Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Olipa hyvä ja osuva tiivistys, 3007.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauha, tasapaino, luottamus, kunnioitus, rehellisyys, onni, ilo, elämän keveys, terve itsetunto, lämpö, yhteistyö, joustavuus, oikeudenmukaisuus, vapaus, empaattisuus, kuuntelu, hedelmällinen vuorovaikutus, kannustus...
Kaikki täyttä hepreaa narsistille! Ja niitä, jotka saa narsistin kiemurtelemaan kateudesta ja raivosta. Ne pitää riistää toisilta pois!
Pystyy korkeintaan teeskentelemään em asioita, jos hän hyötyy siitä itse. Tai love bombing vaiheessa.
Narsisti haluaa sotaa, konfliktia, voimankäyttöä, alistamista, raivoa, nöyryyttämistä, lannistamista, alaspainamista, häpäisyä, rajojen rikkomista, kieroilua.. niistä hän nauttii.
Varmin tuntomerkki narsistista on se, että väittää toista osapuolta narsistiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ihanan" eläviksi tulevat taas omat muistot, kun lukee näitä eläviä kokemuksia. Yksi pikkujuttu exällä oli silloin, kun vielä kävimme yhdessä kaupassa, että hän nyki minua aina pois muiden tieltä. Siis vaikka asioin ihan normaalisti kuten muutkin. Näin joskus hänen ilmeensä näissä tilanteissa: hän hymyili säteilevästi umpioudolle ihmiselle ja ikäänkuin liittoutui tämän kanssa, että "tää nyt on tämmöinen". Samalla sai viitatuksi kokooni, että olen nyt vaan niin iso, että paras yrittää väistää muita... Ja minä en koskaan sanonut mitään, vaikka sydän vuoti verta.
Se, etten pitkään aikaan ostanut sitä, että hän on narsisti, johtui siitä, että hän todellakin jätti minut rauhaan avioliiton loppuaikoina. Kun itse lakkasin odottamassa häntä kotiin ja itse asiassa aina iloitsin, kun hän oli poissa, hän yritti tällä ignooraamisellaan vielä saada minut tajuamaan tärkeytensä. Tästä oli kyllä todellisuudessa vielä hyvin pitkä matka siihen, että olisin päässyt koukusta, koska eron jälkeen minusta tulikin hänelle taas tärkeä. Onneksi sitten löysi todella epävakaan kumppanin, joka ilmeisesti nyt on riittävä lähde ja vastinpari hänen hulluudelleen. Nyt kiitän joka aamu jumalaa, että olen vapaa, vaikka loppuelämäni yksin ja vielä koronan takia eristyksissä. Mutta vapaa !
Ai kauhee toi kauppa juttu ja kuvailit j a olet havainnut sen niin hyvin! Siis niin kuvottavaa et kukaan voi tehdä kenellekään tollasta!
Tossa itseasiassa kiteytyy monta juttua; -se miten N antaa itsestään ulkopuolisille erilaista kuvaa ja ulkopuoliset ostaa sen-miten hän kohtelee sitä "omaansa" kuin rasittavaa lasta tai jotain esinettä jonka on jättänyt epähuomiossa muiden tielle ja alentuvasti pahoittelee tätä muille-se miten tuollainen äärimmäinen nöyryytys(toki hän toisti näitä juttujaan aina tilaisuuden tullen)on narsistille arkipäivää ja tulee häneltä luonnostaan. Hän ei häpeä vaan nauttii tilanteesta.
Tää oli jotenki mind blowing kuvaus ja osu minua oukein johonkin hermoon että oikein suututtaa puolestasi!
Tuollaisia sysipask*ja he ovat!!!
Kiitos ymmärtämisestä ! Tämä oli minulle ihan normaalia elämää silloin. Olin itsekin samaa mieltä hänen kanssaan, että kömpelö läskihän tässä ollaan, vaikka pahalta se tietysti tuntui. Nyt katselen tätä kuin unennäköä eli kuinka alas voi ihminen toisen vajottaa ! Pääsin eroon vain oman vakavan fyysisen sairauden kautta. Vaikka terveys menikin lopullisesti, sain myös voimat lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Varmin tuntomerkki narsistista on se, että väittää toista osapuolta narsistiksi.
No siis olenhan minä väittänyt eksääni narsistiksi, kun luin jonkun lehtiartikkelin missä oli listattu naristin piirteitä ja ne sopivat eksääni täydellisesti. Ensin hän nauroi jutulle ja kuittasi vitsillä. Myöhemmin loukkaantui kun muisti että olin sanonut, että hän vaikuttaa olevan narsisti. Sen jälkeen alkoi joka välissä väittämään että minä olen täysin narsisti sekopää joka pitäisi laittaa hoitoon hullujenhuoneelle. Jokaiselle ihmiselle kertoo minun olevan narsisti, myös oikeudessa tuomarille kertoi tämän. No tuomari teki omat johtopäätökset kumpi meistä se hullu oli, eksä käyttäyty siellä todellakin niin ettei jäänyt epäselvää että hän se narsisti meistä kahdesta on =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ihanan" eläviksi tulevat taas omat muistot, kun lukee näitä eläviä kokemuksia. Yksi pikkujuttu exällä oli silloin, kun vielä kävimme yhdessä kaupassa, että hän nyki minua aina pois muiden tieltä. Siis vaikka asioin ihan normaalisti kuten muutkin. Näin joskus hänen ilmeensä näissä tilanteissa: hän hymyili säteilevästi umpioudolle ihmiselle ja ikäänkuin liittoutui tämän kanssa, että "tää nyt on tämmöinen". Samalla sai viitatuksi kokooni, että olen nyt vaan niin iso, että paras yrittää väistää muita... Ja minä en koskaan sanonut mitään, vaikka sydän vuoti verta.
Se, etten pitkään aikaan ostanut sitä, että hän on narsisti, johtui siitä, että hän todellakin jätti minut rauhaan avioliiton loppuaikoina. Kun itse lakkasin odottamassa häntä kotiin ja itse asiassa aina iloitsin, kun hän oli poissa, hän yritti tällä ignooraamisellaan vielä saada minut tajuamaan tärkeytensä. Tästä oli kyllä todellisuudessa vielä hyvin pitkä matka siihen, että olisin päässyt koukusta, koska eron jälkeen minusta tulikin hänelle taas tärkeä. Onneksi sitten löysi todella epävakaan kumppanin, joka ilmeisesti nyt on riittävä lähde ja vastinpari hänen hulluudelleen. Nyt kiitän joka aamu jumalaa, että olen vapaa, vaikka loppuelämäni yksin ja vielä koronan takia eristyksissä. Mutta vapaa !
Ai kauhee toi kauppa juttu ja kuvailit j a olet havainnut sen niin hyvin! Siis niin kuvottavaa et kukaan voi tehdä kenellekään tollasta!
Tossa itseasiassa kiteytyy monta juttua; -se miten N antaa itsestään ulkopuolisille erilaista kuvaa ja ulkopuoliset ostaa sen-miten hän kohtelee sitä "omaansa" kuin rasittavaa lasta tai jotain esinettä jonka on jättänyt epähuomiossa muiden tielle ja alentuvasti pahoittelee tätä muille-se miten tuollainen äärimmäinen nöyryytys(toki hän toisti näitä juttujaan aina tilaisuuden tullen)on narsistille arkipäivää ja tulee häneltä luonnostaan. Hän ei häpeä vaan nauttii tilanteesta.
Tää oli jotenki mind blowing kuvaus ja osu minua oukein johonkin hermoon että oikein suututtaa puolestasi!
Tuollaisia sysipask*ja he ovat!!!
Kiitos ymmärtämisestä ! Tämä oli minulle ihan normaalia elämää silloin. Olin itsekin samaa mieltä hänen kanssaan, että kömpelö läskihän tässä ollaan, vaikka pahalta se tietysti tuntui. Nyt katselen tätä kuin unennäköä eli kuinka alas voi ihminen toisen vajottaa ! Pääsin eroon vain oman vakavan fyysisen sairauden kautta. Vaikka terveys menikin lopullisesti, sain myös voimat lähteä.
Kyllä ne on noloja tyyppejä, ei voi muuta sanoa. Ja onneksi lähdit! Ja se häpeä, jota olet tuosta kokenut, kuuluu 100 % narsistille, ei missään osassa sinulle.
Olin onneksi niin hyvässä hapessa ja täysin kykeneväinen sinkkuelämään, jota olin viettänyt monta vuotta, että pystyin lähtemään tosi nopeasti. Ja historian vuoksi myös tajusin kuvion, en vaan tajunnut tietenkään aluksi, että eksä olisi narsisti ennen merkkien ilmaantumista, vaikka jotkut sanoivat, että hän on itsekäs ja puhuu aina vain itsestään ja aina onnistuu kääntämään kaikki jutut koskemaan itseään. Minähän mielellään kuuntelin niitä sepitelmiä aluksi, koska ajattelin näin oppivani tuntemaan häntä, minähän olin rakentamassa pitkää ja pysyvää ihmissuhdetta, toisin kuin eksä väitteistään huolimatta.
Mutta siis eksä alkoi loppuvaiheessa kiusata minua eri tavoin. Tuosta kaupasta tuli mieleen nämä seksuaalisuuteen ja kehoon viittaavat kiusanteot. Hän saattoi vaikka tehdä kaupassa jotain häpäisevää, esim. alkaa kouria minua seksuaalissävytteisesti ja katsoa, miten reagoin. Samoin hän teki kotona muutamia kertoja, tyyliin nostaa paitaani vitsinä. Ihan kuin joku kolmetoistavuotias.
Blogiteksti traumasidoksesta. Täytyy lukea tämä vielä uudelleen ihan ajatuksella, koska olen tuolle altis.
https://ketunhantak.blogspot.com/2018/09/narsistisen-suhteen-jalkeen-tu…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko olla narsisti vaikka ei koskaan hauku toista eikä pahoinpitele seksissä?
Vierailija kirjoitti:
Varmin tuntomerkki narsistista on se, että väittää toista osapuolta narsistiksi.
Jaaha, siinä paha missä mainitaan! 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla narsisti vaikka ei koskaan hauku toista eikä pahoinpitele seksissä?
Tietenkin voi. Omalleni oli ehdottoman tärkeää, että on kaikista kulmista ja loppuun saakka Mr Nice Guy, joka tykkää kaikista ja tulee toimeen kaikkien kanssa.
Seksi oli lähinnä hänen tarpeiden tyydyttämistä, mutta ei väkivaltaista. Vaikkakin muuten kyllä joskus vihjasi todella huomaamattomasti mahdollisesta fyyysisestä väkivallasta. Henkistä oli ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla narsisti vaikka ei koskaan hauku toista eikä pahoinpitele seksissä?
Tietenkin voi. Omalleni oli ehdottoman tärkeää, että on kaikista kulmista ja loppuun saakka Mr Nice Guy, joka tykkää kaikista ja tulee toimeen kaikkien kanssa.
Seksi oli lähinnä hänen tarpeiden tyydyttämistä, mutta ei väkivaltaista. Vaikkakin muuten kyllä joskus vihjasi todella huomaamattomasti mahdollisesta fyyysisestä väkivallasta. Henkistä oli ja paljon.
Tietenkin siis haukkui minua ja laittoi senkin aina tavalla tai toisella minun syykseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä siihen vehkeeseen renkaineen tulee niin jo aiemmin ketjussa on käsitelty sitä, että seksi narsistille on autoeroottista, hän kiihottuu itsestään, ei sinusta. Kumppani on se reikä, seksilelu. Se auttoi minua ymmärtämään, miksei eksä yrittänyt tuottaa nautintoa minulle eikä kiihottunut minun kiihottamisestani. Hän keskittyi minuun sen verran, että olin riittävän kostea ja mentaalisti valmis päästämään hänet sisälleni.
Eipä ihme, että tunnen tulleeni suhteessa myös seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Olen joutunut nuorena myös ”oikeasti” hyväksikäytetyksi, mutta jotenkin tämä kokemus narsistin kanssa on ihan eri. Tavallaan jopa pahempi, koska rakkaus ja se, että kaikki meni aina kuitenkin by the book.
Sama täällä. Aina oli raiskattu ja häpäisty olo. Kertoi myös yksityiskohtasesti seksi juttujaan muiden naisten kanssa ja aina tavalla jossa antoi olettaa kaikkien muiden olleen sata kertaa parempia, kauniimpia, hoikempia, kiihottavampia jne jne
Meidän pitäisi löytää selitykset sille, miksi annoimme seksiä yhtään kertaa uudelleen sen jälkeen, kun oli häpäisty ja esineellistetty olo. Siten voimme olla turvassa vastaavalta myöhemmin elämässämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla narsisti vaikka ei koskaan hauku toista eikä pahoinpitele seksissä?
Voi olla jos harrastaa jotain muuta henkistä toisen kiusaamista. Tätä voi tehdä piilotetustikin, epäsuorasti. Joku voi vaikka hienovaraisesti vihjailla/valehdella että joku toinen "sanoi että sinä olet varastanut rahaa, mutta minä tietenkään en epäile sinua ja jopa puolustin" tai "ethän sinä olekaan niin lihava ja haiseva kun kaikki tuolla toimistolla sanovat" Tämä käytös tietysti pahenee ajan myötä.
Läheskään kaikki narsistit ei pahoinpitele fyysisesti. Henkisesti kyllä aina jollain tavalla. Tapoja on miljoonia.
Pystytkö kuvailemaan syitä miksi oletat että voisi olla narsisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös minut korvattiin suhteellisen pian eron jälkeen. Minulla on sellainen mielikuva asiasta, jossa olemme nukkekodissa ja narsisti-ex heitti minun, perheenäidin, nuken pois ja toi tilalle uuden nuken. Kaikki muu, itse nukketalo ja lapsinuket, jäivät kuten ennenkin, mutta naisnukke vain vaihtui. Narsistin näkökulmasta ei ole väliä, hoitaako lapsia uusi nukke vai oikea äitinukke (isäviikoilla). Kyseessä on vain hoitojärjestelykysymys, ei muuta.
Ymmärrän hyvin, että parisuhteet päättyvät ja uusia tulee, mutta tämä menee todella luihin ja ytimiin, kun on kyse perhe-elämästä.
Nyt hänellä on kätevästi lasten äitinukke, uusi naisnukke sekä narsistin äiti eli mumminukke liikuteltavina. Ja kukaan ei häntä Koskaan auta koskaan, tietenkään.
Näinhän se meillekin kävi. Minut, eli äitinukke, korvattiin uudella naisnukella jo ennen eroa (salasuhde). Jouduin muuttamaan yhteisestä kodista, vaikka lapset pyysivät isältään että minä olisin saanut lunastanut perheemme kodin. Mies huutoraivosi, kiristi ja uhkasi henkeäni ja minun oli pakko nöyrtyä ja luovuttaa. Uusi naisnukke muutti perheemme entiseen kotiin viikko poismuuttoni jälkeen.
Vein mukanani puolet irtaimistosta. Lasten kertoman mukaan mies on ostanut pois viemäri irtaimiston tilalle täsmälleen samanlaiset huonekalut ja tavarat. Minä olin se, joka aikoinaan sisusti kotimme, koska miestä ei sisustaminen kiinnostanut.
Myös mummonukke ja vaarinukke eli miehen vanhemmat ovat arjessa. Olivat jo avioliiton aikana. Heidän kanssa soitellaan monta kertaa päivässä ja he mm ottavat osaa lasten terveydenhoitoon. Mummonukke ja vaarinukke ovat sätkynukkeja, jotka rientävät exän luo heti kun pyyntö tulee.
Lapsiamme ex kutsuu velvollisuudeksi. He ovat ”velvollisuus joka hoidetaan 18- vuotiaaksi ”. Eli he eivät ole lapsia, rakkaita ja ihmisiä vaan suoritteita.
Exän haasteena on se, että lapsemme inhoavat uutta naisnukkea ja myös näyttävät sen.
Toinen korvattu äitinukke siellä siis, virtuaalihali. Koko juttu on jotenkin niin käsittämätön, elämä jatkuu as usual, vain yksi nukke vaihtunut.
Meillä lapset pitävät uudesta naisnukesta, joka viettää paljon aikaa heidän kanssaan, myös hoitaa heitä ilman isänukkea. Tämä on minulle se vaikein pala, mutta lapset ovat kertoneet että isä on paremmalla tuulella, eikä ole niin vihainen kun tämä nainen on läsnä. Lapsille siinä asetelmassa on varmaan myös jotain tuttua, vaikka ovatkin sanoneet sen olevan välillä vähän outoa.
Kun lapset soittavat isälleen, kuulen heti eksän äänestä ja tavasta puhua, että onko paikalla yleisöä vai ei. Ymmärrän lapsia.
Mitenkä hyvin sopivat yhteen narsisti ja epävakaa persoonallisuushäiriöinen? Onko tietoa tai kokemusta?
Kaikille, jotka ihmettelevät miksi uhri ei vaan lähde suhteesta
Kohtaus elokuvasta Tyttö lohikäärmetatuoinnilla kuvaa tätä mielestäni hyvin. Lopussa Mikael Blomkvist on sarjamurhaajan Martinin armoilla. Martin tarjoaa vettä pullosta, yksi ystävällinen ele. Siinä vaiheessa Mikael miettinee, että ehkä tässä on vielä toivoa, sainhan vähän hoivaa. Ja sitten Martin jo onkin tekemässä julmuuksia.
Tuo hetki kuvastaa sitä mitä itse koin: että ehkä nyt on tullut se hetki, kun käännös parempaan alkaa. Että nyt se toinen tajusi, että miltä minusta tuntuu, että minullakin on väliä.
Eihän hän sitä koskaan ymmärrä. Muutosta ei tapahdu. Mutta niin vain fiksukin ihminen menee lankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös minut korvattiin suhteellisen pian eron jälkeen. Minulla on sellainen mielikuva asiasta, jossa olemme nukkekodissa ja narsisti-ex heitti minun, perheenäidin, nuken pois ja toi tilalle uuden nuken. Kaikki muu, itse nukketalo ja lapsinuket, jäivät kuten ennenkin, mutta naisnukke vain vaihtui. Narsistin näkökulmasta ei ole väliä, hoitaako lapsia uusi nukke vai oikea äitinukke (isäviikoilla). Kyseessä on vain hoitojärjestelykysymys, ei muuta.
Ymmärrän hyvin, että parisuhteet päättyvät ja uusia tulee, mutta tämä menee todella luihin ja ytimiin, kun on kyse perhe-elämästä.
Nyt hänellä on kätevästi lasten äitinukke, uusi naisnukke sekä narsistin äiti eli mumminukke liikuteltavina. Ja kukaan ei häntä Koskaan auta koskaan, tietenkään.
Näinhän se meillekin kävi. Minut, eli äitinukke, korvattiin uudella naisnukella jo ennen eroa (salasuhde). Jouduin muuttamaan yhteisestä kodista, vaikka lapset pyysivät isältään että minä olisin saanut lunastanut perheemme kodin. Mies huutoraivosi, kiristi ja uhkasi henkeäni ja minun oli pakko nöyrtyä ja luovuttaa. Uusi naisnukke muutti perheemme entiseen kotiin viikko poismuuttoni jälkeen.
Vein mukanani puolet irtaimistosta. Lasten kertoman mukaan mies on ostanut pois viemäri irtaimiston tilalle täsmälleen samanlaiset huonekalut ja tavarat. Minä olin se, joka aikoinaan sisusti kotimme, koska miestä ei sisustaminen kiinnostanut.
Myös mummonukke ja vaarinukke eli miehen vanhemmat ovat arjessa. Olivat jo avioliiton aikana. Heidän kanssa soitellaan monta kertaa päivässä ja he mm ottavat osaa lasten terveydenhoitoon. Mummonukke ja vaarinukke ovat sätkynukkeja, jotka rientävät exän luo heti kun pyyntö tulee.
Lapsiamme ex kutsuu velvollisuudeksi. He ovat ”velvollisuus joka hoidetaan 18- vuotiaaksi ”. Eli he eivät ole lapsia, rakkaita ja ihmisiä vaan suoritteita.
Exän haasteena on se, että lapsemme inhoavat uutta naisnukkea ja myös näyttävät sen.
Toinen korvattu äitinukke siellä siis, virtuaalihali. Koko juttu on jotenkin niin käsittämätön, elämä jatkuu as usual, vain yksi nukke vaihtunut.
Meillä lapset pitävät uudesta naisnukesta, joka viettää paljon aikaa heidän kanssaan, myös hoitaa heitä ilman isänukkea. Tämä on minulle se vaikein pala, mutta lapset ovat kertoneet että isä on paremmalla tuulella, eikä ole niin vihainen kun tämä nainen on läsnä. Lapsille siinä asetelmassa on varmaan myös jotain tuttua, vaikka ovatkin sanoneet sen olevan välillä vähän outoa.
Kun lapset soittavat isälleen, kuulen heti eksän äänestä ja tavasta puhua, että onko paikalla yleisöä vai ei. Ymmärrän lapsia.
Meillä puoliso ilmiselvästi oli sitä mieltä, että kun lapset täyttävät 18, niin kaikki velvollisuudet heitä kohtaan loppuu. Hyvä, että sain estettyä tavaroiden pakkaamisen ja pihalle heittämisen synttärilahjaksi. Siihen kannattaa varautua. Lapseni saavat taloudellista tukea vain minulta. Puolison mielestä he ovat nyt aikuisia ja pärjätköön miten pärjäävät. Ja tokihan lain mukaan aikuisia ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille, jotka ihmettelevät miksi uhri ei vaan lähde suhteesta
Kohtaus elokuvasta Tyttö lohikäärmetatuoinnilla kuvaa tätä mielestäni hyvin. Lopussa Mikael Blomkvist on sarjamurhaajan Martinin armoilla. Martin tarjoaa vettä pullosta, yksi ystävällinen ele. Siinä vaiheessa Mikael miettinee, että ehkä tässä on vielä toivoa, sainhan vähän hoivaa. Ja sitten Martin jo onkin tekemässä julmuuksia.
Tuo hetki kuvastaa sitä mitä itse koin: että ehkä nyt on tullut se hetki, kun käännös parempaan alkaa. Että nyt se toinen tajusi, että miltä minusta tuntuu, että minullakin on väliä.
Eihän hän sitä koskaan ymmärrä. Muutosta ei tapahdu. Mutta niin vain fiksukin ihminen menee lankaan.
Me emme lähde niin kauan kuin kuvittelemme olevamme normaalissa ihmissuhteessa. Kaikki tuntuu väärinkäsitykseltä, jonka voi oikaista ja sitten kaikki on hyvin.
Lähdön valmistelu alkaa siinä vaiheessa, kun on ymmärrys, että ihmisduhde ei ole normaali, kumppani ei ole normaali eikä pelata niillä säännöillä ja oletuksilla, joilla normaalit toimivat (rakkaus, kunnioitus, pyrkimys hyvään suhteeseen, vastavuoroisuus, turvallisuus, avoimuus, anteeksianto).
N vaatii muilta lämpöä, luottamusta ja ehdotonta lojaaliutta häntä kohtaan. Mutta hän itse ei ole kenenkään luottamuksen arvoinen. Kun N pettyy ihmisiin, hän ei ikinä tajua tätä, että se epäluottamuksen kierre lähti hänen omasta epävakaudestaan, ilkeydestään ja valheistaan!
Hän näkee maailman vain yhteen suuntaan, omaan napaansa. Hän saa kohdella muita veemäisesti, mutta silti kaikkien pitäisi palvoa maata hänen jalkojensa alla.