästään hänen varassaan juurikin tästä syystä. Joskus tavataan kolmannen lapsuudenkaverini luona (joka ei ole vielä ymmärtänyt ottaa etäisyyttä narskuun) ja siellä narskun bravuuri on se, että hän alkaa kesken kaiken reteästi ja rehvakkaasti muistella jotain nuoruuden seikkailua, ajattelematonta toilausta tms jonka se, jonka luona istutaan kahvilla, on tehnyt. Eli ihan tarkoituksella haluaa paljastaa tämän perheelle jotain sellaista jota asianomainen itse tuskin olisi kertonut alakouluikäisille lapsilleen ja miehelleen. Itsellä tulee todella vaivaantunut olo näistä muistelmista kun kaverin esiteini-ikäiset siinä silmät suurina ihmettelevät että oletko äiti todella tehnyt noin. Ja narskusta se on vain hauskaa ja nauretaan kovaan ääneen päälle.

Vierailija kirjoitti:

Teille, jotka vielä olette narsistisen parisuhteen pihdeissä kehottaisin lukemaan tämän: https://ketunhantak.blogspot.com/2018/08/narsistisen-suhteen-jalkeen-ku…

Ja kiitos hänelle, joka laittoi ketjussa linkin tähän blogiin. Omalla toipumisen tiellä tuli hiljattain käännekohta, kun kävin entisen asuinpaikan ruokakaupassa - kauppa jossa suhteemme alkuvuodet asioimme. Yhtäkkiä mieleen vyöryi paljon hyviä muistoja ja ihan säikähdin taasko olisin valmis uuteen kierrokseen. Mutta tällä kertaa muistot alkoivat muuttumaan kokonaisemmiksi, kun eron jälkeen eksäni on ollut mielessäni pelkkä hirviö. Sain kosketuksen itsemyötätuntoon ja siihen minään, joka silloin yritti niin kovasti miellyttää. Tuntuu kuin nyt alkaisin luottaa vähän enemmän siihen, että elämä kantaa. Kun taas vaalimalla kuvaa hirviöstä olen samalla rakentanut myös aikamoiset turvabarrikadit ympärilleni. Eksällä ei ole enää mitään otetta minuun, se on selvä. 

Kiitos tästä ❤️ Nyt ymmärrän.

Luin ketjua tauon jälkeen. Siellä oli jonkun eksä laittanut aurinkolippaan kuvan vanhasta heilastaan. Minun eksä laittoi erään instamisun (josta ei palstalla saa kirjoittaa) tissiherutuskuvan lukituskuvaksi kännykkäänsä. Seurasi jopa koomisia tilanteita, kun eihän sentään kehdannut sitä muille näyttää. Se oli siinä vain minua varten. Kerrankin joutui antamaan kännykän lapsensa käteen ja oli ohjelmaa, ettei vain näytön lukituskuva tule lapsen silmiin. Kyseli vielä ärsyttääkö minua se kuva :D Sitten kun minulla oli vaihteeksi eropohdinta omassa päässäni menossa, hän aavisti etääntymisen ja tadaa, kännykän näyttöön vaihtuikin minun kuva. 

Muutama kertoi eksänsä merkinneen heidät lähiomaiseksi suhteen päättymisen jälkeen. Tämä oli myös mielenkiintoista. Suhteemme loppuvaiheessa eksäni alkoi pohtimaan, että hänen täytyy päivittää varmuuden vuoksi lähiomaisensa, jos jotain sattuu. Kuinka ollakaan kaikki muut olivat vaihtoehtoja, mutta minua ei edes maininnut. Olimme olleet yhdessä 4 vuotta. Voisin kuvitella, että jos hän saisi yhteyden minuun, niin hänkin yrittäisi tehdä vaikutuksen vetoamalla tuohon seikkaan, että on päätynyt valitsemaan minut lähiomaiseksi. Ja odottaisi siitä sitten kiitollisuutta :D

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin näin se oli:

Se en ollut minä. Jos olinkin, sinä sait minut tekemään niin.

Ymmärsit väärin, olet liian herkkä, sun eksäsi oli oikeassa ja sinä tosiaan olet epävakaa, ei noin koskaan tapahtunut, tuo on ihan hullu väite - olen huolissani sinusta, eihän kukaan noin sanoisi, minä en koskaan tekisi mitään tuollaista, kuvittelet, liioittelet, syyttelet.

Tässä on se paha juttu, että jos narsistisen ihmisen kanssa on pitkään, niin jossain vaiheessa tulee itse sanoneeksi nuo sanat: ”en ole sanonut noin, tuo väite on hullu, tuota ei tapahtunut mitä kuvailet, en ole tehnyt noin” - koska ainakin oma kokemus on että narsisti alkoi pikkuhiljaa syytellä minua kaikenlaisesta. Se oli hyvin hienovaraista alkuun. Hain keskusteluapua ja tunnistin syytökset paremmin ja aloin vastustaa syytöksiä: esim tilanne jossa narsistinen henkilö maalaa mustan valkeaksi. Se vastustaminen johti sitten siihen että sanoin juuri nuo sanat että jotain mitä narsistinen henkilö väitti tapahtuneen, ei ole tapahtunut yms.

Arvatkaapa mitä sitten tapahtui? Minua alettiin syyttää narsistiksi. Ja nyt narsistilla oli mustaa valkoisella, minähän tein juuri niin miten nettikin on pullollaan kertomuksia siitä, miten narsisti toimii. Väittää ettei jotain tapahtunut tms.

Eli narsisti käänsi tilanteen. Ja perusteli sen kattavasti. Jos yritin saada narsistin näkemän oman toimintansa se oli todiste minun narsismistani: käänsin keskustelun pois itsestäni.

Sanomattakin selvää että pää meni välillä todella sekaisin.

En ole vieläkään varma, onko narsistien käytös tahallista tai tahatonta. Ja se miten taitavasti kaikki perustellaan niin että omaa ajatteluaanhan siinä alkaa epäilemään, kun narsisti pystyy rakentamaan loogisen päättelyketjun. Puoliso esimerkiksi uhkasi aina että heittää minut pihalle jos hän ei miellytä. Mistään ei voinut keskustella. Kaiken kiistan, pienen tai ison ratkaisu oli että voin muuttaa pois jos ei miellytä. Tähän liittyi taloudellinen epätasa-arvo mikä oli vuosien saatossa syntynyt. Minä en omistanut asunnosta mitään. Meni pitkään että ymmärsin että kyseessä ei ollut puolison anteliaisuus vaan tämän valta-aseman säilyttäminen. Kun tapasimme olisin voinut ostaa asunnon puoliksi mutta tilanne muuttui vuosien varrella - yhtäkkiä huomaan että säästöjä ei ole ja en omista mitään.

Riitatilanteisiin linkittyi siis sitten aina myös se että melkein joka kerta uhattiin kodin menetyksellä. Ja tähän narsistilta ystävällinen looginen selitys: koska minähän kuulostan siltä että en ole tyytyväinen niin miksi en muuta pois? Vaikka keskustelu olisi mistä tahansa asiasta, erimielisyys tulkittiin niin, että minä olen tyytymätön ja kritisoinut häntä ja hän vain ystävällisyyttäään ehdottaa että voin aina muuttaa pois.

Parisuhteen aikana en tiedä miten se niin meni, mutta tosiaan menetin säästöni, autoni, sain burnoutin.. puoliso aina kannusti että voin toteuttaa itseäni uudella alalla ja ottaa riskin, hän elättää - se oli virhe. Koska menetin itsenäisyyteni pala palalta. Puolisolla oli eläimiä ja eläinten hyvinvoinnilla kiristäminen myös oli yksi asia. Hän ei maksanut eläinlääkäriä, lääkkeitä yms. Hänellä kuulema ei ollut varaa. Eli joko minä maksoin tai todistin eläinten kärsimystä. Hänellä oli varaa ennen minua mutta yhtäkkiä ei enää kun minä tulin hänen elämäänsä.

Jos mitään opin niin opin sen että :

-narsisti voittaa aina

-narsistin kanssa ei kannata keskustella

- jos haluaa säilyä omana itsenään, helpointa se on kun pysyy hiljaa , koska silloin altistuu vähemmän aivopesulle ja henkiselle väkivallalle.

Toki narsistinen ihminen saattaa vetäistä ihan yhtäkkiä mistä tahansa käyntiin aivopesun ja henkisen väkivallan, meillä se yleensä oli seksi koska sitä ei voinut olla ikinä tarpeeksi joten siitä oli helppo syyllistää. Mutta vähemmän sain osakseni aivopesua kun pysyin vaan hiljaa . Sillä tavoin pystyin olemaan oma itseni sisäisesti ja vain päättää että tähän asiaan en nyt ota kantaa. Helppoa se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Olen se, joka eilen kirjoitti, ettei voi kertoa Narsistille käyneensä esim. kaupassa tai lenkillä ilman, että N suuttuu, poikkaisee yhteydenpidon (siltä päivältä) eli rankaisee. Pitkään luulin, että kuvittelen tuon asian ja eihän kukaan voi tuollaisesta suuttua, mutta kun se vain toistuu kerrasta toiseen vuosien ajan niin onhan se pakko uskoa. Niin, vuosien ajan ja enää en kerro yhtään mistään käynneistä kodin oven ulkopuolella (emme asu yhdessä) Kesti pitkään ymmärtää, että minulla ei saa olla mitään normaalia elämää. Jos teen tai kerron tehneeni jotain normaaliin elämään kuuluvaa arkista asiaa niin seuraa välitön rangaistus: hylkääminen, jäätävä hiljaisuus. Normaalistihan ihmiset kertoo arkisia kuulumisiaan. Missä käynyt, mitä tehnyt, kenet nähnyt. N:n kanssa ei vaihdeta kuulumisia, koska ainoa kuuluminen on hän itse. Kaiken pitää liittyä häneen 24/7. Koko ajan pitää olla valmiina, keskittynyt häneen ja päivystää häntä varten. Vaikka hän ei ottaisikaan yhteyttä niin silloinkaan ei saa tehdä mitään muuta, koska hänhän olisi voinut ottaa yhteyttä. Ehkä surkuhupaisinta, kun kerran sanoin ihailleeni talvista maisemaa ja tajusin, että N suuttui ja loukkaantui siitä. Hänen mielestään oli loukkaus, että ihailin maisemaa ja huomioni oli ollut maisemassa, eikä hänessä silläkin hetkellä. Taisi olla itsekkyyden huippu. Tai kerran, kun mainitsin, että olin lapsena tykännyt eräästä miesnäyttelijästä. Hän suuttui, loukkaantui ja hylkäsi rangaistukseksi. Tajusin, että minun olisi pitänyt silloin lapsenakin ihailla vain häntä, vaikka emme tietysti silloin edes tunteneet. Mutta esimerkkejä, mistään muusta ei saa puhua, kuin hänestä. Ei saa olla mitään muuta, ei edes menneisyyttä. Ei normaalia elämää, ei tätä hetkeä, mitään mikä ei ole hän. On niin sairasta, että naurattaa.

Kuvasit hyvin tätä aika vaikeasti kuvattavaa ilmiötä. Minulla on ollut tämä samantyyppinen kokemus, että ikäänkuin minulla ei saisi olla mitään omia ideoita ja hyviä kokemuksia, mitkä ei ole lähtöisin n:stä tai mitä n ei tuota tai mitä n:llä ei ole. N:n pitää esim. aina pystyä "parempaan" kehuskellen, vaikka kun kerroin että olin ollut aasiassa matkalla niin kuukauden päästä n kertoi että hänen uusi treffinsä on matkaillut tosi paljon aasiassa jne. Ja muitakin yksityiskohtia tuli, jotka olivat vähän liian samanlaisia kuin minun elämässäni. Näistä jälkeenpäin olen todennut että osa oli valheita. Tai jos minulla joku vaate ja hänellä ei niin ensin saattaa lytätä hienovaraisesti minun vaatetta tai tyyliä, sitten kuukauden päästä hänellä sama... Ei tietenkään liian sama ettei pääse sanomaan. Sitten siihen liittyy sellaisia tiettyjä nöyryyttämisen piirteitä, että jos vaikka sanon että olisi kiva mennä ottamaan aurinkoa, niin n heti järjestämässä iloisena mutta sitten rannalta ei tavallaan saa lähteä silloin kun haluaa koska "tätähän sä halusit, ollaan nyt sitten rannalla". Tätä ei tietysti ääneen lausuta, mutta annetaan ymmärtää. Tai sitten vaan pilataan tilanne. Myös ihan pikkujutuissa tätä samaa. Että hänen pitää olla se ajatuksen lähde ja kaiken onnen tuottaja ikäänkuin ja jos on yhtään mitään omaa niin se on heti n:ltä pois. Häiriintynyttä!! Nämä vaan muutamia esimerkkejä, n:n reagointi hieman eri kuin kirjoituksessasi mutta syy sama: ei saa olla mitään omaa ilon aihetta tai ajatuksia. Samalla päin naamaa n saattaa sanoa kuitenkin että kiva kun sulla on tollainen oma tyyli. Jne. Mutta tekeminen ja elekieli kertoo aivan toista tarinaa. Naurattaisi jos ei olisi niin kammottavaa puuhaa...

Vierailija kirjoitti:

Luin ketjua tauon jälkeen. Siellä oli jonkun eksä laittanut aurinkolippaan kuvan vanhasta heilastaan. Minun eksä laittoi erään instamisun (josta ei palstalla saa kirjoittaa) tissiherutuskuvan lukituskuvaksi kännykkäänsä. Seurasi jopa koomisia tilanteita, kun eihän sentään kehdannut sitä muille näyttää. Se oli siinä vain minua varten. Kerrankin joutui antamaan kännykän lapsensa käteen ja oli ohjelmaa, ettei vain näytön lukituskuva tule lapsen silmiin. Kyseli vielä ärsyttääkö minua se kuva :D Sitten kun minulla oli vaihteeksi eropohdinta omassa päässäni menossa, hän aavisti etääntymisen ja tadaa, kännykän näyttöön vaihtuikin minun kuva. 

Muutama kertoi eksänsä merkinneen heidät lähiomaiseksi suhteen päättymisen jälkeen. Tämä oli myös mielenkiintoista. Suhteemme loppuvaiheessa eksäni alkoi pohtimaan, että hänen täytyy päivittää varmuuden vuoksi lähiomaisensa, jos jotain sattuu. Kuinka ollakaan kaikki muut olivat vaihtoehtoja, mutta minua ei edes maininnut. Olimme olleet yhdessä 4 vuotta. Voisin kuvitella, että jos hän saisi yhteyden minuun, niin hänkin yrittäisi tehdä vaikutuksen vetoamalla tuohon seikkaan, että on päätynyt valitsemaan minut lähiomaiseksi. Ja odottaisi siitä sitten kiitollisuutta :D

Tässä on se jännä, että kenelle tahansa muulle voisit nauraa vapautuneesti päin naamaa ja sanoa, että juu ei häiritse tuo lukituskuva, pidän sinua lähinnä naurettavana ja lapsellisena. Mutta jostain syystä sitä ei pysty tekemään narsistille. Sitä ei saa joko sanaa suustaan ulos lainkaan tai sitten äänestä vähintään paljastuisi kireyttä, mikä taas antaisi narsistille kuvan, että lukituskuva oikeasti ärsyttääkin, vaikka siitä ei todellakaan olisi kysymys. 

Lisään vielä tuohon edelliseen, että jos äänessä olisi kireyttä, narsisti kääntäisi sen niin, että joo, sitä ärsyttää se lukituskuva, vaikka esittää muuta ja kohdetta oikeasti ärsyttää narsistin tyhmyys ja tapa ärsyttää tahallaan ja kyvyttömyys olla normaali ja mukava ja samalla puolella.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä tuohon edelliseen, että jos äänessä olisi kireyttä, narsisti kääntäisi sen niin, että joo, sitä ärsyttää se lukituskuva, vaikka esittää muuta ja kohdetta oikeasti ärsyttää narsistin tyhmyys ja tapa ärsyttää tahallaan ja kyvyttömyys olla normaali ja mukava ja samalla puolella.

Kun narsisti itse ei koskaan käyttäydy kuten muut ihmiset, pitäisi itsekin pokkana alkaa käyttäytyä yhtä typerästi kuin hän eikä kunnioittaa häntä kuten nyt yleensä kunnioittaa muita ihmisiä. Minä olen narsistilta kysynyt päin naamaa esim. saiko tämä koskaan peruskoulun päättötodistusta vai jäikö sekin kesken, kun selvisi ettei tällä ole mitään ammattia opiskeltuna. Enemmän vain pitäisi rohkeasti olla noin huonosti sosiaalinen, laukoa tyhmyyksiä jne koska sitähän se narsisti tekee koko ajan. Ei hän ajattele mitä sinä ajattelet hänstä, miksi siis sinäkään viis veisaisit mitä narsisti ajattelee sinusta?

Vierailija kirjoitti:

Narsisteista olen huomannut sen, että valehtelulla ei ole mitään rajoja, ja jos narsisti alkaa vainota jotain ihmistä, narsisti voi jatkaa sairasta käytöstään jopa vuosikymmeniä. Mustamaalata vihaamaansa ihmistä päivittäin, ja valehdella toisista mitä mieleen vain tulee. Vakavin pään vika mitä voi olla.

Tämä. Itse olen nyt naapurustossa joutunut tällaisen maalittamisen kohteeksi ja koska syytteet on niin uskomattomia, niin normaali ihminen (tietysti!) ajattelee, että niissä täytyy olla jotain perää. Eli muut naapurit on nyt varovaisia, kun kuvittelet yhden puhuvan edes osittain totta.

Tätä ei ole kestänyt edes kauaa ja nyt ollaan muuttamassa pois (omistusasunto, samalla menee lasten ystävyyssuhteet ja koulut yms.). Mutta ei tätä taistelua kannata edes alkaa käymään, kun lopputulos vie vielä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä tuohon edelliseen, että jos äänessä olisi kireyttä, narsisti kääntäisi sen niin, että joo, sitä ärsyttää se lukituskuva, vaikka esittää muuta ja kohdetta oikeasti ärsyttää narsistin tyhmyys ja tapa ärsyttää tahallaan ja kyvyttömyys olla normaali ja mukava ja samalla puolella.

Kun narsisti itse ei koskaan käyttäydy kuten muut ihmiset, pitäisi itsekin pokkana alkaa käyttäytyä yhtä typerästi kuin hän eikä kunnioittaa häntä kuten nyt yleensä kunnioittaa muita ihmisiä. Minä olen narsistilta kysynyt päin naamaa esim. saiko tämä koskaan peruskoulun päättötodistusta vai jäikö sekin kesken, kun selvisi ettei tällä ole mitään ammattia opiskeltuna. Enemmän vain pitäisi rohkeasti olla noin huonosti sosiaalinen, laukoa tyhmyyksiä jne koska sitähän se narsisti tekee koko ajan. Ei hän ajattele mitä sinä ajattelet hänstä, miksi siis sinäkään viis veisaisit mitä narsisti ajattelee sinusta?

Jos on narsistin kanssa lähisuhteessa, sitä yrittää olla heittämättä bensaa liekkeihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä tuohon edelliseen, että jos äänessä olisi kireyttä, narsisti kääntäisi sen niin, että joo, sitä ärsyttää se lukituskuva, vaikka esittää muuta ja kohdetta oikeasti ärsyttää narsistin tyhmyys ja tapa ärsyttää tahallaan ja kyvyttömyys olla normaali ja mukava ja samalla puolella.

Kun narsisti itse ei koskaan käyttäydy kuten muut ihmiset, pitäisi itsekin pokkana alkaa käyttäytyä yhtä typerästi kuin hän eikä kunnioittaa häntä kuten nyt yleensä kunnioittaa muita ihmisiä. Minä olen narsistilta kysynyt päin naamaa esim. saiko tämä koskaan peruskoulun päättötodistusta vai jäikö sekin kesken, kun selvisi ettei tällä ole mitään ammattia opiskeltuna. Enemmän vain pitäisi rohkeasti olla noin huonosti sosiaalinen, laukoa tyhmyyksiä jne koska sitähän se narsisti tekee koko ajan. Ei hän ajattele mitä sinä ajattelet hänstä, miksi siis sinäkään viis veisaisit mitä narsisti ajattelee sinusta?

Jos on narsistin kanssa lähisuhteessa, sitä yrittää olla heittämättä bensaa liekkeihin. 

Narsistin kanssa ei päädy lähisuhteeseen kun alkaa ajoissa käyttäytyä em. tavalla.