Lue keskustelun säännöt.
Eräs kaveri ei ymmärrä masennusta ja kun olemme yhteydessä, kyselee koska oikein menen töihin. Pitäskö katkaista välit?
14.09.2025 |
On aika tuore kaveri mutta tässä ollut mukana matkassa jonkin aikaa ja olemme keskustelleet paljon asioista. Kerran olen sanonut hänelle ylimielisestä asenteesta kun alkoi muita puheillaan arvostelemaan ja sanoin, että en tahdo tällaisia ihmisiä lähelleni. Tuli kuitenkin takaisin myöhemmin pyytämään anteeksi ja sovimme, että jatketaan tutustumista entisestään.
Minä käyn tosi isoa elämänvaihetta läpi ja en jaksaisi edes selitellä itseäni. Ollut haasteita mielenterveyden kanssa ja jouduin jäämään työelämästä pois. Tämä kuitenkin kyselee joka kerta, että koska oikein meinaan palata töihin. Kysyy sen niin kuin olisi paremminkin perillä minusta.
En oikeasti jaksa selitellä itseäni enkä ihmisiä, jotka eivät vain kuitenkaan ymmärtäisi. Enkä jaksa olla sitten se, josta ajatellaan omien ennakkoluulojen ja mielikuvien kautta. Toiset tajuaa, toiset ei. Pitäiskö vaan antaa tämän kaveruuden päättyä?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin kiinnostaa kavereissa ihan muut asiat kuin oli työstatus.
No tää just. On sellainen tyyppi, joka ei yhtään ymmärrä mt-ongelmien tai ainakaan siitä johtuvan työkyvyttömyyden. Niin en jaksa edes yrittää selittää. Ihmettelee miksi en ole töissä tai edes opiskele.
Minulla on vahva työmoraali ollut ja tehnyt paljon töitä tunnollisesti ja varmasti tulen tekemäänkin mutta tilanne on nyt vain tämä. Enkä jaksa yhtään ihmisiä jotka jotenkin saa minulle alentuneen fiiliksen itsestäni tämän takia. - ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskuus sinua vaivaa ... Mene töihin!
Miksi pitäisi roikottaa jotain epämääräisiä, huonosti käyttäytyviä ihmisiä lähipiirissään?
Mä kärsin PEM-oireista ja voit varmaan kuvitella kuinka vaikeaa niiden ymmärtäminen on ihmisille. Itsekään en aina tajua mitä mun kehossa tapahtuu ja miksi.
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin kiinnostaa kavereissa ihan muut asiat kuin oli työstatus.
Ai, minä kyllä olen sen verran huolissani kavereistani että kyselisin itsekin vähän sen perään että missä kunnossa mielenterveys on, josko sitä voisi töitä harkita. Olen sitten kai huono ystävä kun en halua että kaveri syrjäytyisi ihan kokonaan ja jäisi yhteiskunnan ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laiskuus sinua vaivaa ... Mene töihin!
Mene itse
Kysypä tykkääkö hän oikeasti työstään? Jos ei, hän haluaa kateellisena sinunkin kärsivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu siitä, onko hän utelias vai ilkeä. Jos kovin pienistä erimielisyyksistä katkaisee välit kavereihinsa, huomaa pian olevansa yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin kiinnostaa kavereissa ihan muut asiat kuin oli työstatus.
Ai, minä kyllä olen sen verran huolissani kavereistani että kyselisin itsekin vähän sen perään että missä kunnossa mielenterveys on, josko sitä voisi töitä harkita. Olen sitten kai huono ystävä kun en halua että kaveri syrjäytyisi ihan kokonaan ja jäisi yhteiskunnan ulkopuolelle.
No vilpitön huolestuminen on toinen juttu, itse viittasin ap:n esittämään tapaan tivata kaverilta kyseisestä aiheesta kuin mikäkin tiedustelupalvelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskuus sinua vaivaa ... Mene töihin!
Mene itse
Niin menenkin taas huomenaamuna jotta sinulla olisi edes jotain pientä hilua jonka turvin voit maata ja haista "masennuksesi" kourissa kotona tekemättä yhtään mitään. Ei kestä kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin kiinnostaa kavereissa ihan muut asiat kuin oli työstatus.
Ai, minä kyllä olen sen verran huolissani kavereistani että kyselisin itsekin vähän sen perään että missä kunnossa mielenterveys on, josko sitä voisi töitä harkita. Olen sitten kai huono ystävä kun en halua että kaveri syrjäytyisi ihan kokonaan ja jäisi yhteiskunnan ulkopuolelle.
No vilpitön huolestuminen on toinen juttu, itse viittasin ap:n esittämään tapaan tivata kaverilta kyseisestä aiheesta kuin mikäkin tiedustelupalvelu.
Yleensä tämä "huolestuminen" on pelkkää utelemista ja vallankäyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kaveruus" voi tehdä toipumiselle hallaa, kun joudut pyörittelemään mielessäsi vielä tällaistakin asiaa ja tuntemaan, että joudut selittelemään itseäsi ja perustelemaan olemistasi. Masennuksessa itsessään on jo ihan riittämiin taakkaa ilman sitäkin. (Ja anteeksipyyntöä ei lasketa, ellei se muuta mitään.)
"Pitäiskö vaan antaa tämän kaveruuden päättyä?" Ymmärrän että kaipaat tähän vahvistusta masennuksen sumujen takaa, mutta sivusta katsoen asia on ihan selvä. En jatkaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin kiinnostaa kavereissa ihan muut asiat kuin oli työstatus.
Ai, minä kyllä olen sen verran huolissani kavereistani että kyselisin itsekin vähän sen perään että missä kunnossa mielenterveys on, josko sitä voisi töitä harkita. Olen sitten kai huono ystävä kun en halua että kaveri syrjäytyisi ihan kokonaan ja jäisi yhteiskunnan ulkopuolelle.
No vilpitön huolestuminen on toinen juttu, itse viittasin ap:n esittämään tapaan tivata kaverilta kyseisestä aiheesta kuin mikäkin tiedustelupalvelu.
Niin, nimenomaan ap:n esittämään tulkintaan siitä. Sitähän emme voi tietää mikä on värikynätön versio siitä minkälainen keskustelu on käyty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja täällä sä "masentunut" vietät aikaasi kysellen typeriä
Minulla on kaltaisesi tuttu, todella raskas ihminen. Pyrin välttelemään, koska en jaksaisi sitä omien tunteiden ja kokemusten vatvomista, mitä hän harrastaa. Aina on raskas elämänvaihe ja eri tavoin hankalaa, muilla aina asiat paremmin. Jos nähdään kaupassa, kärttää kahville kanssaan ja olettaa minun maksavan.
Kannattaa oikeasti ottaa etäisyyttä ihmiseen, jonka huomautuksista tulee jotenkin paha mieli tai jää edes epäilyttämään.
Toisin kuin joku sanoi, et jää yksin. Ymmärtäväisiä ihmisiä kyllä on. Ja parempi olla vaikka yksin kuin jonkun piikittelin "ystävyys".
Mulla oli tällainen vähän joka asiasta sanova kaveri, siis ihan hyvällä muka sanoi ja monesta eri asiasta. Jätin yhteydenpidon tähän ihmiseen, vaikka hän oli todella hyvä kaveri. En ole yksinäinen, mutta jotenkin helpompi olla, kun ei tarvitse miettiä, mitä se taas tästäkin sanoo. Ja nämä tilanteet olivat sellaisia, että piikittelyt tulivat vähän puskista, en osannut odottaa, mikä puheenaihe antaisi aihetta huomautteluun.
Nyt jopa tajuan paremmin, miten ihmisten kanssa voi juttu luistaa ilman mitään piikittelyja tai pelkoa moisesta.
Älä välitä ap alapeukutuksista ja nihkeistä kommenteista. Suomalaisuuden perikuva on epäempaattisuus ja suorituskeskeisyys, niin täältä on turha yrittää saada myötätuntoa. Oma vinkkini on, että arvostelua, toisen painamista alas ja vähättelyä ei tarvitse sietää kavereilta eikä edes perheenjäseniltä. Sellaisiin kannattaa viilentää välit ainakin niin oma hyvinvointi paranee.
Hänessä on pakko olla jotakin mukavaa, josta pidät ja suostut olemaan yhteyksissä? Onnistuisiko vain rajoittamaan yhteydenottoja harvemmaksi ja sopia, että jutellaan kaikesta muusta paitsi sinun työelämään liittyvistä asioista. Selittää ei tarvitse, vaan sopia rajoista mikä on sinulle nyt hyväksi ja mikä ei. Jos ei tajua unohda koko ihminen.
Jättäisin koko tyypin pois, jos ei ymmärrä lainkaan sinua ap. Monilla nykyään masennus on erittäin vaikea ja ollut ehkä koulukiusaamista ym ja myös monia muita sairauksia taustalla. Tämän kaltaiset ihmiset jättäisin heti pois ystävä piiristä. Elä ap vain omaa elämääsi ja elä sitä niin, että teet niitä asioita, mitkä tekevät sinut onnelliseksi. Kukaan toinen ei voi leikkiä sinun tuomaria, jumalaasi ym. Vain sinä itse päätät sen, millainen olet ja hyväksyt itsesi juuri sellaisena kuin olet vikoinesi ja hyvine puolinesi. Kukaan meistä ei ole täydellinen.
Minua ainakin kiinnostaa kavereissa ihan muut asiat kuin oli työstatus.